Tokokärpänen, -paarmanen tai ihan mikä vaan pörriäinen on nyt päässyt puraisemaan!
Lauantaina 14. pv osallistuin vuorostaan Doriksen kanssa kokeeseen, ensimmäistä kertaa virallisissa! Luokkana siis ALO ja hieman jännitystä mahanpohjassa. Alla tulokset ja hienot pisteet eka-kertalaiselle!
Tuomarina Ilkka Sten, järjestäjänä Turun Seudun Kultaiset ry.
Luoksepäästävyys: 10
Paikallaanmakuu: 10
Kytkettynä seuraaminen: 8, väljää seuraamista
Vapaana seuraaminen: 8½, väljää seuraamista
Liikkeestä maahanmeno: 9, nopea maahanmeno, liikkeelle lähtö kesti
Liikkeestä seisominen 7:, taisi ottaa askeleita... En nähnyt.
Luoksetulo: 10
Estehyppy: 8, kolautti jalat esteen telineisiin
Kokonaisvaikutelma: 10
Doris ALO1 176p
Nyt siis alokasluokka jää iloisesti taakse ja kohti avointa seuraavaksi!
Nyt on tullut paljon paljon lisää motivaatiota treenaamiseen ja iloisuus liikkeissä on lisääntynyt aivan hurjasti! Ehkäpä saadaan tuloksia myös seuraavassa luokassa ja katsotaan kuinka pitkälle päästään! Toko on nyt kivaa!
torstaina 19. marraskuuta 2009
tiistaina 10. marraskuuta 2009
Tarto KV 7.ja 8.11.
Yhdistetty lomailu- ja näyttelyreissu vei tällä kertaa Viroon. Mukana matkassa oli seurana/kuskina Turo ja näyttelyihin ilmoitettuina Doris ja velimies-Hero. Tartossa olleet kaksi KV näyttelyä olivat päämäärä ja samalla poikettiin myös ostoksilla sekä Tartossa että Tallinnassa. Tartossa vietimme kaksi yötä ja viimeisen yön olimme Tallinnassa. Perjantaina satoi lunta rantauduttuamme Viron maalle ja se tekikin ruuhkassa ajamisen melkoisen mielenkiintoiseksi kokemukseksi virolaisen ajokulttuurin seassa... Maahan oli kerääntynyt lunta lähes 20cm, hetken aikaa valkoisena pysyvää... Tartoon ajaminen tällä kelillä kesti n. 3 tuntia pienen koirien ulkoiluttamisen kanssa. Aurausauto lienee melko vieraskäsite naapurimaassamme. :)
Perille päästiin ja lauantaina ensimmäisen näyttelyn vuoro. Kehät alkoi meidän osalta vasta iltapäivällä, joten aamupäivä käytettiin kaupungilla shoppailuun. Flatteja oli ilmoitettu vain 5 kpl, joten kilpailu ei ollut huimaa, joskin ihan reilua. Hero oli avoimessa luokassa EH2, myös toinen avoimen uros sai EHn. Käyttöluokan uros oli PU1, Onnea Barbara! Doris oli valioluokan ERI2, PN2 ja sai vara-cacibin. PN1 tuli Eestin ja kansainväliseksi muotovalioksi lauantain näyttelyssä. Jännitys jäi siis seuraavaan päivään!
Sunnuntaina kehät olivat sitten aamulla melkein ensimmäisinä. Flatteja taas samat 5, jotka oli ilmoitettu jo lauantain näyttelyyn. Hero oli avoimen luokan ERI1 ja käyttöluokan uroksen saadessa EHn, oli Hero siis PU1 kera sertin ja cacibin! Hero oli myös loppujen lopuksi VSP. Doris oli taas valioluokan ERI2 PN2, saaden sertin ja vara-cacibin. Koska PN1 tuli kansainväliseksi muotovalioksi eilisessä näyttelyssä, vahvistuu Doriksen vaca myöhemmin cacibiksi! Sertin myötä Doriksesta tuli nyt siis EE MVA tällä reissulla! Jeees!
Sunnuntaina päästiin näyttelystä lähtemään kotiinviemisten kanssa jo klo 10 aikoihin, joten meillä oli hyvää aikaa kierrellä Viron maanteitä maan itäpuolella ja ihmetellä virolaisten asuintalojen laadun kirjavuutta. Tallinnassa olimme perillä iltapäivästä ja tulipa siinä tutkittua paikallinen Prismakin... Maanantaiaamulla tuliaisostosten pariin ja iltapäivälaivalla Suomea kohti. Illalla vielä tavaroiden purku ja sitten olikin jo valmis nukkumaan!
Perille päästiin ja lauantaina ensimmäisen näyttelyn vuoro. Kehät alkoi meidän osalta vasta iltapäivällä, joten aamupäivä käytettiin kaupungilla shoppailuun. Flatteja oli ilmoitettu vain 5 kpl, joten kilpailu ei ollut huimaa, joskin ihan reilua. Hero oli avoimessa luokassa EH2, myös toinen avoimen uros sai EHn. Käyttöluokan uros oli PU1, Onnea Barbara! Doris oli valioluokan ERI2, PN2 ja sai vara-cacibin. PN1 tuli Eestin ja kansainväliseksi muotovalioksi lauantain näyttelyssä. Jännitys jäi siis seuraavaan päivään!
Lauantai 7.11.
Tuomarina Bjarne Sorensen
"Nice looking big bitch, good head and expression, good bone and feet, tail cariage not what I look for, good coat, moves well."
VAL ERI2, PN2, VACA
Sunnuntaina kehät olivat sitten aamulla melkein ensimmäisinä. Flatteja taas samat 5, jotka oli ilmoitettu jo lauantain näyttelyyn. Hero oli avoimen luokan ERI1 ja käyttöluokan uroksen saadessa EHn, oli Hero siis PU1 kera sertin ja cacibin! Hero oli myös loppujen lopuksi VSP. Doris oli taas valioluokan ERI2 PN2, saaden sertin ja vara-cacibin. Koska PN1 tuli kansainväliseksi muotovalioksi eilisessä näyttelyssä, vahvistuu Doriksen vaca myöhemmin cacibiksi! Sertin myötä Doriksesta tuli nyt siis EE MVA tällä reissulla! Jeees!
Sunnuntai 8.11.
Tuomarina Jose Homem de Mello
"Feminine head, with nice propotions, correct front, topline could be level, good rear angulation, in movement she is a little bit close behind."
VAL ERI2, PN2, SERT-> EE MVA, VACA-> CACIB
Sunnuntaina päästiin näyttelystä lähtemään kotiinviemisten kanssa jo klo 10 aikoihin, joten meillä oli hyvää aikaa kierrellä Viron maanteitä maan itäpuolella ja ihmetellä virolaisten asuintalojen laadun kirjavuutta. Tallinnassa olimme perillä iltapäivästä ja tulipa siinä tutkittua paikallinen Prismakin... Maanantaiaamulla tuliaisostosten pariin ja iltapäivälaivalla Suomea kohti. Illalla vielä tavaroiden purku ja sitten olikin jo valmis nukkumaan!
keskiviikkona 4. marraskuuta 2009
Aktiviteettipäivä, 7 tuntia koirien kanssa ulkona touhuamista takaa varmasti hyvät unet!
Aloitettiin päivän treenaukset tokolla Kian ja Tanjan kanssa. Toko ei mennyt ihan nappiin Doriksen kanssa, ohjaajan vaihdos olisi kova sana. ;) Ei nyt ihan näin, mutta hirmusesti pitäisi enemmän miettiä ja pohtia mitä tekee ja miten. Palkkaa pitää nyt parantaa "sekoamispisteeseen" asti ja saada näin intopiukea koira moneen liikkeeseen peräkkäin. Aivot siis raksuttamaan, kiitos privaattikoutsille pikkuvinkeistä! ;) Juur tätä me tarvitaan!
Nomesta me sitten tykätään paljon enemmän, siinä ei ohjaaja pääse kämmäämään niin pahasti! Kian kanssa jatkettiin treenaamista siis lokkien, varisten ja sorsan kanssa, jostain syystä Tanja kieltäytyi tästä osuudesta...!? Ihmeellistä... Otettiin Doriksen ja Divan kanssa eteenmenoa pari kertaa, kaksoismarkkeeraus ja sitten hakuruutu. Diva teki eteenmenot hienosti, kuten myös Doris. Kaksoismarkkeeraus onnistui myös hyvin Divalta, en ottanut sille erikseen ohjauksia vaan sai hakea kummassa järjestyksessä tahansa. Muisti damien paikat hyvin ja palautukset ok. Dorista koitin ohjauksien kanssa saada ensin toiselle puolelle, mutta kova tuuli toi hajun ensimmäisestä damista, joten sinnehän se singahti. Hyvin kuitenkin toi ja lähti uuteen hakuun toiselle damille. Hakuruutu meni molempien kanssa hyvin ja vauhdikkaasti. Tulipa hyvä mieli! :)
Treenien jälkeen lähdettiin lenkille ja reippailtiin jonkun aikaa sielläkin. Illan ja levon kannalta oton jälkeen tuli soitto peuraa jäljestämään eli tamineet takaisin päälle ja ulos... Kolmen ihmisen ja Divan voimin etsittiin kaatunutta peuraa sänkipellolta säkkipimeässä otsalamppujen valossa, tippaakaan verta näkynyt missään! Jonkun ajan etsimisen jälkeen Diva sai hajun ja löysi peuran pellon toiselta laidalta. Saaliina iso pukki ja luvassa peuran vetäminen pellon toiseen päähän... Huh, että otti voimille! Olisipa tuokin peura varmasti jäänyt löytämättä ilman koiran avustusta tältä illalta. Nyt saunaan ja nukkumaan, eipä koirissakaan paljon ylimääräistä eloa ole!
Aloitettiin päivän treenaukset tokolla Kian ja Tanjan kanssa. Toko ei mennyt ihan nappiin Doriksen kanssa, ohjaajan vaihdos olisi kova sana. ;) Ei nyt ihan näin, mutta hirmusesti pitäisi enemmän miettiä ja pohtia mitä tekee ja miten. Palkkaa pitää nyt parantaa "sekoamispisteeseen" asti ja saada näin intopiukea koira moneen liikkeeseen peräkkäin. Aivot siis raksuttamaan, kiitos privaattikoutsille pikkuvinkeistä! ;) Juur tätä me tarvitaan!
Nomesta me sitten tykätään paljon enemmän, siinä ei ohjaaja pääse kämmäämään niin pahasti! Kian kanssa jatkettiin treenaamista siis lokkien, varisten ja sorsan kanssa, jostain syystä Tanja kieltäytyi tästä osuudesta...!? Ihmeellistä... Otettiin Doriksen ja Divan kanssa eteenmenoa pari kertaa, kaksoismarkkeeraus ja sitten hakuruutu. Diva teki eteenmenot hienosti, kuten myös Doris. Kaksoismarkkeeraus onnistui myös hyvin Divalta, en ottanut sille erikseen ohjauksia vaan sai hakea kummassa järjestyksessä tahansa. Muisti damien paikat hyvin ja palautukset ok. Dorista koitin ohjauksien kanssa saada ensin toiselle puolelle, mutta kova tuuli toi hajun ensimmäisestä damista, joten sinnehän se singahti. Hyvin kuitenkin toi ja lähti uuteen hakuun toiselle damille. Hakuruutu meni molempien kanssa hyvin ja vauhdikkaasti. Tulipa hyvä mieli! :)
Treenien jälkeen lähdettiin lenkille ja reippailtiin jonkun aikaa sielläkin. Illan ja levon kannalta oton jälkeen tuli soitto peuraa jäljestämään eli tamineet takaisin päälle ja ulos... Kolmen ihmisen ja Divan voimin etsittiin kaatunutta peuraa sänkipellolta säkkipimeässä otsalamppujen valossa, tippaakaan verta näkynyt missään! Jonkun ajan etsimisen jälkeen Diva sai hajun ja löysi peuran pellon toiselta laidalta. Saaliina iso pukki ja luvassa peuran vetäminen pellon toiseen päähän... Huh, että otti voimille! Olisipa tuokin peura varmasti jäänyt löytämättä ilman koiran avustusta tältä illalta. Nyt saunaan ja nukkumaan, eipä koirissakaan paljon ylimääräistä eloa ole!
perjantaina 30. lokakuuta 2009
Epävirallisesti nomeilemassa
Koitettiin Doriksen kanssa taas uutta ja ihmeellistä, ilmoittauduin mukaan ilman että edes mietin mitä mahtaa tulla vastaan. :)
Tapahtumana siis Auran Nuuskujen järjestämä epävirallinen, leikkimielinen NOME-koe, joka oli tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Mukana koirakoita oli n. 40 kappaletta (toivottavasti en paljoa valhetele) ja luokkin apennut, tulokkaat, alokkaat ja konkarit. Me oltiin Doriksen kanssa luokassa alokkaat, johon osallistuivat NOU1-ALO0 tuloksen saaneet koirat. Alokkaat luokassa oli 20 kpl osallistujia, melkoinen joukko siis. Tehtävä alueita oli hakuruutu, ohjaustehtävä ja markkeeraus.
Hakuruutu meni todella hyvin ja nopeesti, Doris toi kaikki 6 varista. Tuomarille olisi riittänyt 5, mutta saatiin vapaaehtoisesti hakea vielä se kauin varis pois ruudusta. Tuomari kommentoi Doriksen olleen päivän nopein koira siihen asti hakuruudussa ja ilmeisesti kovin montaa suoritusta ei meidän jälkeen enää ollut. 5 p
Ohjaustehtävässä oli n.30 metrin päässä kani kiven päällä, johon koira tuli ohjata eteenlähetyksellä. Dorislhäti hyvin eteenpäin, teki ennen kiveä pienen lenkin kiven ympäri ja löysi kanin kiven päältä. Kiven päällä oleva otus oli kuitenkin niin ihmetys, että ei ottanut sieltä kania suuhun vaan vasta kun tuomari laittoi sen maahan. Eipä oltu tämänlaista treenattu ennen, nyt siis dmit irti maasta kuusen oksille ja kiville.
Ohjaustehtävässä oli myös kevennysosuus, jossa haiemme juosten yhdessä dameja Doriksen kanssa. Damit tuli palauttaa laatikkoon ohjaajan suun kautta eli hampailla damin reunaan kiinni ja sihtaus! Aikaa hommaan oli varattu 2 minuuttia ja dameja 14 kpl. Yhteistyö sujui tuomarin mukaan hienosta, minä tyhjensin syliä ja Doris sillä välin haki damin. Saatiin kaikki 14 metsästä pois aikaan 1.48 minuuttia. 4 p
Markkeeraukseen mentäessä Doriksen maltti oli jo aika tiukilla, kun ympärillä paukkui, muttei saanut lähteä noutoon ollenkaan. "Tylsää", sanoi Doris! Markkeerauksessa jäi ihmettelemään starttipistoolin kaikua heitoista vastakkaiseen suuntaan, jolloin heitot uusittiin ilman laukaisuja. Toi molemmat lokin hyvin, toisesta korjasi hieman otetta. Sivulletulo oli melko malttamatonta tässä vaiheessa ja avustinkin sitten hieman käsin kanssa oikeaa paikkaa. Tuomari ei tykännyt ja huomautti ohjaajalle asiasta. ;) 3 p
Yhteensä saatiin siis 12/15p, ei paha, vaikka itse sanonkin. Saatiin myös kokeen Paras Yhteistyö- palkinto, joka oli ihan kiva homma kannustukseksi! Paljon on vielä harjoiteltavaa virallisiin kokeisiin, mutta nähtiinpä nyt vähän missä mennään ja mitä pitäisi treenata.
Tapahtumana siis Auran Nuuskujen järjestämä epävirallinen, leikkimielinen NOME-koe, joka oli tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Mukana koirakoita oli n. 40 kappaletta (toivottavasti en paljoa valhetele) ja luokkin apennut, tulokkaat, alokkaat ja konkarit. Me oltiin Doriksen kanssa luokassa alokkaat, johon osallistuivat NOU1-ALO0 tuloksen saaneet koirat. Alokkaat luokassa oli 20 kpl osallistujia, melkoinen joukko siis. Tehtävä alueita oli hakuruutu, ohjaustehtävä ja markkeeraus.
Hakuruutu meni todella hyvin ja nopeesti, Doris toi kaikki 6 varista. Tuomarille olisi riittänyt 5, mutta saatiin vapaaehtoisesti hakea vielä se kauin varis pois ruudusta. Tuomari kommentoi Doriksen olleen päivän nopein koira siihen asti hakuruudussa ja ilmeisesti kovin montaa suoritusta ei meidän jälkeen enää ollut. 5 p
Ohjaustehtävässä oli n.30 metrin päässä kani kiven päällä, johon koira tuli ohjata eteenlähetyksellä. Dorislhäti hyvin eteenpäin, teki ennen kiveä pienen lenkin kiven ympäri ja löysi kanin kiven päältä. Kiven päällä oleva otus oli kuitenkin niin ihmetys, että ei ottanut sieltä kania suuhun vaan vasta kun tuomari laittoi sen maahan. Eipä oltu tämänlaista treenattu ennen, nyt siis dmit irti maasta kuusen oksille ja kiville.
Ohjaustehtävässä oli myös kevennysosuus, jossa haiemme juosten yhdessä dameja Doriksen kanssa. Damit tuli palauttaa laatikkoon ohjaajan suun kautta eli hampailla damin reunaan kiinni ja sihtaus! Aikaa hommaan oli varattu 2 minuuttia ja dameja 14 kpl. Yhteistyö sujui tuomarin mukaan hienosta, minä tyhjensin syliä ja Doris sillä välin haki damin. Saatiin kaikki 14 metsästä pois aikaan 1.48 minuuttia. 4 p
Markkeeraukseen mentäessä Doriksen maltti oli jo aika tiukilla, kun ympärillä paukkui, muttei saanut lähteä noutoon ollenkaan. "Tylsää", sanoi Doris! Markkeerauksessa jäi ihmettelemään starttipistoolin kaikua heitoista vastakkaiseen suuntaan, jolloin heitot uusittiin ilman laukaisuja. Toi molemmat lokin hyvin, toisesta korjasi hieman otetta. Sivulletulo oli melko malttamatonta tässä vaiheessa ja avustinkin sitten hieman käsin kanssa oikeaa paikkaa. Tuomari ei tykännyt ja huomautti ohjaajalle asiasta. ;) 3 p
Yhteensä saatiin siis 12/15p, ei paha, vaikka itse sanonkin. Saatiin myös kokeen Paras Yhteistyö- palkinto, joka oli ihan kiva homma kannustukseksi! Paljon on vielä harjoiteltavaa virallisiin kokeisiin, mutta nähtiinpä nyt vähän missä mennään ja mitä pitäisi treenata.
lauantaina 24. lokakuuta 2009
Hyviä uutisia!
Doriksen terveystutkimustulokset ovat tulleet Kennelliitosta kuluneen viikon aikana ja ne näyttää mitä parhaimmilta: lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Aiemmin polvista saatiin terveen paperit ja silmistä löytyi muutama ylimääräinen ripsi, melkeinpä täysin terve tyttönen!
Taloudestamme löytyy myös toinen melkeinpä täysin terve tyttönen, Pimu kynsi nimittäin alkaa jo muistuttamaan kynttä! Nyt ei tarvita enää tuppoja, odotellaan vain kynnen viimeisintä kasvupyrähdystä täydelliseksi leikattavaksi kynneksi. Reilu kuukausi siinä meni, mutta hyvä siitä tuli!
Huomenna sunnuntaina osallistutaan Doriksen kanssa epäviralliseen NOME-kokeeseen, katsotaan miten siellä pyristellään itsekseen treenailujen voimin. :)
Taloudestamme löytyy myös toinen melkeinpä täysin terve tyttönen, Pimu kynsi nimittäin alkaa jo muistuttamaan kynttä! Nyt ei tarvita enää tuppoja, odotellaan vain kynnen viimeisintä kasvupyrähdystä täydelliseksi leikattavaksi kynneksi. Reilu kuukausi siinä meni, mutta hyvä siitä tuli!
Huomenna sunnuntaina osallistutaan Doriksen kanssa epäviralliseen NOME-kokeeseen, katsotaan miten siellä pyristellään itsekseen treenailujen voimin. :)
sunnuntaina 11. lokakuuta 2009
Perniössä match showssa
Olimme Annin ja Turon kanssa Perniössä matchshowssa käymässä, mukana Doris ja Nero-herra. Veteraanit pääsivät ilmaiseksi taas osallistumaan tänäkin vuonna, joten Nero pääsi kaupunkielämää taas katselemaan. Anni esitti isoissa koirissa Doriksen ja itse olin Neron kanssa veteraaneissa.
Veteraaneja oli paikalla 7 kpl, joista Nero oli punaisella nauhalla 4. Palkinnoksi saatiin senioriruokaa muutama kilo, kuukauden verran saa ihan oikeaa senioriruokaa. Sen jälkeen palataan Jahti-Vahtiin ja raakaan lihaan. ;) Isoja koiria paikalla oli 32 kpl, joista Anni oli Doriksen kanssa sinisten 3.! Päivä oli hienon aurinkoinen ja mukavan lämpöinen lokakuun puoleen väliin! Luntakin luvattiin ensi viikoksi, saa nähdä tuleeko sitä tosiaan. Koirat siitä tykkäisivät!
Doris ja Anni vauhdissa
Veteraanien sijoitus luokassa. Nero ei oikein tykkää poseeraamisesta... :)
Veteraaneja oli paikalla 7 kpl, joista Nero oli punaisella nauhalla 4. Palkinnoksi saatiin senioriruokaa muutama kilo, kuukauden verran saa ihan oikeaa senioriruokaa. Sen jälkeen palataan Jahti-Vahtiin ja raakaan lihaan. ;) Isoja koiria paikalla oli 32 kpl, joista Anni oli Doriksen kanssa sinisten 3.! Päivä oli hienon aurinkoinen ja mukavan lämpöinen lokakuun puoleen väliin! Luntakin luvattiin ensi viikoksi, saa nähdä tuleeko sitä tosiaan. Koirat siitä tykkäisivät!
Doris ja Anni vauhdissa
Veteraanien sijoitus luokassa. Nero ei oikein tykkää poseeraamisesta... :)lauantaina 10. lokakuuta 2009
Arkikuulumisia... :)
Viime päivinä ollaan treenattu Doriksen kanssa itsekseen nomen osalta ohjauksia ja kaksoismarkkeerauksia. Ensimmäisen kerran sitten ties koska... Terveisiä kasvattajalle...! ;) Ohjaukset ovat oikeastaan kokonaan uusi juttu ja ihan kivasti hommat ovat sujuneet. Myös kaksoismarkkeeraukset ovat sujuneet hyvin, joskus menee hieman hakemiseksi, mutta ihan ok kuitenkin kokonaisuudessa. Lokakuussa on epäviralliset nome-kokeet, jossa käydään katsomassa mitä seuraavaksi pitäisi aloittaa treenaamaan. ;) Tokoa ollaan otettu siellä sun täällä, hommat luistaa hyvin kun Doris jaksaa kuunnella käskyjä ja keskittyä mitä käsky tosiaan tarkoittikaan.
Pimun kanssa parannellaan kynttä rauhallisessa tahdissa, yön aikana tapahtuu edistystä ja päivän touhuamisessa pinta taas menee rikki. Käytännössä Pimu ei pääse ulos kuin pissalle, mutta sekin riittää jo rikkomaan kuivuneen pinnan. Käytiin keskiviikko iltana uudelleen eläinlääkärillä näyttämässä kynttä ja saatiin uudet antibioottikuurit vaikuttamaan tulehduksiin. Pimu sai myös tötsän päähän, joten tuppoa ei tarvitse enää pitää kuin ulkoillessa. Ilma tekee tietysti todella paljon paranemiseen, mutta nuolemaan ei saa päästää, se pahantaa asiaa selvästi. Kitkutellaan nyt jalan kanssa ja odotellaan rauhassa miten etenee. Alla vielä näyte, miltä koipi näyttää, melko huvittavan näköinen ajeltuine karvoineen. :)
Olimme 3.10. Kian & Fridan ja Annen & Ässän kanssa Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuiston maisemissa kävelemässä päivän verran. Matkaa kertyi 15 km ja aikaa tarpomiseen meni taukoineen ja koirien kuvaustuokioineen 4,5 tuntia. Ajomatkat edestakaisin 5 tuntia, mutta ei kai niitä lasketa..!? Maisemat olivat paikoin erittäinkin hienot, enimmäkseen matkan varrella oli kotimetsän maisemia. Kuvia riessusta kahdessa paikassa;
oma galleria
Annen ottamat otokset
Divan kanssa piti olla taipparit tänä lauantaina, mutta todettiin että treenattava on liian kaukana treenaajasta, joten homma jäi väliin sen vuoksi tältä syksyltä. Ensi vuonna sitten uusi yritys, sekä treenaamiseen että kokeeseen. ;) Isä ja Diva ovat käyneet taippareiden sijasta ahkerasti metsällä iltaisin katselemassa sorsien lentämistä, ja onhan sieltä muutama sinisiipi kotiin mukaan päässytkin. Alkusyksystä saivat saaliikseen hanhenkin, alla muutamat kuvat saalistajien parista tuloksesta. Ollaan oltu myös Doriksen kanssa mukana parisen kertaan, toisella kertaa ei näkynyt mitään räkättirastasta kummempaa ja toisella kertaa sorsat yllättivät meidät takaa päin molemmilla kerroilla. Saivat siis jatkaa lentoaan ihan rauhassa. :)
Diva ja sorsa
Diva ja hanhi
Pimun kanssa parannellaan kynttä rauhallisessa tahdissa, yön aikana tapahtuu edistystä ja päivän touhuamisessa pinta taas menee rikki. Käytännössä Pimu ei pääse ulos kuin pissalle, mutta sekin riittää jo rikkomaan kuivuneen pinnan. Käytiin keskiviikko iltana uudelleen eläinlääkärillä näyttämässä kynttä ja saatiin uudet antibioottikuurit vaikuttamaan tulehduksiin. Pimu sai myös tötsän päähän, joten tuppoa ei tarvitse enää pitää kuin ulkoillessa. Ilma tekee tietysti todella paljon paranemiseen, mutta nuolemaan ei saa päästää, se pahantaa asiaa selvästi. Kitkutellaan nyt jalan kanssa ja odotellaan rauhassa miten etenee. Alla vielä näyte, miltä koipi näyttää, melko huvittavan näköinen ajeltuine karvoineen. :)
Olimme 3.10. Kian & Fridan ja Annen & Ässän kanssa Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuiston maisemissa kävelemässä päivän verran. Matkaa kertyi 15 km ja aikaa tarpomiseen meni taukoineen ja koirien kuvaustuokioineen 4,5 tuntia. Ajomatkat edestakaisin 5 tuntia, mutta ei kai niitä lasketa..!? Maisemat olivat paikoin erittäinkin hienot, enimmäkseen matkan varrella oli kotimetsän maisemia. Kuvia riessusta kahdessa paikassa;oma galleria
Annen ottamat otokset
Divan kanssa piti olla taipparit tänä lauantaina, mutta todettiin että treenattava on liian kaukana treenaajasta, joten homma jäi väliin sen vuoksi tältä syksyltä. Ensi vuonna sitten uusi yritys, sekä treenaamiseen että kokeeseen. ;) Isä ja Diva ovat käyneet taippareiden sijasta ahkerasti metsällä iltaisin katselemassa sorsien lentämistä, ja onhan sieltä muutama sinisiipi kotiin mukaan päässytkin. Alkusyksystä saivat saaliikseen hanhenkin, alla muutamat kuvat saalistajien parista tuloksesta. Ollaan oltu myös Doriksen kanssa mukana parisen kertaan, toisella kertaa ei näkynyt mitään räkättirastasta kummempaa ja toisella kertaa sorsat yllättivät meidät takaa päin molemmilla kerroilla. Saivat siis jatkaa lentoaan ihan rauhassa. :)
Diva ja sorsa
Diva ja hanhi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
