Maahismäen noutajat

Suunnitelmat täyttää kalenterin

2012-01-25T10:22:00.006+02:00

"Tänä vuonna en ota kalenteriin paljoa koiramenoja."

Näin sanoin avokille, kun raksaprojektin etenemistä suunniteltiin vuoden ekoina päivinä. Niin no, ihan ei tainnut hommassa näin käydä... Tällä hetkellä on maaliskuun puoleenväliin asti viikonloput täytetty ja onhan siinä parilla arkipäivälläkin treeniä luvassa. Toisaalta ei raksakaan salamavauhtia valmistu, joten mitäs parista koirahommasta siinä sivussa... ;) Luvassa on siis treenikeskeinen kevät ja mahtuu sinne muutama näyttely ja ulkomaan reissukin!

Helmikuun puolessa välissä käyn kaverin luona Hollannissa, ihan itse ja yksin matkustan lentokoneella Amsterdamiin ja siitä sitten eteenpäin Utrechtiin. Sonjan on kyllä syytä tulla vastaan lentokentälle, muuten eksytän itseni suureen maailmaan. ;) Kun Hollannista on selvitty puolen viikon reissulla, niin maaliskuun puolessavälissä käy autonnokka kohti Ruotsinmaan eteläisintä kolkkaa eli Malmön seutua Doriksen ja Hurrin kanssa. Tälle reissulle saan kartanlukijan ja pari koiraa lisää mukaan! Eli edessä ei voi olla muuta kuin hauska ja karvainen reissu 2 naishenkilön ja 4 koiran kera! Malmössa on tarkoitus käydä livenä tsekkaamassa Doriksen "sulhasehdokas" ja nähdä miltä se näyttää ihan kosketusetäisyydellä sekä pyörahtää näyttelyssä samalla reissulla. Uroksesta lisää alempana. Malmön ympäristössä ollaan pari päivää, la treenataan uroksen omistajan kanssa ja sunnuntaina on luvassa Malmö KV näyttely. Luvassa siis autossa istumista, kansainvälistä treenimeininkiä ja kehässä juoksemista!! :D Kesäkuussa olisi vielä tarkoitus pyörähtää Pohjois-Ruotsissa ja Rovaniemellä, joten eiköhän tässä ajelemista tule puolen vuoden sisällä!

Dorikselle ajateltu uros on nyt testattu värin osalta ja uros kantaa pelkkää mustaa!! ELI jes jes jes!! Nyt ei ainakaan väri ole este uroksen käyttöön, vaikka Doris kantaa keltaista. Katsotaan nyt miltä uros näyttää livenä ja onko se kovin iso... Jos on kooltaan kookas, kuten isänsä, niin sitten täytyy miettiä taas uudelleen. Tarkoitus ei kuitenkaan ole saada aikaiseksi mitään norsunpuolikkaita. Luonnekin on tärkeä juttu, mutta kuulemani perusteella siinä ei pitäisi olla mitään erityistä johon pitäisi kiinnittää huomiota. Päinvastoin, se näyttäisi tasapainoittavan Dorista ainakin näillä tiedoilla hyvin. Aika jännää! Jos jokin ei kuitenkaan täsmää Ruotsissa, niin "ystävällisesti" olen ilmoittanut Suomessa asuvalle uroksen omistajalle, että haluaisin käyttää hänen urostaan 2. vaihtoehtona. "Erittäin kohteliasta" kertoa omistajalle, että sun uros on nyt toisena vaihtoehdoissa, edellä on toinen uros! :D Omistaja kuitenkin sanoi, että jos Ruotsissa menee joku pieleen, niin hänen "luuserinsa" on kyllä käytettävissä! :) Kiitokset siis jo etukäteen "2.vaihtikselle" ymmärryksestä, mun kohteliaasta äksönistä huolimatta!!

Uroksesta sitten myöhemmin, kun asia on varmistunut jompaan kumpaan suuntaa. Sen verran voin kuitenkin todeta, että urokset ovat keskenään hyvin erityyppiset. Molemmat kuitenkin sopivat Dorikselle eri asioiden osalta. Ruotsin uros on enemmän käyttöön suuntautuneesta kennelistä, jossa käydään näyttelyssä vain hakemassa tarvitta tulos mahdollisiin valionarvoihin käyttöpuolella. Tällä uroksella on EH ja se näyttää ihan flatilta. ;) NOMEn puolelta sillä on AVO1- tulos ja vuoden 2012 aikana varmasti tulee tulosta myös VOI-luokasta. Pentuesisarukset ovat myös saaneet hyviä tuloksia ja kaikki luustolta terveitä. Suomessa oleva uros taas on pärjännyt erittäin hienosti näyttelyissä, mutta siitä huolimatta saanut hyviä tuloksia myös parissa muussa lajissa! Eli monipuolinen hieno koira! Sukusiitos kuitenkin on jonkin asteinen, joten tämän pienen oljenkorren vuoksi ruotsalaienn vie voiton järjestyksessä! Pieni asia, mutta mielestäni kuitenkin aika painava...

Pennuista tulee aivan erityyppisiä uroksesta riippuen, joten voin todeta, että ainakaan vielä kasvattajana mulla ei ole mitään tiettyä linjaa josta olisi pakottava tarve pitää kiinni. ;) ;) Mutta koska tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolisia harrastukoiran alkuja, jotka ovat terveitä ja tasapainoisia luonteiltaan lähtökohtien osalta, niin hyvillä mielin voin mielestä miettiä molempia uroksia Dorikselle. Tämä kriteeri täyttyy molempien urosten osalta, joten linjoilla on jotain yhteneväisyyksiäkin.

Eli eikun odottamaan jännityksellä ensin Malmön matkaa, sen jälkeen miettiä lopputulos uroksen osalta, aloittaa juoksujen odottelu (heinä-syyskuu), suunnata astukseen, jännittää tuottiko matka tulosta, tuleeko pentuja yksi vai useampi, meneekö kantoaika hyvin, onnistuuko synnytys ilman ongelmia, kasvaako pennut hyvin ja ennen kaikkea- saako kaikki pennut hyviin ja ihaniin koteihin!! :) :) ELI VUOSI MENEE VARMASTI JÄNNITYKSEN SIIVITTÄMÄNÄ! Ehkä tässä sivussa ehtii myös rakentamaan pienen pienen talon valmiiksi, jotta pennuilla on paikka jossa kasvaa! :)

Turku KV ja ulkoilua

2012-01-22T16:41:00.003+02:00

Käytiin pyhäpäivän piristykseksi näyttelyssä Doriksen kanssa Turun messukeskuksessa näyttelyssä. Alla arvostelu näyttelystä. Tuomari oli oikein mukava ja hauska tyyppi ja hänen linjansa oli selvästi nähtävissä.

Turku KV 22.1.2012
Tuomarina Espen Engh, Norja
"Strong bitch, indeed very heavy but sound. Too wide in skull. Strong neck. Good forechest. A bit too round in ribs. Plenty of bone. Moves soundly. Coming & going & with energy. Gives a too strong impression." VAL EH-

Eli varsin vahva tyttö meidän Doris. ;)

Hurri

Doris

Pimu

Doris ja Hurri

Pimu

Hurri

Doris

Pimu ja Hurrin synttärilahja

Treenikipinää ja uusi hoitolainen

2011-12-29T13:15:00.002+02:00

Joulusta selvittiin kunnialla ja Pimun ruokavalio piti hyvin. Muutaman kerran jouduin perustelemaan miksei Pimu saa maistaa kinkkua tai lahjapuruluutaan, mutta aika vähällä selvisin. Kun muut koirat avasivat oman pakettinsa, niin Pimu sai syödäkseen keitetyn perunan. ;) Oli varsin tyytyväinen siihenkin, ihmisillä vaan on empaattinen tapa sääliä "syrjittyä" koiraa...

Koko joulu oltiin reissussa, lähdettiin perjantaina ja palattiin maanantaina Pöytyälle. Sunnuntaina käytiin Espoossa sukuloimassa ja muu aika oltiin Kiikalan nurkissa. Lahjoja tuli jos jonkinlaista, aina sukista ihan oikeaan Moccamasteriin! Koirat söivät peuraa mahojen täydeltä ja viettivät omia lepohetkiään pitkin lattioita. Kuten yleensäkin Kiikalassa. Nessi ja Hurri on aivan mahdottomia, vielä joku päivä laitan videon siitäkin kaksikosta tänne nähtäville!

Varsinainen Joulusta toipuminen alkoi Tapaninpäivänä, kun luontoäiti vei virrat. Kuten monelta monelta muultakin! Seuraavat 3 päivää vietettiin kynttilänvalossa kun aurinko ei ollut näkyvillä. Aika tuli jokseenkin pitkäksi, samalla jännittäen miten pakastimien käy. Ei muuta hätää, mutta koirille ehdin ostamaan ennen joulua ruokaa 50 kg verran säilöön kylmään... Voin sanoa, että sillä summalla olisi ostanut vaikka ja mitä tarjousmyynneistä... Onneksi oli generaattoreita sekä Kiikalassa että Pöytyällä, me vältyttiin ruuan poisheittämiseltä pakastimesta!

Hurrin treenit on nyt alkanut, eilen! :D Heräsin todellisuuteen, että kakarahan on jo 11 kk vanha ja mitä sen kanssa ollaan treenattu.?? Eipä juuri mitään, arkipäivän asioita lähinnä. Muutamat hakuruudut joskus otettu, mutta aika vähillä ollaan. Se on kyllä ollut niissä aika pätevä, joten sinäänsä ei ole ollut tahkoamisen tarvetta perusjutuissa. Eilen otettiin markkeerauksia metsään, treenasin yksin. Heitto, odotus, käsky, palautus. Ja iso hymy mun huulilla! Odotti lupaa, etsi sinnikkäästi ja palautti vauhdilla! Toki tuli muutama karkaaminen treenin aikana, mutta sitten harjoiteltiin paikalleen jääntiä heiton jälkeen ja noudin itse damin. Nätisti istui ja odotti mitä nyt tapahtuu. Ihana Siiseli! Kaksoismarkkeerausta se ei vielä oikein hiffannut, mutta sitäkin lienee harjoittelun kanssa vahvistettavan. Myös Pimu ja Doris saivat osansa treenaamisesta. Doris oli jotenkin aika vaisu, löntysteli palautukset ja haku ei ollut kovin tehokasta. Pimu sen sijaan oli kuin pieni duracellpupu, se loikki ja pomppi ja oli niin innoissaan!!

Tänään treenattiin lenkillä. Kuljettiin pellolla ja Pimu aloitti myyrien kaivelun, se oli siis aivan omissa maailmoissaan treenin ajan! Doris otti ensin täyssokon ylös kaatuneen puun vierestä, meno hyvin. Sen jälkeen markkeerauksia molemmille mustille, toinen odotti aina vuoroaan, Hurri vielä hihnassa varmuudeksi. Vielä linjaa ja vähän kurinpalautusta molemmille odottamisen osalta. Päivän saldona hyvin paikallaan pysyvät koirat ja Hurri otti pisimmän linjansa tähän asti!

Uuden Vuoden aattona tulee hoitoon Doriksen pentu Rexi. Ihanaa taas saada hoitoon yksi jälkeläinen ja päästä lähempää tutkimaan mitä on tästä kaverista kehittynyt!

Seuraavana odotettavissa Uuden Vuoden pippalot, jotka on pennuille (Rico ja Hurri) ensimmäiset. Pimulle täytyy keksiä joku ikkunaton, radiolla varustettu luoja. Doris ja Diva eivät asiasta välitä. Nessi-karvapallo tuskin stressailee sen enempiä myöskään. Kiikalan nurkilla siis luultavasti pyöritään!

Joulu, joulu kiiruhtaa!!

2011-12-23T12:05:00.002+02:00

Taas on kovasti kiirehtinyt ja tapahtunut yhtä sun toista!

Hoitolapsi-Eve oli aivan ihana vahvistus vajaan viikon ajan, se oli totisesti hauska koira. Viimeisenä hoitopäivänä otin sen nojatuolilla syliin ja rapsutin mahasta sitä. Se rentoutui välittömästi, aloitti varsinaisen röhnöttämisen ja krohisi täysin tilanteelle antautuneena, siitä nauttien!! Jos olisi ollut joku muukin sisällä, niin videolta varmasti löytyisi! Eve oppi myös leikkimään Hurrin kanssa ns. Hurrin tyyliin, repimällä korvista ja juoksemalla kilpaa! Myös maalaiskoiran elämä eli ruohonsyönti, pellolla kirmailu ja saven syönti onnistui Eveltä hienosti. ;)

Joulua mennään viettämään Kiikalaan, odotettavissa siis iso koiralauma ja paljon ihmisiä. Luonnollisesti ruokaa ja löhöilyä, siinä Joulu parhaimmillaan. Pyhien suunnitelmat on vielä auki, mutta varmaa on ainakin että koirat todennäköisesti saavat herkkua jos toistakin syödäkseen. Tosin maltillisia määriä, kiloja ei ole varaa tulla nyt koirille(kaan) ylimääräisiä.

Pimulla tulee joulu olemaan ehkä kaikista "ankein", koska sillä on nyt ruokavaliona aloitettu poro-peruna safka. Siis itse tehtynä, pelkkää keitettyä, soseutettua perunaa ja poroa, ei mitään muuta. Välillä pellavaöljyä lisänä. Sillä on nyt mahanalunen ja jalkojen sisäosat aivan vaaleanpunaiset karvoiltaan ja samaa on poskissa ja kaulassa. Varpaiden välit muistuttavat enimmäkseen tummaa ruskeanpunaista ja karva jotenkin aika hentoista... Samaan syssyyn se tulee olemaan puhdas koira lähiaikoina; hienona suunnitteluna on pestä se kerran viikossa mahanalusen osalta, kuten myös varpaiden välistä ja kaulasta. Saa nähdä toteutuuko suunnitelma, mutta vakaa aikomus ainakin on. Shampoona allergiselle iholle tarkoitettu shampoo, jonka pitäisi tukea ihonkuntoa. Saas nähdä. Se kuitenkin on selvää, että kurakelit ei ainakaan helpota ihon elämää, joten pakkaskelejä odotellessa. :)

Doriksen kanssa on tarkoitus käydä Etelä-Ruotsissa maaliskuun puolessa välissä katsomassa paikallisia flatteja ja kenties sitä tulevaa urosta, jolla se astutetaan syksyllä. Jos siis kaikki menee suunnitelmien mukaan! Naurettavinta on tässä vaiheessa ehkä se, että ainoa asia, joka tämän unelmauroksen käytön saattaa estää, on keltainen geeni...! Urosta ei ole vielä testattu värien osalta, mutta omistaja tekee testin lähiaikoina. Uroksella on hienoja tuloksia nomesta ja sen pentuesisarukset ovat pärjänneet lajissa erinomaisesti. Eritysesti uroksen takana oleva narttulinja on saavuttanut hienoja tuloksia ja saaneet toimivia ja terveitä jälkeläisiä. Ja ei uroksen ulkonäkökään huono ole, vaikka näyttelykäyntejä on vain yksi, josta saanut EH:n. Löysin juuri sen mitä etsin (ja kovin ronkeli olinkin!!), mutta nyt tuntuu että on kovin pienestä kiinni, yhdestä väristä, voiko tämä yhdistelmä toteutua. Ja toki siitä, mitä mieltä uroksen omistaja on Doriksesta. Mutta kuka siihen nyt ei ihastuisi. ;)

Lisää reissusta keväämmällä, kun asia tulee lähemmin ajankohtaiseksi! Toki kyselyitä voi lähetellä jo nyt urosta koskien, mutta julkaisen tiedon sivuilla vasta kun uroksen käyttö on viimeisen päälle varmaa sekä värin että omistajien osalta! :) Malmön reissua siis odotellessa!!!

Myyräkoira

2011-12-14T14:26:00.004+02:00

TÄSTÄ SE LÄHTEE:

JA TÄHÄN TULLAAN, ILMEIDEN KERA:

Kateus on ihmeellistä!

2011-12-13T08:54:00.003+02:00

Doriksen Eve-pentu on ollut hoidossa nyt perjantaista asti, päiviä on kertynyt reippaat 4 ja kaikki on mennyt hyvin. Kaupunkilaisserkku Espoosta on siis tullut maalaisserkku Hurrin luona hyvin toimeen! Vaikka läheistä sukua ovatkin, eivät ne muistuta toisiaan tippaakaan! Ei ulkonäöltä eikä luonteeltaan.

Hurri on hassu pikkukoira. Se on hirmuisen itsepäinen, kuitenkin eri tavalla kuin Pimu! Itsepäisyyttä on siis montaa eri tyyppiä näemmä. Pimu tavoittelee lähinnä omaa etuaan, kun Hurri taas ei toimi niin. Se lähinnä päättää jotain, ja vie sen läpi vaikka väkisin, sillä ei sen enempää oo kieroiluja mielessä. Se vaan on päättänyt ja sitten se toimii. Kunnes ilkeä omistaja tulee ja estää toiminnan. ;) Hurri osaa esimerkiksi avata oven, ärsyttävä ominaisuus koirassa! Niin sisälle kuin ulos päin. Asiasta kiellettäessä lopettaa, istuu oven viereen ja yrittää uudelleen hetken päästä. Kokeilee muutaman kerran ja lopettaa sitten kun ei saa periksi. Doris ja Pimu on koulutettu samalla tavalla, mutta uskovat ensimmäisestä käskystä.

Tietysti päättäväisyys toimii erinomaisesti myös käyttöominaisuuteena, hakutyötä Hurri tekee yhtä itsepäisesti. Eli puolensa on asialla. Vielä en ole treenannut ohjauksia tuon pienen otuksen kanssa, onhan se niin nuorikin vielä, mutta jännityksellä odotan miten itsepäisyys siellä näkyy. Se joko ottaa ohjaukset hyvin tottelevaisesti tai sitten se heittää ne ihan ranttaliksi ja ottaa oman haun peliin. Tämän kun tiedostaa, niin jos vaikka Hurrin opettaisi oikein Doriksen kanssa harjoittelun jälkeen. ;) Nyt on ollut paljon aikaa miettiä mitä treenata, kun on itse ollut liikuntakyvytön treenimaastojen suhteen. Ehkä suunnitelmia aletaan pikkuhiljaa myös tuomaan toteen, kun vähän saadaan vielä lihasta reiteen.

Jos Hurri on hassu pikkukoira, on Eve varsin eloisan takapään omaava nappisilmä! Samoin kuin Doris oli pentuna. Evellä on Dieselin pitkä kuono ja lähekkäin olevat silmät sekä Doriksen leveä kallo. Varsin hauskannäköinen siis yhdistelmänä! Sen takapuoli heiluu puolelta toiselle notkeasti hännän mukana ja tuntuu että on aina eri paria etupään kanssa. Silmät ovat kaksi anovaa nappia, joita on kovin vaikea vastustaa. Kaikilla omilla koirilla on "lattakallo", Evellä on älynystyrä takaraivossa. Hurrin alkupörinöiden jälkeen ovat tulleet hienosti toimeen ja leikit menee yksiin, ääniä myöden. Jos viime viikolla hoidossa ollut Toby vinkui ja Hurri haukottelee äänekkäästi, niin Eve haukkuu!! Doris on jättänyt siis hyvää jälkeä Eveen...! :D Korvista ei tarvitse edes mainita, ne on komeat. Innolla odotan mitä tästä pennusta kasvaa. Ja toki muistakin pennuista, mutta nyt kun on saanut seurata Eveä lähempää muutaman päivän, kiinnittää siihen taas erilailla huomiota!

Tobyn ja Even hoitopäivien aikana Hurrista on tullut kovin kiintynyt minuun. Se kulkee osan aikaa aivan vierellä, ottaa hihasta tai takin helmasta kiinni ja alkaa leikkimään. Selkeästi siis yrittää ilmaista olemassa oloaan ja hakee huomiota. Vaikkei ketään koirista ole rapsuteltu sen enempää kuin muitakaan, niin jollain lailla Hurri on miettinyt asemaansa uudelleen ja todennut, että täytyy vähän skarpata, jotta varmasti muistan sen. Toki muutkin koirat ovat huomionkipeitä, mutta Hurrin käytöksestä sen havaitsee parhaiten. Nyt kun se on kasvanut ja kehittynyt pentu-pentuajoista (pentuhan se vieläkin on), niin se muistuttaa aina vaan enemmän isäänsä Figoa ulkomuodoltaan. Ihana tyttö!

Hoitokoiria ja näyttelyitä

2011-12-07T15:11:00.004+02:00

Viimeisen viikon sisälle mahtuu parit näyttelyt ja 5 päivän ajan Pöytyällä ollut hoitolainen. Vastaavasti seuraavan viikon sisälle mahtuu parit treenit ja 4 päivän ajan Pöytyällä oleva hoitolainen. Ajettuja kilometrejä ja 4-päinen lauma siis pitää vauhtia yllä!

Toby, M. Rohkea Merihevonen, tuli hoitoon viime torstaina, joulukuun 1. päivänä. Toby on siis Divan pentueesta ja vauhtia nuoresta herrasta löytyi melkolailla. Myös omaa tahtoa tuntui olevan, joten Tobylle koitti alkupäivinä ankeaa sääntöihin totuttelua. Nopeasti ne menivät perille, vaikka vähän ikävä taisi kotiporukkaa ensimmäisinä päivänä ujelluksesta päätellen olla. Hoitopäivinä käytiin Tobyn ja Hurrin kanssa autoilemassa muun muassa Kiikalassa sekä pariin kertaan Turussa. Lisäksi lenkkeilyä ja riehumista, niistä oli meidän päivät tehty. Kun sitten maanantaina 5.päivä Satu ja Vesa haki pojan pois, oli se jo hienosti sulautunut lauman jatkoksi. Eli hyvin olisi vielä voinut jäädä. ;) Toki kyllä 3 on helpompi lukumäärä kuin 4, varsinkin kun 2 näistä on kurittomia pentuja ja yksi jääräpäinen mummeli. Doriksessa luonnollisesti ei huomauttamista! :D

Doriksen matkaeväät. Nälkä voi yllättää koska vaan!

Toby poseeraa sänkipellolla

Hurri ja Toby, mutrusuu ja sen veli

Toby irrottelee pellolla juoksulla!

Helsingissä 4.12. järjestetyssä Voittaja '11 näyttelyssä oli ilmoitettuna 13 junnunarttua, joista yksi oli Hurri. Tuo muista pienenä erottuva Hurmalainen sai hyvän arvostelun ja EHn. Aika paljon tuomarina ollut Marjo Jaakkola jakoi ERIä, joten sinäänsä vähän harmittaa, mutta onhan tuo vasta 10,5 kk vanha. ;) Eli tyytyväisiä ollaan tähän tulokseen ja arvosteluun. Paikalla oli myös Doriksen pentu Eve, joka oli ainoa ilmoitettu pentu. Eve sai KP:n ja oli näin ollen ROP-pentu! :)

Hurri: "Erittäin hyväntyyppinen, aavistuksen lyhytlinjainen juniorinarttu. Hyvä pää ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Lyhyehkö lantio. Hyvä luusto. Kohtalaisesti kulmautunut. Kantaa itsensä hyvin liikkeessä. JUN EH

Eve: "7 kk ikäinen, ikäisekseen hyvin kehittynyt. Melko hyvä pää. Hyvä kaula ja ylälinja seistessä. Riittävä eturinta. Sopiva luusto. Kohtalaisesti kulmautuneet raajat. Liikkuu ok. Miellyttävä luonne." PEK 1., KP, ROP-pentu

Tampereella 6.12. sitten taas suunnattiin näyttelyyn Tampereen ryhmikseen. Paikalle ilmoitettu Diva ja Hurri sekä Eija oli ilmoittanut Toscan ja Esmen, jotka olin luvannut esittää. Hurri ja Tosca olivat kuin kaksi marjaa ja saivat hyvin saman tyyppiset arvostelut:

Hurri: "Feminiininen, hyvät mittasuhteet. Oikein hyvä pään kiila. Lempeä ilme. Jäntevä ylälinja, Hieman luisu lantio. Ikään sopiva runko. Hyvä luusto ja klulmaukset. Sujuvat sivuliikkeet, kapea takaosa. Hyvä karva ja käytös. Koira eduksi esitetty." JUN ERI2

Tosca: "Feminiininen ja hyvät mittasuhteet.Oikein hyvä pään kiila.Lempeä ilme,jäntevä ylälinja.Hieman lyhyt ja luisu lantio.Sopiva runko ja takakulmaukset.Saisi liikkua hieman tehokkaammalla takapotkulla,muuten liikkeet ok.Hyvä käytös ja karva." JUN ERI3

Nyt on siis näyttelyt startattu virallisissa luokissa Meri-pentueen osalta ja ei yhtään hullummin tuloksin! Mitään kehäkoiria näistä ei ollut tarkoitus edes tulla, mutta saa nähdä kuinka innostus kasvaa kun ikää tulee lisää!

Tobyn hausta puolisen viikkoa tulee uusi hoidokki, kun Doriksen pentu Eve tulee hoitoon puoleksi viikoksi! Isäntä ja emäntä lähtevät ulkomaille, joten Eve viettää sen aikaa maalaiselämää!

Asian ytimessä!

2011-11-30T11:46:00.008+02:00

Aina silloin tällöin minulle sanotaan, "piristyisit, sehän on vain koira," tai "tuo on aika paljon rahaa vain koiraan." He eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja jotka liittyy "vain koiraan."

Jotkut ylpeimmistä hetkistäni liittyvät "vain koiraan." Monia tunteja on kulunut ja ainoa kumppanini on ollut "vain koira," mutta kertaakaan en tuntenut itseäni vähäisemmäksi.

Jotkin surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet "vain koirasta," ja noina pimeyden päivinä, "vain koiran" lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.

Jos sinäkin ajattelet, että sehän on "vain koira," ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten "vain ystävä, " "vain auringon nousu," tai "vain lupaus."

"Vain koira" tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan pidättelemättömän riemun.

"Vain koira" tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden jotka tekevät minusta paremman ihmisen.

"Vain koiran" vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä kävelylenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle, ja kaltaisilleni ihmisille, se ei ole "vain koira" vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot, ja puhdas riemu tässä hetkessä.

"Vain koira" tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.

Toivon, että jonakin päivänä he voivat ymmärtää, ettei se ole "vain koira," vaan se asia, joka antaa minulle inhimmillisyyden ja erottaa minut "vain miehestä tai naisesta."

Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan "vain koira", hymyile -- koska he "eivät vain ymmärrä."

Arkikuulumisia marraskuulta

2011-11-28T13:36:00.002+02:00

Doris, Hurri, Rico ja Diva. Kerjäläiset.

Marraskuu on vauhdilla mennyt ohi! Mitään ihmeempiä ei olla siitä huolimatta koirien kanssa saatu aikaiseksi, tai itse en siis ole ollut kovin aktiivinen koirarintamalla. Vähän ehkäpä pientä voimien keräämistä ensi vuotta ajatellen on ollut viime aikoina. Jotain laantumaa on ollut liikenteessä.

Doris aloitti juoksunsa parisen viikkoa sitten, joten sen juoksuväli oli 8 kk viime juoksuista, 2 kk lyhyempi kuin normaalisti! Tuli vähän yllätyksenä näiden alkaminen nyt. Tämä tarkoittaa, että seuraavista juoksuista sitten olisi tarkoitus astuttaa tuo hassu koira uudelleen. :) Olen hirmuisen tyytyväinen siihen, miltä sen pennut ovat nyt 7 kk ikään mennessä ehtineet vaikuttamaan! Ihania luonteita ja kovin oppimiskykyisiä pentuja, jotka jaksavat ilmeisen hyvin keskittyä asioihin. Tietysti vielä on murrosikä ja muut kasvun mukana tulevat jutut edessä, mutta alku näyttää lupaavalta! Käytännössä siis 8-10 kk päästä olisi aika astuttaa Doris, joten se sijoittuu ensi vuoden heinä-syyskuulle. Uros on vielä puntaroinnissa, tällä kertaa kuitenkin pysytään varmaankin Suomen rajojen sisäpuolella astutusmatkalla.

Hurri on kasvanut aika naftisti viime aikoina, siitä taitaa jäädä taskukokoinen harrastuskoira! Näyttelyissä sen kanssa ei taida montaa kertaa tarvita pyörähtää, mutta jää enemmän aikaa "oikealle" harrastamiselle sen sijaan. ;) Nyt pitäisi jostain kaivaa oma motivaatio treenaamiseen, jotta saataisiin sen hyvät ominaisuudet kehittymään eteenpäin. En pidä omien koirien kehumisesta edelleenkään, mutta tästä pikkutytöstä voisi tullakin vaikka jotain kivaa! Mejään siitä olisi varmasti, mutta minusta itsestä ei vain ole siihen touhuun. Täytyy palkata joku mejäharrastaja Hurrin kuskiksi kokeisiin. :)

Saatiin nyt treenipaikka tokoiluun talven ajaksi, joten ajattelin jostain kaivaa esiin tokoiluinnostuksen sekä Doriksen että Hurrin kanssa. Doris olisi seuraamista vaille valmis AVO-luokkaan, muut liikkeet se osaa nyt satavarmasti. Aiemmissa kokeissa olen ollut valitettavasti liian innokas ja mennyt keskeneräisen koiran kanssa kokeeseen. Sen vuoksi huonot pisteet ja tulokset. Koiran tulostaso kärsi ohjaajan vuoksi, AVO3 ei ole kovin nättiä luettavaa KoiraNetissä. Mutta jos vaikka kirkastaisi ne vähän paremmiksi tulevaisuudessa. :) Hurrin kanssa ollaan ihan alkuvaiheessa, joten sen kanssa tullaan aloittamaan ihan perusjutuista. NOMEn puolella oikeastaan samoja juttuja, Doriksen treenausta AVO-luokaa varten ohjausten vahvistamisella sekä markkeerausten vaikeuttamisella. Hurrin kanssa treenataan ensin taipparijuttuja, mutta siinä sivussa myös linjaa ja markkeerauksia on suunnitelmissa.

Kaikista suurin tekosyy treenien vähyyteen on luonnollisesti pistettävissä polven piikkiin, "ei voi treenata kun polvea on varottava". :) Onhan tämä osittain tottakin, mutta itseäni joskus huvittaa miten paljon tätä voi käyttää nyt hyväkseen. Ei voi tehdä sitä sun tätä kun on polvi kipeä. Jos jotain olen nyt jättänyt tekemättä, niin salilla olen käynyt sitäkin ahkerammin. Olen hakenut naaurin muksut kyytiin sählyyn vietäväksi ja samalla käynyt 3 kertaa viikossa salilla. Toivotaan että tämä tapa tulee pysyväksi eikä lopahda jossain vaiheessa. Polven kunto on nyt parantunut hiljaksiin mutta varmasti, joten suunta on parempaan päin koko ajan. Kuntoutusta on kuitenkin vielä pitkälti edessä, ensimmäisen juoksuaskeleen saa ottaa ensi vuoden helmikuussa, joten rauhallista meininkiä siihen saakka luvassa!

Pentutapaaminen 26.pv

2011-11-28T13:03:00.002+02:00

Lauantaipäivä vietettiin ulkona hienossa auringonpaisteessa pentuporukalla Pöytyällä meidän (eli anopin ja appiukon) pihapiirissä. Treffit pidettiin 26.pv, ainoa päivä viikossa kun ei satanut vettä. ;) Voiko parempaa tuuria olla! Paikalla oli Doriksen ja Divan pentuja 12 kpl verran sekä muutama vieraileva "yli-vanha" koira. Päivän aikana duunailtiin perusjuttuja arkitottelevuuden saralla, joidenkin koirien kanssa vähän tokojuttuja ja variksen "makuun" pääsi kaikki koirat! Paitsi Ludde, joka oli lähinnä sitä mieltä, että variksesta viis, tullaan toimeen elämässä ilman sitäkin. :)

Välillä juotiin kahvia ja teetä sekä syötiin pientä purtavaa, hyvin mahtui pikkumökkeröiseemme koko sakki lämmittelemään kylmän tuulen viilentämät sormet ja varpaat! Sopu siis sijaa antaa, istumapaikkojakin löytyy kun on luova. :)

Kahvin jälkeen kokeiltiin siis variksen kanssa duunailua ja saatiin homma toimimaan hyvin ihan perusnostojen kanssa. Ensi kerralla sitten treenaillaan jo vähän vaativampaa noutoa ja hakutyöskentelyä metsän puolella! Varautukaa siis siihen! :) Muutamat trimmaamiset vielä, kaulushaikaroista tuli ihan flatinnäköisiä ja tämän jälkeen päästettiin lauma vapaaksi sänkipellolle juoksentelemaan! Mukana oli 13 koiraa, jotka tulivat hienosti toimeen keskenään äkkinäisen tutustumisen jälkeen. Muutama kukkoilija oli porukassa, mutta ne olivat onneksi omia koiria, Ricon ego on vähän iso pienessä paketissa ja Hurri ei tykännyt kun rapsutin muita koiria. Hyvää esimerkkiä siis näytetään muille. ;)

Päivänpituus rajoitti hieman duunailua ja paljon ehdittiin pienessä ajassa. Tärkeimpänä osiona oli luonnollisesti kuulumisten vaihto kaiken muun sivulla. Kiitoksia kaikille mukana olleille, näitä päiviä järjestetään kyllä jatkossakin, kun näin innokkaita mukaan tulijoita olette!! Valitettavasti en ehtinyt kameran kanssa hääräillä paikan päällä, joten kuvasatoa päivästä ei ole tällä kertaa... Ja Hurrikin sai koulutusta Annin käsissä, joten ei jäänyt sekään paitsi päivän touhuista minun höpöttäessä muille pennunomistajille. Hurri pelitti Annin kanssa hyvin, olin oikein yllättynyt miten hyvin se jaksoi keskittyä Anniin eikä muihin koiriin! Tiedän siis jatkossakin, kenellä koiran annan koulutettavaksi vastaavissa tilanteissa!

Päivän loppusaldona oli väsyneitä koiria, jotka olivat loppujen lopuksi hyvin omistajiensa hanskassa. Oli ihana nähdä, miten kehitystä tapahtuu jo muutaman tunnin aikana. Alussa niin kovin villit ja toistensa luo vetävät koirat olivatkin melko kesyjä koirakansalaisia loppujen lopuksi! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Doriksen pennut näyttelyissä!

2011-11-28T12:44:00.002+02:00

Doriksen pennut on tehneet hienoja debyyttejä näyttelyissä! Useampi penneli on käynyt hakemassa arvostelua itsestään ja hyviä ovatkin olleet! Pentumaisuus totta kai näkyy ja tässä vaiheessa onkin tärkeintä hakea niitä kokemuksia väenpaljoudesta ja kehässä esiintymisestä. Samalla se on hyvää harjoittelua omistajille oman mussukan kehässä esittämisestä. Seuraavia tuloksia ovat keränneet syksyn aikana, 3 eri nayttelyssä:

27.11.
pentunäyttely, Helsinki

EVE (Flatkiss Forerver Whatever) PEK I 1., KP, PNP1, VSP-pentu

13.11.
pentunäyttely, Helsinki

BERTTA (Flatkiss FroZen Angel) PEK I 1., KP, PNP 1, ROP-pentu
EVE (Flatkiss Forever Whatever) PEK I 2. KP
TELLU ( Flatkiss Fool For Your Loving) PEK I 4. KP
MILO (Flatkiss Faith No More) PEK I 1., KP
FLATKISS-kasvattajaryhmä 1.KP Mukana yllä olevat pennut Bertta, Eve, Tellu ja Milo.

9.10.
SNJ:n päänäyttely

MILO (Flatkiss Faith No More) PEK I 2., KP
SIPE (Flatkiss Fight For Your Life) PEK I 4.
BERTTA (Flatkiss FroZen Angel) PEK I 1., KP, PNP 2.
EVE (Flatkiss Forever Whatever) PEK I 2.

Itse olin paikalla SNJ:n näyttelyssä eli pentujen ekassa näyttelyssä. Hienoa oli nähdä paikan päällä, että kukaan pennuista ei ollut moksistaan ihmisiä täynnä olevasta hallista ja olivat kuin kotonaan. Reippaita tapauksia joita oli mukava nähdä ensimmäisen kerran sitten pentulaatikon! Sipe on ollut kertaalleen hoidossa meillä Pöytyällä, mutta muut näin ensimmäistä kertaa. Näyttelyiden osalta Eve on ilmoitettu vielä Voittaja-näyttelyn pentuluokkaan sunnuntaina 4.12. ja ensi vuoden puolella 7.1., jonka jälkeen on aika siirtyä viralliseen junioriluokkaan! Näyttelyt eivät missään nimessä ole se pääasia näiden koirien kohdalla, mutta ihanaa että siinä sivussa myös niissäkin kehtaa pentuja näytellä!

Toipilaana elelyä

2011-10-31T15:52:00.002+02:00

Tällä kertaa kaikki koirat ovat terveitä, toipilaana on lauman taloudenhoitaja! 19.pv lokakuuta tähystämällä korjattu polven eturistiside on alkanut parantua ilmeisesti hyvällä vauhdilla, haavat ovat ainakin menneet siististi umpeen ja hakasten poistokin on jo parin päivän päästä. Samalla voi jättää kepit pois, jos polvi sen kestää kipeytymättä. Leikkauksesta siis 2 vk pian aikaa!

Odotukset ennen leikkausta oli aika sekavat, ei tiennyt mitä odottaa. Tai odottaa kyllä osasin yhtä sun toista, mutta onneksi odotukset menivät aika pahasti pieleen. Polvi ei ollut läheskään niin kipeä kun sen kuvittelin olevan! Kenties lääkityksellä oli osansa tässä, mutta elämä oli hyvinkin siedettävää leikkauksen jälkeen. Ja palvelu pelasi, oikeastaan kovinkin hyvin! Kiitos-suuri avokille siitä! <3 Särkylääkettä otin heti alussa maksimiannoksen, ei ollut kipuja ei. Ei ollut kyllä myöskään ruokahalua, jatkuva pahaolo sen sijaan oli sitkeästi seurana. "Hieman" parin päivän jälkeen viisastuneena löytyi alhaisemmalla särkylääke määrällä parempi olo ja safkakin alkoi taas maistua.

Hurri-Hurmalainen muutti leikkauksen alussa Kiikalaan vanhempieni luokse jossa sillä vauhdikasta seuraa tarjosi Rico-veli ja Nessi. Toki myös Diva, mutta se on omasta mielestään liian arvokas leikkimään pikkukakaroiden kanssa. ;) Pimu ja Doris pitivät mulle seuraa Pöytyällä, kestivät ihan ok hieman rauhallisemman elon. Saipa niistä jopa seuraa kainaloon sohvalla makoiluun. Doris oppi mm. uuden tyylin nuolla kuonoon sivuosan kautta, kun norminuolemisesta tuli satikutia... ;) Jotain kautta se kieli on saatava ulos suusta. Pimu keskittyi tavaroiden kantamiseen ohjeiden avulla. Jos dorista ohjaan pellolla damin luo, on Pimun tehtävänä noutaa jokin tietty vaate, joka sattuu olemaan väärällä puolella huushollia. Aina lopulta on vaatteet saatu niskaan, vähemmällä tai enemmällä ohjaamisella. Tärkeä homma siis Pimulla. ;)

Kiikalassa vietin viikon verran aikaa, Pöytyällä tahtoi aika tulla päivän mittaan aika pitkäksi, mökki-minä-ja-rikkinäinen-telkkari kokoonpanolla. Kiikalassa sen sijaan eloa on hieman enemmän, joskus tuntui että hieman liikaakin. Kiikalassa vietetyn viikon aikana oli susi-hukkanen käynyt Pöytyällä ruokailemassa pihan laitamilla, onneksi kuitenkin 500 metrin päässä asuin mökkeröisestämme. Turhan lähellä siltikin. Tämä ei ainakaan nopeuttanut Pöytyälle paluuvauhtiani...

Nyt kun eilen illalla tulimme takaisin tänne Pöytyän nurkille kaikkien kolmen koiran kera, niin ulkoilut ovat aika rajoitettua koirien omatoimisuuden osalta. Itsenäisiä tutkimusretkiä ei nyt harrastella ollenkaan, se on nyt vähäksi aikaa varma juttu. Tylsää, joo, mutta pysyy koiramäärä ainakin samana jatkossakin...

Koiravahtina kotikonnuilla

2011-10-06T10:29:00.002+03:00

Porukat päättivät paeta lokakuun alkua lämpimiin ilmanaloihin Turkkiin Annin ja isovanhempieni kanssa, joten meikäläiselle tipahti velvollisuus hoitaa koiria viikonajan Kiikalassa. Yksin keskellä metsää, ihana rauhallisuus ja kaikki palvelut saman katon alla ja saman ulko-oven sisällä: sisäwc, sauna, pyykinpesu- ja tiskikone! Pöytyällähän suihkuun täytyy mennä ulkokautta, vaikka saman katon alla onkin. Kylmä siinä tulee, kun märkänä joutuu ulos parin sekunnin ajaksi. ;) Ja ulkohuusin sijasta nyt viikon ajan porsliinipytyllä, ai jai...! Ja tietysti koska kaikki ihmiset on pois, voi tehdä ihan mitä huvittaa, koska vaan huvittaa! Käytännösä tämä tarkoittaa siivoamista, koiran ruokkimista ja ulkoilutusta, mutta ainakin saa tehdä oman mielen mukaan. :D

Heinäkuun leikkimielisessä jalkapallomatsissa Somerin Suviheinäturnauksessa sisäinen-Messi pääsi valloilleen ja puolustuksesta lähdin nousemaan ylös pallon kanssa. Olin jo potku etäisyydellä maalista ja kurkitin palloon, kun vasen polvi sanoi "mulskis" ja petti alta. Nousin ylös, yritin jatkaa, mutta jalka ei kantanut kunnolla. Kentän laitaan ja vaihturi kentälle. Voitettin matsi ja lähdettiin kotiin, ajoin autoa muiden nauttiessa virvokkeita. Illalla jalka tuntui hieman jäykältä, mutta olin aivan fiiliksissä seuraavan päivän pelistä! Huomenna vedetään taas täysillä pelissä!

Tai sitten ei... Aamulla polvi oli aikamoinen, turvonnut jonkun verran. pelit jäi väliin ja siitä alkoi arvailujen aika, mitähän polven sisällä mahtoi tapahtua. Terveyskeskuksessa röntgeniin jossa kaikki näytti ok ja muutaman viikon päästä yksityiselle magneettiin. Magneetissa paljastui eturistisiteen vaurio, käytännössä ristiside oli asettunut nätisti rullalle polven etuosaan. Lihaskuntoa parannettiin fysioterapeutin kanssa ja nyt lopputulema on, että polvi leikataan 19.10. sen epävakauden takia. Eli korjataan homma ja pitäisi tulla entiselleen siinä samalla. Saas nähdä kuinka käy, kuntoutus kestää 6 kk kunnes pitäisi olla taas menokunnossa. Kaikesta huolimatta en vaihtaisi sekunttiakaan pois pelikentällä heinäkuun alussa, tiimihenki oli loistava ja me oltiin hyviä!! :)

Doriksen kanssa piti startata WT-kokeessa Oripäässä 8.pv lokakuuta, mutta startti jää nyt väliin, jottei polvi rasitu pellolla rämpimisestä tämän enempää. Me aloitetaan nyt treenitauko parin viikon päästä ja sitten keväällä näytetään mitä me osataan, niin Doriksen kuin Hurrin kanssa. Pimu jatkaa samaan vanhaan malliin metsässä kirmailua hajujen perässä ilman treenipaineita. :)

Mätsäriviikonloppu 1.-2.10.

2011-10-06T09:30:00.002+03:00

Hurri ja Doris pääsivät kunnostautumaan näyttelypuolella viikonlopun aikana tuplasti. Koska oli harvinainen viikonloppu jolloin ei ollut mitään sovittuna ennakkoon, niin vietin lauantaina muutaman tunnin Halikossa ja sunnuntaina pari tuntia enemmän Turussa. Hurrille oli aikalailla uusi tilanne, yhdessä pentunäyttelyssä ollaan käyty sen kanssa. Olen ilmoittanut sen pariin näyttelyyn loppuvuodesta, joten harjoittelu on tässä vaiheessa enemmän kuin tarpeen. Se meni niskaharja pystyssä alkuajan, taisi olla tytöllä jännää. Se näytti ihan piikkisialta, mun oma pieni opossumi! :)

Koiria Halikossa oli oikeastaan harmittavan vähän, isoja koiria 15 tienoilla, pentuja samanmoisen verran. Järjestäjien puolesta vain hieman harmi juttu! Hurri otti tuomarin vastaan niin innolla, että peppu meni väkisin maahan ja hampaiden katsominen oli aika menoa. Tätä siis harjoittelemme, käpälöinnin sietämistä ilman pursuavaa energiaa. Dori ei meinannut pysyä pöksyissään, ravasi kehässä hirmuista vauhtia! Tulipa viime hetkellä mukaan myös kaverin koira, jonka esitin. Janne, Emilia ja Velmu tulivat tutustumaan paikan päälle mitä häppeningissä tehdään. :) Doris oli isojen punaisten 4., Hurri pentujen punaisten 3. ja lainakoira-Velmu isojen sinisten 4. Velmu meni pariosuuden ihan nätisti, mutta kaikkien sinisten tullessa kehään vei hajut herran ajatukset aivan muualle! Tuomari kuitenkin tykkäsi ja sijoitti kaverin: kotiinviemisiksi lelu, heijastintuotteita ja puruluu. Ei turha reissu 5 €:n hinnalla. :) Myös omat koirat sai samanmoiset pakkaukset, nyt on vinkulelua ja heijastetta talveksi!

Turussa koiria olikin sitten arvatenkin enemmän kuin Halikossa. Isoja koiria 34 kpl, pentuja yli 40 kpl. Doris sai isoissa sinisen nauhan ja pääsi 6 parhaan joukkoon, muttei sijoittunut. Hurri sai taas punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut. Tällä kerta hoiti tuomarin tutkimisen jo hieman rauhallisemin, mutta melkoista kiemurtelua se oli. Takapuoli ei pysy paikalla lainkaan. Seisotettaessa se syö makupalaa silmät kiinni nuoleskellen, kuin nautiskelisi pikku hiljaa siitä. Malttaa seisoa hyvin ja mielestäni on aika hyvänmallinen tässä ikävaiheessa. Liikkeissä jään kaipaamaan Doriksen liitävää askelta, sitä Hurrilta ei löydy. Toisaalta Diva on samanlainen tipsuttaja kuin Hurri, joten "syytä" ei tarvitse kaukaa hakea.

Turun mätsäri on Kupittaalla, joten en voinut vastustaa menemästä koirien kanssa katsomaan puistossa olevaa ankkalampea! :D Erittäinkin mielenkiintoinen kokemus niin koirille, minulle kuin vastaantuleville mummoillekin. Hurrilla nyt vielä ole paljoa hajua mitä moiset kaakattajat ovat, kyllä sekin niistä kiinnostunut oli kun hetki seurattiin. Mutta Doris, ai että, kun se haistoi linnut jo vähän matkan päästä!! :D Veto nyt oli jotain aivan käsittämätöntä, ennen kuin sain sille vähän tolkkua päähän. Kun se pystyi keskittymään edes hieman, se istui ja tärisi, tärisi ja istui. En tiedä luetaanko moinen tilanne eläinrääkkäykseksi, linnut aidan toisella puolella, mutta koira joutuu istumaan paikoillaan. Äänen kuullessa se oli tosi tarkkana, "kohta tapahtuu jotain ihan varmana, pääsen noutamaan niitä". Se on kyllä niin ihana, hölmö ja vilpitön karvakasa. Aidassa oli paimenpoika, mutta niin lähelle Doris ei päässyt, että olisi tullut nenään nippaisu. ;)

Tuli siis tsekattua tilanne, missä mennään Hurrin ulkomaailman tutustumistilanteessa. Säälittävän laiska olen ollut käymään keskustoissa tutustumassa erilaisiin juttuihin. Toki ollaan kyäty, mutta ei enempikään olisi pahaksi. Hurrin luonne antaa kuitenkin aika hyvin asian "anteeksi", koska se ei ole arka ja uskalta tutustua hyvin jänniinkin juttuihin. Se on hyvällä tavalla varovainen. Toisin kuin Doris, joka ei käsitä sanaa 'vaarallinen' tai 'varovainen', se menee kaikkea ja kaikkia kohti iloisella pelkäämättömällä asenteella. Pimu taasen edustaa sitä toista ääripäätä, joka pelkää varmuuden vuoksi, eihän sitä ikinä tiedä kuka "käy päälle". Jokainen erilainen persoona, mutta niin omilla ihananilla opettavaisilla tavoillaan!

2011-08-25T16:27:00.002+03:00

Täydellinen taustakuva koneelle!

Doris-koiranen

Doriksen kaunis häntä! :)

Rico (3 ylimmäistä kuvaa)

Sienikoira Hurmalainen

2011-08-18T13:16:00.004+03:00

Kesän kelit on suosineet sienimetsän antia ja kantarellejä, orakkaita ja punikkitatteja pukkaa joka nurkasta! Samoin on käynyt mustikoille, niitä on ihan sinisenään pensaat ja puskat. Ja mitä pieni koira tästä ajattelee? Paaaaljon syötävää! Sienimetsässä Hurrilainen tekee juoksulenkkejä Doriksen perässä, mutta palaa aina takaisin kun näkee minut kyykyssä. Ei juokse syliin vaan tarkistaa mitä kädessä on ja yrittää sen syödä. Sienen menoa siis. Muutaman vihjauksen jälkeen on jättänyt tavan unholaan, mutta kovasti sienet kiinnostaa. Sama on mustikoiden kanssa, hyvin osaa pensaasta niitä syödä, mutta odottelee että poimisin suun sille täyteen. Niin suloinen pieni siiseli! :)

Pimun hotspot kausi on nyt ainakin näillä näkymin ohi, kerran tarvinnee vielä posket siltä ajella lyhyiksi karvoista, jottein kosteus pääse pesimään tulehdusta alkuun. Hurri niskaihottuma on paranemaan päin. Ilmeisesti punkkipannan ja vedessä lutraamisen yhteistyöstä oli niskassa märkäihottuma keskittymä, joka oli aika inhan näköinen. Ei ollut kuitenkaan vielä kovin pahassa kunnossa, joten karvojen leikkaus ja Pimun tropit auttoivat. Nyt on ruvet jo lähteneet ja uutta karvaa kasvaa leikattujen tilalle. Ja syytä olisikin, näyttely on 17.9. Hyvinkäällä pikku-neidillä.

Doris jatkaa karvójen kasvattelua ja väitän, että ne kasvavat lähes silminnähden. Nopeaa vauhtia saisivatkin tulla takaisin, kyllä tuota kaljua on katseltu jo ihan riittävästi. Hurrille näyttää tulevan hirmuisen hyvä turkki, paksu ja aivan ihanan laatuinen!

Eilen otettiin Hurrin kanssa lähikontaktia varikseen, lokkiin ja kaniin. Variksen ja lokin kanto sujui hyvin, kani oli vielä vähän turhan karvainen oikeaoppiseen kantoon. ;) Taisi turkki kutitella kitalaessa kun oli niin puistattavat reaktiot kantoon. Kyllä tästä vielä koekoira tulee!

Muro ~4kk

2011-08-11T17:33:00.002+03:00

Doriksen pentunen, Muro (Flatkiss Fear of the Dark) lähes 4 kk vanhana kuvassa. Komea poika!

Treenilöintiä ja sukulointia

2011-08-11T12:21:00.005+03:00

Tiistaina 9.8. alkoi Salon Seudun Noutajien NOU/NOME-koulutukset syksyn osalta. Ryhmiä on useampia, oma osuus on NOU edenneissä ja NOMETOKO- porukassa. Oli kiva päästä kouluttamaan muita, nähdä miten vinkit toisien koirien kohdalla selvästi toimivat ja samalla treenata vähän omia koiria siinä sivussa. Tiistai-illalla siis on treeniä luvassa jatkossakin.

Keskiviikkona kävimme 3 sukupolven voimin Karkkilassa sukuloimassa ja samalla Divan pentuja Lunaa ja Luddea katsomassa. Luna asustaa pikkuserkkuni luona ja Ludde äitini serkun luona, ihan toistensa naapurissa. Pojat olivat isoja! Mukana meillä oli Hurri ja Rico, jotka näyttivät ihan pikkukoirilta veljiensä vieressä! Pojilla oli melkoinen vauhti päällä ja intoa ei kyllä puutu lainkaan! Trimmattiin kaulakarvat, korvat ja häntä näteiksi, nyt kelpaa painella pitkin poikin veljen kanssa. Temppujakin olivat opetelleet ja tuntuivat osaavan ne hyvin, jopa pikkulasten komennossa. Eiköhän näistä vielä komeita poikia kasva!

Yllä olevat 4 kuvaa Luna ~7 kk
(Maahismäen Veikeä Merilevä)

Yllä olevat 4 kuvaa Ludde ~7 kk
(Maahismäen Lystikäs Merileijona)

Torstaina potkin itseni treenaamaan. Koirat autoon, auton pellon reunaan ja kukin vuorollaan duunailemaan. Doris sai ensin pitemmän treenin ohjauksien ja hakuruudun osalta. Hakuruutu toimii, kuten ennenkin, mutta ohjaukset, jotka pitää treenata koiralle, olivat aika ruosteessa. ;) Tein 2 muistipaikkaa ja osaan lähetyksistä otin häiriömarkkeerauksen. Markkeeraus ei sinällään haitannut, mutta eteenmeno takkusi toiseen muistipaikkaan... No, eipä sitä juuri ollakaan treenattu pentujen jälkeen. Toinen meni muistipaikka meni ok. Treeniä hieman ahkerammin, ehkäpä...!?

Hurri pääsi pellolle, johon oli kylvetty dameja sen näkemättä. Voi miten päättäväisesti se lähti tuulen mukana tulevan hajun perään!! :) Dami suuhun ja täysillä mun luo. Dami ei tipu ja esittelee sitä ylpeänä, luovuttaa käteen hienosti ja hetken päästä se haistelee uudelleen tuulen tuomia hajuja. Missä vaiheessa mä alan pilaamaan tätä koiraa..!? Pienen tauon jälkeen otettiin markkeeraus ison ojan ylittämisen kanssa ja hienosti pelitti siinäkin, reippaasti ojan yli dami tiiviisti suussa. Tajuaa myös, että saa lähteä vasta kun peppu maassa, joten tarjoaa sitä alkuinnostuksen jälkeen itse. Aika kakara, vaikkei paljoa treenattu ollakaan!!

Pimu pääsi ulkoiluttamaan kiharaa turkkiaan myös pellolla, keräten Hurrilta jääneet damit pellolta. Innoissaan meni ja oli oikein tyytyväinen itseensä kun löysi damin. Hassu koira. :) Ehkäpä näiden karvakakaroiden kanssa vielä iltapäivällä sienimetsään, jolloin päivän liikunta on kerätty kasaan.

Karvaton koira ja mätäniska

2011-08-09T10:39:00.007+03:00

Kiveltä pois á la Doris...

...ja vaihtoehtoinen tapa á la Pimu. ;)

Hurri

Rantavahti- Rico

Doris

Pystykorvat Riku ja Jere

Kukkia mereltä käsin! :)

Doris, Rico ja Hurri

Kaikki pysyi kuivina souturetkellä!

Uni tuli kesken kortinpeluun

Kolmikko kivellä

Taaaas on oltu merellä, peräti kolmannen kerran koko kesän aikana! Hui mikä tahti. ;) Rantauduttiin saareen Sonjan ja mustien koirien kanssa perjantai-illalla, hengailtiin naapurisaarissa hiekkarannoilla, ajeltiin veneellä ja syötiin kuin pienet (?) porsaat!
Porukka vaihtui taas tasaiseen tahtiin, mutta minä olin koirien kanssa koko ajan paikan päällä. Irtiotto kuivanmaan elämästä!

Sonja poistui tiistaina ja torstaina tulivat Turo ja Pimu sekä Rantaset kera kolmen koiran. Saldo saarella tämän jälkeen siis 4 ihmistä ja 6 koiraa. :) Doris oli kovin iloinen uusista tulijoista, 3 miestä vain hänelle, Pimu ja Hurri ei oikein ymmärrä noista asioista mitään! :D Nuorin koiramies Riku ei oikein ymmärtänyt vielä mitä Doris yritti kun esitti kosiotanssia nenän edessä, mutta kovasti Doris ainakin yritti. Pystykorvapojilla oli punkkeja yksi jos toinenkin, Jere (Martinkummun Jere) selvisi muutamalla otuksella, mutta Rikusta (Riku) niitä poimittiin pois yli 30 kpl!! Hyi hitto, jos suoraan sanoo! Kaikki eivät tietysti olleet kiinnittyneet, vaan vain pari ehti iholle asti. Muut Terhi nyppi pois turkista kävelemästä. On niitä kyllä paljon kun pusikoissa juoksentelee!

Saarielämää vietimme Doriksen ja Hurrin kanssa 10 päivän ajan, mutta sekin meni kuin pitkä viikonloppu, hurjan nopeasti! Meri, lämmin ilma, ukkoskuurot, auringonlaskut ja 23 asteinen merivesi olivat aivan ihanaa! Joskus täytyy kuitenkin laskeutua pois unelmista ja palata arkeen.
Manteroitumisen jälkeen alkoi raksailu tai ainakin ruuanlaitto raksailijoille. Aika menee nopeasti siinäkin, tosin vähän on vaikea saada kiini arkirutiineista. Työrintamalla on vielä hiljaista, odotellaan sopivan työn löytymistä.

Ruokintarintamalla koirat on nyt raakaruuan varassa eli kuivamuonat on unohdettu kokonaan meidän muonista. Nyt ainakin taas kesän ajaksi, kun omalta pieneltä kasvimaalta saa kasvismössöt ja mehumarjoista niiden jäänteet. Lihat ja luut on helppoja hankintoja sekä kesällä että talvella. Pimun dieettinä on nyt laihdutuskuuri, helteiden aikana pääsi hieman kertymään ylimääräistä. Doris ja Hurri kasvattelevat lihaksia ja saavat sen vuoksi määrältään vähän reilummin lihaisaa luuta ruokavaliossaan.

Pimun allergiaoireet on nyt taas helpottaneet, nyt kun molempien poskien hotspot on saatu hoidettua kuntoon vanhoilla tropeilla, joita viime kerrasta on jäljellä. Doris kasvattelee turkkia, se on aikan klani! Hurrin niskasta löytyi ilmeisesti punkkipannan ja kostean ihon yhteisvaikuksena tullut märkäihottuma, johon menee nyt sitten samaa lääkitystä kuin Pimun poskiin... Melko kätevää, vai mitä sanotte..!? :/ Eiköhän mene ohi kun karvat leikkasi pois ja saa ilmaa nyt paremmin. Juuri ilmoitin kaksiin näyttelyihin tuon rontin, toivotaan että karvat kasvavat ainakin osittain takaisin. Onneksi on juuri niskan pääliosassa, niin erota niin selvästi muiden karvojen joukosta.

Talkoohommissa 6.8. SSN ry:n taipparieden järjestyshenkilökunnassa meni koko päivä, puoliltapäivin eteenpäin kaatosateessa. Olo oli mekoisen märkä, mutta ei sade niin hirveästi haitannut porukan ollessa hyvä. HIENOA olla töissä koiratapahtumissa, kun porukka toimii!

Doriksen ja Divan kanssa käytiin näyttelyssä Salossa sunnuntaina 7.8. Molemmat saivat erinomaisen, joihin olen tyytyväinen. Doris oli ihan kalju, Diva esiintyi hiennosti ja nartuista vain 1 sai SAn, joten tyytyväisyyttä siis sen vuoksi. Tosin narttuja ei ollut paljoa, 8 kpl. Arvostelun löytää kotisivujen uutisista.

Kesän humputtelut

2011-07-20T13:39:00.006+03:00

Alkuperäisen suunnitelman mukaan raksailu piti jatkua vauhdilla heinäkuun alusta, mutta vähän on nyt isännän kaivinkonekiireiden takia homma venynyt. Siispä aikaa saamattomuuteen ja yhteen mökkireissuunkin on ollut!

Mökkeillessä vietettiin heinäkuun ensimmäiset päivät, perjantaista keskiviikkoon. Ilmat olivat ihan ok, aika pilvistä ja kosteaa oli kyllä koko ajan. Hurri oli ensimmäistä kertaa merimaisemissa ja venematka hieman jännittikin ensimmäisillä ajokerroilla. Loppuajasta petrasi kuitenkin jo hyvin ja uskalsi nostaa tassut veneen keulalle. Tosin parempi olla veneessä hieman nöyränä kuin liian rohkeana, kuten Doris... Se istuu keulalla, ei penkillä. Komentamalla tulee aina alas. Onpa se kerran siitä uintireissunkin itselleen aiheuttanut. Mutta veneeseen nostamisen jälkeen uudelleen samalle paikalle. Ihan kaikki herneet ei voi olla kohdillaan.

Divan pennut on nyt 6 kk vanhoja, kivanoloista sakkia on kaikki. Epäilemättä ovat erittäin rohkeaa ja avointa porukkaa, uusia tuttavuuksia kohti uhkarohkeasti ilman pelkoa. Ihania! :)

Laku 6 kk

Rico 5,5 kk

Tosca 6 kk

Muska 5 kk

Ja Doriksen pennut alkavat olemaan jo pian 3 kk pykälässä! Äityliini on aivan karvaton, mutta lihaksia on jo alkanut tulla takaisin ja luut ollaan saatu piiloon, tosin ei läskillä vaan oikealla lihalla. :) Kuvia korvahirviöistä, näillä pennuilla on tosiaan hirmuisen isot korvat, juuri kuten ennakkoon oli odotettavissa... Kenties ne kutistuvat koirien kasvaessa. :)

Oili ~2kk

Eve ~2kk

Dusty ~2 kk

Muro 10 vk

Päivän fotot

2011-06-27T21:54:00.004+03:00

Doris- koiranen 4 v (2 kuvaa)

Hurri- neitonen 5 kk (6 kuvaa)

Pimun osuus näkyy karvoina, joita se tiputtaa vauhdilla!

Maalais- Maahiset

2011-06-26T17:34:00.002+03:00

Maalaiselämä on ihanaa koirien mielestä. Saa juoksennella vapaana, mennä minne tykkää, tehdä mitä tahtoo ja etenkin syödä niin paljon kuin jaksaa - eläintenpaskaa, jyviä ja ruohoa....!! Nice! Uusin keksintö Doriksen osalta on ruohonleikkuun jälkeen mennä syömään ruohokasoja, joita leikkuujätteeksi jää. Ei nyt ihan koko nurmikollista vedä maahaansa, mutta niiden syönti on selkeästi vähintäänkin siistiä. Hurri seuraa vieressä kuin pieni haukka ja tekee perässä. kaverukset siis hoitavat päivän kuituannokset omatoimisesti.

Taas on tullut myös todettua, etteivät viljanjyvät sula koiran suolistossa vaan tulevat ulos kokonaisina, kuin valmiina kylvöön. Ilmeisesti jossain kohtaa tuotantoketjua pääsee viljaa tipahtamaan maahan ja mustat tytöt vetävät tätä "herkkua" kuin ruokaa. Paljon kuitua ja suolistonseinämät tulevat varmasti puhtaiksi! Unohtamatta tietenkään kananlantaa, jota on pelloille ihan selvästi levitetty vain koirien välipaloiksi! Onnekkaat mustiaiset! En jaksa uskoa olevan kyseessä jokin puutostila, enemmän lyön vetoa noiden kahden mustan koiran makumieltymysten vain olevan hieman kummalliset!

Doriksen nisät on jo suht pienehköt, kutistuneet hyvää vauhtia. Ongelmia ei tullut vaikka maidonjuojat hävisivät, nisätulehdus ei tullut uudelleen. Kaikki pennut on nyt lähteneet uusiin koteihin ja uudet omistajat ovat ilmeisen tyytyväisiä pieniin palleroihinsa. Ainakin vielä. ;) Pennut ovat reippaita ja iloisia, ilman ennakkoluuloja muita koiria kohtaan. Monella pennulla on jo varmasti idoli perheiden aiemmista koirista, aiemmilla koirilla taas pienikokoiset riesat, joita yrittää välttää. Nälkä Doriksella on edelleen valtava, se söisi vaikka ja kuinka! Onpa se tehnyt myös omatoimisia tutkimusmatkoja ruuan toivossa nyt pariin otteeseen, todella ärsyttävä tapa!

Heinäkuun 1.pv alkaa töistä vapaus ja siirryn ns. kortistoon työnhakijaksi. Tämä ei ole ollenkaan surullinen juttu, huhti-kesäkuu on painettu niin täysillä töissä, että vähän aikaa pitää kerätä ajatukset taas kasaan ja saada raksallakin jotain etenemään. Alkuheinäkuun ollaan mökkeilemässä merellä, tullaan pois kun fiilis on sen mukainen. :) Puolessa välissä kuuta ollaan Pomarkussa Flattileirillä Hurrin ja Doriksen kanssa, eka kerta leireilemässä kaikille. Vähän jänskää, miten homma rullaa siellä parin päivän ajan. Heinäkuun loppupuolella on taas luvassa mökkeilyä, tällä kertaa mökille eksyy myös vieraita, joten luvassa on varmasti rattoisia meritunnelmia!

Doris kotona!

2011-06-19T17:59:00.002+03:00

Pitkän 2 kuukauden jälkeen on taas porukka kasassa! Tai oikeastaan kasvanut yhdellä siitä, kun Doris oli viimeksi kotona. Tällä hetkellä Pöytyällä siis seikkailee Pimu, Doris ja Hurri, joka sai luvan muuttaa tänne pysyvästi. Tosin aina välillä Kiikalan visiitillä osaomistuksessa Annin luona. :) Kyllä 3 vaan tuntuu hyvältä määrältä, vielä kun Pimu palautuu pennuntulo-mökötyksestä ja Hurri alkaa oppia käskyjä kokoajan lisää. Aika kavereita nuo ovat! :)

Haettiin Annin kanssa Doris pois pentulaatikoimasta Lahdesta 11.-12.6. ja tsekattiin samalla penneroiset. Olivatpa melkoisia karvapalloja, joilta löytyi helteen nujerruttaminakin vielä omaatahtoa ja taisteluhalua. Uskon kylläkin, että olisivat vielä eloisampia ilmestyksiä, jos ei olisi ollut +31 asteen lämpöä ilmassa. Kuvattiin Mariannen kanssa porukka, Chrisse ja Anni toimivat apumiehinä häppeningissä. Oli kivannäköistä sakkia, hieman erottaa jo kumpaa vanhempaa todennäköisesti muistuttavat ulkonäöltä. Oli isopäisiä ja kookkaita pentuja Doriksen muistuttamisella ja sitten hieman sirompaa ja erilaista kaveria Dieselin tapaan.

Doriksen pennuista osa jo uusissa kodeissaan ja hyvin on alku mennyt kavereilla. Kaikki ovat olleet reippaita, tutustuneet uuteen paikkaan innokkaasti ja kotona jo olleisiin koiriin suhtautuneet mielenkiinnolla, uteliaisuudella ja kaverinhaku ajatuksella! Hienoja kuulumisia.

Divan pennut on nyt suunnilleen 5 kk vanhoja, hampaat tippuu ja vauhtia riittää niin, ettei kroppa oikein pysy perässä. Olen nyt nähnyt suurimman osan pennuista luovutuksen jälkeen ja porukka näyttää ihan hyvältä. Vain Muska Loimaalla ja Tosca Toijalassa on näkemättä. Nekin aikeissa tsekat aheti kun aikaa irtoaaaa! Kaikki pennut ovat ensinnäkin pidetty ihailtavan hoikassa kunnossa (KIITOS!), joten siitä nipottaminen ei mennyt hukkaan! Porukka tuntuu kuuleman perusteella olevan nopeasti oppivaa, joskin varsin itsepäistä sakkia. Suuria tuhoja ei ole tullut, mitä nyt pieniä puuhasteluja laskujen tai tiskirättien kanssa, mutta ei seiniä, ovia tai huonekaluja. Kengännauhat tuntuu olevan joku fetissi ainakin meillä ja Laitilassa Tobylla. Ei siis kengänpohjat tai-kärjet, ainoastaan nauhat ja solmujen avaaminen niistä. Melko hassuja!

Doriksen nälkä on aivan kyltymätön, se voisi syödä vaikka norsun jos tuotaisiin kuppiin. Maidon erittyminen on jo vähentynyt selvästi, joten ruokaa voi antaa pian normaalia määrää, jota sai ennen pentuja. Koitan saada nyt aikaiseksi syöttää vain raakaruokaa kavereille, nyt kun startti olis Dorikselle ainakin ihan puhtaalta pöydältä hyväksi. Sille oli pentujen aikana tullut hampaisiin aika paljon töhnää, joka nyt luiden kanssa karsitaan pois. Jos luita hankitaan pakastimeen, niin samalla siellä säilyy myös lihat ja kasvismössöt. Joten nyt koitetaan taas saada itse tehdyt ruuat pöytään, niin kauan kun aikaa niiden vääntämiseen riittää!

Pimu on nyt ilmeisesti hyväksynyt Hurrin viimein ilman mukinoita laumaan, leikki ensimmäisen kerran pennun kanssa viime viikolla, 2 kk pennun maisemiin muuton jälkeen! Tosin Hurri ei vielä ymmärrä, että tuo muriseva otus on vaihtanut pörinät nyt leikkimörinöihin. Varovasti koittaa lähestyessään tuleeko komennus vai mitä tapahtuu. Hassuja otuksia!

Doriksen kanssa olisi nyt tarkoitus siirtyä treenaamaan AVO juttuja niin tokon kuin nomen puolella. Ja ihan tosissaan, tuloksia sitten joskus saavuteltaviksi. Tokossa se on petrannut paljon ennen pentuja olevasta ajasta, nyt sillä on loputonta intoa ja käskyjen vaihto tuotti selkeää tulosta. Ongelma on edelleen ohjaajassa, jonka pitäisi olla paljon johdonmukaisempi ja hallita kroppansa voiden antaa sen kanssa selkeämmät merkit. Myös ajattelu ja suunnittelu ennen treenejä täytyy saada kuntoon, jotta Hurrin voi kouluttaa alusta asti oikein virittelysanoja myöden. ;) Nomessa alkaa kova hyppäys ALO luokasta seuraavalle tasolle. Matkoja täytyy pidentää huomattavasti, ohjauksia ja kuuntelemista hioa varmoiksi sekä saada linja toimimaan hyvin! Eiköhän siinä riitä duunia vähäksi aikaa Doon osalta.

Hurrin kanssa pentujuttuja ja leikkiä, kaveri tuntuisi oppivan nopeasti ja jopa hoksaavan asioita ihan kivasti. Katsotaan mitä kaverista kehittyy. Hurrin tultua Doriksella on hieman ollut vaikeuksia erottaa käskyissä Hurri ja Buuri sanoja, joten Buurista tuli nyt Doo, ihan vaan selkeyden vuoksi.

Pimun kanssa treenaillaan mukavaa tottelevaisuutta ja joka kerta ilman epäilyksiä tottelvaisuutta! ;) Vähän menee tällä hetkellä miettimiseen turhan paljon aikaa käskyjen toteuttamiseen....

Sitä sun tätä ja syy "epilepsiakohtauksiin"!

2011-05-27T22:23:00.003+03:00

Hurri kasvaa vauhdilla! Vastahan äsken se oli pieni pentu, joka oli pentueensa suurin syntyessään, "nätisti" kutsuin sitä nimellä Läski-Hurri! Se oli jo 2 viikkoisena jollainlailla Figon näköinen ja sitä se on vieläkin. Melko leveä pää ja lyhyehkö kuono, jotenkin vaan niin ruotsalaisennäköinen. Moni on kysynyt, että miksi nimi Hurri, ei sovi kuulemma tytölle..!? Se vaan on niin sopiva, se tuntuu juuri siltä oikealta nimeltä!

Sunnuntaina 22.pv kävimme Nousiasissa katsomaas yhtä Divan pentua. Paikan päällä asustelee nauhaton narttu eli Nekku. Se oli kasvanut hyvin, oli kovin reipas ja hyvänkokoinen. Se oli Hurria suurempi, mutta sopivan hoikassa kunnossa, ihanaa! Malliltaan se oli hieman enemmän Divamainen, pitempi kuono ja kapeampi pää. Rakenteeltaan se oli hyväntyyppinen, joten eiköhän tämä neiti lähde joskus näyttelyihin mukaan reissuun!

Doris, varsinainen äitien äiti, jatkaa pentujen hoitoa Lahdessa. Se on tarkoitus noutaa pois 10.-11.6., siihen asti se jatkaa pentujen kakkojen syöntiä. Tämä tapaus käy keskellä yötä tarkistamassa onko pennut kakaneet, syö kakat ja lähtee menemään. Pennut odottavat tissiä maidon toivossa, mutta äiti on hoitanut homman omasta mielestään, kun on saanut mahaansa täytettä. :) Melkoinen luonnontapaus. Hoitaa kyllä kuulemma muuten hyvin pennelit, tunnollisesti pitää kaverit puhtaina. Doriksella oli valtava nisätulehdus viikko takaperin, yksi nisä oli kuulemma valtava, turvonnut ja kuuma, ja koira sitäkin tuskaisempi! Urhoollisesti kuitenkin imetti pennut ja pian lääkkeet alkoivatkin vaikuttaa tulehdukseen!

Pimun kynsi on alkanut kasvaa takaisin ihan ok, noin kuukausi sitten se lähti irti kokonaisuudessaan oikeasta takajalasta yksin kappalein. Lääkäriltä ollaan toistaiseksi vältytty, kotikonstein ollaan saatu pidettyä koipi kunnossa, viime kynnen lähdön muisteloin.... Nyt kun Hurri on ollut reilun kuukauden verran Pöytyällä, on vanha-Rouva oppinut jo sietämään pentua, nyt penneli saa hypätä jo selkää vasten tai repiä korvista. Vielä ei kuitenkaan ole leikin aika, Pimu tekee selkeän väistöliikkeen, jos Hurri yrittää leikkiä. Aika pässinpää tuo vaalea noutaja on, mutta tosiaalta on opettanut Hurrin selkeille tavoille jo alusta asti. Vanhempaa kunnioitetaan ja elekieltä on tärkeä osata lukea oikein, muuten tulee murahdus! Kertaakaan ei ole mitään suurempaa sattunut, joten hyvin on kaksikko lukenut toisiaan. Saas nähdä miten käy, kun Doris liittyy laumaan taas mukaan!

Doris-Diesel pennut siis jo 4,5 vk vanhoja, hui että! Mä muistelin 3,5 vk ikää, vähän taidan olla pihalla kuviosta! Niistä alkaa näkyä jo eroja niin Dieselin kuin Doriksen puoleen, toiset muistuttava selvästi kuulemma toista vanhemmista. Hännät on lyhyet, ihan kuten Chrisse jo alussa totesi(!). ;) Saa nähdä mitä veijareita näistä kehittyy, Doris täys-suomalainen ja Diesel- umpi ruotsalainen.

Joku ehkäpä on kuullutkin jo epilepsia epäilyistä Diva-Figo pentueessa. Pennut söivät kasvatusaikana BentoKronen All Breed puppy ruokaa ja sitä suosittelin niille myös kotona syötettäväksi. Kuinka ollakaan, kaikista kuivamuona merkeistä ja niiden eri versioista, juuri tämä ruoka oli se, jota ei olisi pitänyt syöttää. Tosca, joka on saanut epilepsiatyyppisiä kohtauksia 4 kpl, on syönyt tämän ruuan markkinoilta poisvedettyä versioita. Tässä ruuassa on ilmeisesti ollut riisiproteiinin kanssa jokin ongelma ja ruoka on sisältänyt liikaa typpeä. Tosca oli 13 vk vanha, kun se sai ensimmäisen kohtauksen, joka viittasi epilepsiaan. Koira tutkittiin läpikotaisin aina röntgeniä, magneettikuvaa ja neurologia asti, mutta mitään ongelmia ei löytynyt. Näin ollen oletettiin epilepsian olevan syynä kohtauksiin, koska epilepsiasta ei löydy ilmeisesti varsinaisia selkeitä merkkejä normitutkimuksissa. Kuukausi kohtausten alkamisen jälkeen tuli tieto, että BentoKronen All Breed puppy on aiheuttanut Itävallassa käytöshäiriöitä ja epileptistyyppisiä kohtauksia. Vain tietyt erät ruuista oli "pilaantuneita" eli oireita aiheuttavia. Tosca oli syönyt tätä pilaantunutta erää, joten todennäköisesti sen kohtaukset liittyvät ennemmin tämän ruuan syöntiin ja eräänlaiseen myrkytystilaan kuin fyysiseen ja synnynnäiseen epilepsiaan. Asia on vielä tutkinnan alla ja varmasti kestää tovin, ennen kuin asiasta päästään varmuuteen. Itse kuitenkin uskon, että ruualla on jotain tekemistä asian kanssa, sattumia on muuten ihan liikaa!

Perjantai-illalla 27. pv Hurri näki ensimmäiset täysin vieraat koirat, kun Tanja ja Seija olivat Jalliksen, Martan, Kössin ja Tyyran kanssa ulkoilemassa Hurrin seurana Kiikalassa. Alussa selkäkarvat oli Hurmalaisella hieman pystyssä, mutta hyvin se sopeutui joukkoon erilaiseen ja uuteen! Suuri kiitos näin isosta sosiaalisoittamiskerrasta!! Aiemmin ollaan treffattu vain pentuesisaruksia, joiden uskon olleen jollain tuttuja vielä vanhemmallakin iällä. Eiköhän tästä tule ihan kelpo koira ainakin sosiaalisuuden suhteen. Rico on tänään matkannut vanhempieni kanssa ensimmäsitä kertaa mökille merelle ja venematka on sujunut varsin hyvin. Pieni Herra ei ollut piitannut venematkasta juuri lainkaan, vain tuulen sekoittama turkki oli aiheuttanut vilunväreitä. Aika rautahermoja, sanoisin! Keskellä aallokkoa ihan uudessa paikassa, toivotaan että muilla pennuilla jatkuu sama tahti.

Hurrilla on nyt kuukauden mittainen antibioottikuuri pissatulehdukseen, kahden dyödyn kuurin jälkeen... Ilmeisesti kyde on "naisten vaaivoistia", jotka menevät ohi ensimmäisen juoksun jälkeen. Niitä saamme kuitnekin vielä odottaa, toivottavasti, jonkun aikaa, joten tutkailemme ja seuraamme asiaa lääkekuurin jälkeen testein ja mahdollisin estokuurein! Reipas pentu, joka tuntuu olevan nopea-opppinen, ohjaaja kun vain saisi itsestä irti. ;)

Terveisii Lahest!

2011-05-14T11:14:00.004+03:00

Hurri 16 vk

Rico 16 vk

Diva ~4 v

Hurri-Hurmalainen

Vallattiin Annin, Nessin ja Hurrin kanssa Chrissen kämppä Lahdessa perjantai-illalla, kun Chrisse itse lähti Joensuuhun katsomaan Sissyn pentuja Minnan luo. Doris otti Nessin ja Hurrin hyvin vastaan, ilman mitään pörinöitä ja pentujen puolusteluja. Lienee sitten hyvä tai vähemmän äidillinen juttu. ;)

Pennut ovat vielä varsinaisia mini-mursuja, ikää niillä on nyt viikonloppuna 2,5 vk. Porukka on uskomatonta kyllä erin'köistä Divan katraasta, näillä tuntuu olevan hieman pyöreämmät kallot ainakin tässä vaiheessa sekä lyhyemmät ja paksummat hännät. Kokoeroa ei ole kovin paljoa, joukossa on muutama pienempi pentu, mutta muuten tasainen sakki. Pennut on eloisia ja vaativia, maitoa pitää saada nyt ja heti!! :) Doris sen sijaan on hieman boheemimpi äiti kuin Diva. Doriksen pääasiallinen huolenaihe on, että se itse ei kuole nälkään! Sehän olisi hirmu katastrofi, ehkä se ajattelee näin pentujen parasta... :P Uskomaton koira! Se kyllä muistaa myös imettää pentuja aina välillä, mutta yleensä sen saa saattaa pentujen luo, että miten olis jos nyt vähän taas ruokkisit kakaroita. Pitää pennut hyvin puhtaana ja toimii hellästi niiden kanssa, mutta se ei tunnu olevan läheskään yhtä äidillisen huolehtivainen kuin Diva oli. Mielenkiintoisia eroja täyssisaruksissa. Kuvia pennuista illemmalla!

Hurri-Hurmalainen kotiutui hyvin heti uuteen paikkaan. Uutena asiana se on oppinut portaissa kulkemisen sekä remmilenkkeilyn. Enpä tajunnut, ettei sen kanssa juuri ole remmissä lenkkeilty ennen Lahdessa lenkkeilyä. Kotona aina vapaana ilman remmiä, joten täysi katastrofi 3 koiran kanssa olisi voinut olla. Hyvin se kuitenkin kulkee muiden mukana ja ei ole rimpuilua puolelta toiselle. Liikennettä on enemmän kuin kotimaisemissa ja ohikulkevat ihmiset on aivan kamala kiinnostavia! Vau!

Torstaina olin vetämässä nometreenejä Paimiossa ja Hurrilainen pääsi mukaan treeneihin, tosin vaan harjoittelemaan vierellä kävelyä muiden koirien seassa ja odottelua puuhun kiinnitettynä treenin ajan. Ihanasti se tuli mun mukana ja jätti muut koirat omaan arvoonsa, tietysti pienen lahjonnan kanssa. Mutta paljon paremmin kun etukäteen ajattelin. Sillä aikaa kun vedin nometreenit, Hurri odotti puun juurella remmin kanssa. Oli pääasiassa erittäin nätisti sivussa katselemassa treenejä, ei pureskellut remmiä poikki eikä kuristautunut puiden ympärille. Välillä muutama piippaus, mutta sitten lopetti senkin lopputreenin ajaksi. Eli eka kerta meni ainakin ihan hyvin!

Pennut 1 vk ja elämää Pöytyällä

2011-05-05T19:10:00.003+03:00

Kasallinen pentuja!

Tissillä on hyvä olla

Doriksen ja Dieselin pennut ovat saavuttaneet nyt 1 vk iän eikä yhtään päivitystä niistä blogiin vielä!

Pennut syntyivät keskiviikkona 27.4. aamulla klo 6.20-11.48, jos oikein muista tarkat minuutit. ;) Saldona tuli 6 poikaa ja 6 tyttöä, melkoista vauhtia otukset siis tupsahtelivat ulos! Kaikki oli mennyt hyvin ja Doris hoitanut homman taitavasti. Hieman tietysti lopussa oli väsynyt, mutta homma hoitui silti loppuun asti kannustuksen kanssa. Chrisse toimi kätilönä Lahdessa ja väliaika tietoja lähetteli tänne "toiselle puolelle Suomea". 9. pennun synnyttyä lupasi tunkea seuraavat takaisin Dorikseen, enempää ei kuulemma enää tarvittaisi! :D Etukäteen pelottelin Chrisseä, että Doris näytti vielä mun luona ollessaan melko isolta, saati sitten kun maha vielä kasvaa parisen viikkoa. Kunnon saldo sieltä sitten tuli, sama määrä kuin Divalta.

Doriksen pentueesta tosin kuoli 1 uros pentu päivän ikäisenä. Se oli aloittanut oksentamisen, maito tai korvike ei pysynyt sisällä ja pikku hiljaa kuivehtui syöttöyrityksistä huolimatta. Doris ei olisi pienen antanut menehtyä, se yritti nuolemalla pitää sitä elossa, jossa se onnistuikin. Pentu varmasti näki jo kerran tunnelin päässä valon, mutta Doris nuolemalla sai sen takaisin rajan tälle puolen. Sitkeä sissi, vaikkei ponnistelut tuottaneet nyt tulosta. Ilmeisesti ongelmana oli jokin synnynnäinen sisäelimissä oleva vika, joka saattaa olla seurausta isosta pentueesta. Nyt siis elossa olevien otusten saldo on 5 urosta ja 6 narttua. Näistä vapaana on vielä 2 narttua harrastaviin koteihin!

Doris on hoitanut pentuja ilmeisesti erittäin hyvin. Ensimmäiset päivät kävi ÄKKIÄ ulkona tarpeillaan ja tämän jälkeen alkoi vetäminen takaisin sisälle. Nyt on vähitellen lenkit saaneet pidempää kannatusta ja nyt viettää jo aikaa yläkerrassa, luonnollisesti kerjäten ruokaa... Alakertaan palaa pentujen luo, kun kuulee vikinää tai kun arvon äiti saatetaan pentujen luo...! Chrisse on todennut, että Doris nauttii palvelusta, yhdessä vaiheessa vesikuppikin piti tarjoilla sen eteen pentulaatikkoon. Loppuu kyllä tuo vedetys kun palaa takaisin kotiin. :)

Hurri-neiti-Hurmalainen on kotiutunut Pöytyääle oikein hienosti! Nyt on tuttua niin traktori, trukki, polkupyörä, peräkärryt, etukauha, peuranpipanat, västäräkin jahtaus ja mitä vielä...! Pienen pennun elämää, miettii seuratako Pimua vai valitako minut. Kovasti isompi koira kiinnostaa, olin jo unohtanut miten paljon pentu oppii matkimalla vanhempaa koiraa. Pimu ehkäpä Hurrin suurin idoli tällä hetkellä, se on aivan haltioissaan isosta vaaleasta karvakasasta. Pimun hermorakenne on nyt päästänyt pentusen astetta lähemmäs itseään, enää ei ole katastrofi kun pentu hyppää selkää vasten nojaamaan. Eli hyvä Pimu!

Ja vähän erikoisuuksia elämään, jottei arki menisi liian jouhevasti! Sunnuntaina olin Pimun ja Hurrin kanssa lenkillä kolmisteen. Turo tuli vastaan traktorilla ja reippaina ulkoilijoina hypättiin tietty traktorin kyytiin kesken matkan. ;) Siellä matkustettiin sitten pikkuruisessa hytissä 2 ihmistä ja 2 koiraa, maalaiselämää oikein viimeisen päälle! Kaikki meni hyvin, kunnes alettiin purkautumaan traktorista. Pimu ensimmäisenä hyppäsi alas, minä perässä. Juuri kun omat jalat osuivat maahan, kuulin Turon sanovan "nyt lähti kynsi!". Enpä aluksi tajunnut, mutta uudelleen toisto tehosi; "Pimulta lähti kynsi!"... Ettäpä näin taas tällä kertaan. Viimeksi, n. vuosi sitten, kynsi vääntyi kokonaan vinoon, jääden kuitenkin varpaaseen kiinni. Nyt lähti koko kuoriosa, vain lyhyt ytimen osa jäi paikoilleen. Pimu ei ääntä päästänyt, käveli normaalisti, vain verivana perässään. Kun tutkin jalkaa, oli se hiljaa ja totinen, mutta Viime vuoden kynsi episodista oli vielä vanhat tropit jäljellä, joten pakettia tekemään. Tällä hetkellä ollaan vältytty lääkärissä käynniltä, kynsi lähti niin siististi irti. Saas nähdä tulehtuuko koipi vai päästäänkö tällä kertaa ilman tohtoris-ihmisen apuja.

Hurmalainen Pöytyällä :)

2011-04-21T19:54:00.004+03:00

Kovasti aika kulkee, ja ympäripuhuminen tuottaa joskus jopa tuloksia! 13 vk vanhana vaaleansininen narttu muutti Pöytyälle, samalla kun Doris muutti Lahteen pentuilemaan. Nyt on siis koiramäärä pysynyt vakioina, koiran koko on vain pienentynyt hieman aiemmasta.

Sunnuntaina 17.pv Doris muutti Lahteen Chrissen luokse. Käytännössä vaihto tapahtui Sipoossa, jossa kävimme katsomassa D-D pentujen isää, Dieseliä. Karin oli tullut Ruotsista ystävänsä kanssa käymään näyttelyissä Dieselin ja Dollarin kanssa. Dollar tuli lauantaina Rautjärvellä Suomen muotovalioksi, joten sunnuntaina oli Dieselin vuoro yrittää samanmoista! Pienestä jäi kiinni, Diesel oli sunnuntaina PU2, vara-SERT, joten kovin kaukana ei ollut titteli. Mutta erittäin ihanaa oli nähdä Diesel Suomenkin mantereella, sama iloinen itsensä oli myös reissun päällä! Kovasti odottelen mitä pennusita tulee!

Doris asustelee Chrissen luona nyt siis seuraavat parisen kuukautta ja tulee sitten takaisin tänne maalaismaisemiin. Dorista paikkailee sen ajan pienen pieni Hurri-koiranen, Hani kuten Anni sitä kutsuu. Hani vaan ei sovi mun suuhun, ei millään. Pimulla on vielä vähän totuttelemista asiassa, mutta hyvin se on ottanut kaverin vastaan, paljon paremmin kuin kuvittelin! Ensimmäinen päivä oli paikkoihin tutustumista ja kantapäillä kävelemistä. Nyt kuitenkin on jo paljon paljon reippaampi ja eiköhän tästä ihan kiva koiranalku saada. :)

Pentuja olen nähnyt nyt luovutuksen jälkeen 3 omien koirien (Rico ja Hurri) lisäksi. Kovin on kivannäköistä sakkia, ihan flatteja muistuttavat.

Maahismäen Hurja Merirosvo, "Nemo"

M. Leuto Merituuli, "Hurri"

M. Rento Merilokki, "Laku"

Hurri kera metsästä pelastetun norsun

Ison touhut kiinnostaa!

Hurri ja Nemo

Nemo

Maha kasvaa, nälkä ei lopu ollenkaan!

2011-04-08T19:34:00.004+03:00

Doriksen maha kasvaa kasvamistaan. Ehkä vielä mahaakin nopeammin kasvaa sen ruokahalu ja aivoista kutistuu ruokaa koskeva muisti-osio! Se saattaa tunnin kuluttua syömisestä aloittaa uudelleen odottamaan ruokaa, niin kuin nälkä olisi aivan valtava! Ehkäpä vain hyvä merkki.

Pimu rakas pieni palleroinen sai Saksasta asti ruokaa. Löysin kuin löysinkin kani-peruna ruuan, jossa ei ole kanaa muodossa eikä toisessa. Löytyi samalla etsimällä muutama muukin ruoka, mutta kilohinta oli sen verran karmia, että päädyttiin tähän merkkiin, Exclusiv jos en väärin muista. Olin tilaavinani ruokaa Suomesta, mutta tavara tulikin ulkomailta. Samapa tuo, kunhan ateriaa saa. Periaate raa'asta ruuasta on nyt siis unohdettu kiiruiden vuoksi, palataan asiaan kun raksa on valmis. Joskus.

Pennelit-punnelit täyttävät jo 12 vk ensi viikolla, aika jötkäiletä ovat jo. Painoa on n. 8-9 kg ja kuulumisten perusteella alkaa sisäsiisteyskin olemaan ainakin pääkopassa selvä juttu, rakko vaan ei aina riitä ajatuksen kanssa samaan pituuteen. Iloisia, vilkkaita ja reippaita pentuja, ihania omistajia ja paljon uutta rytmiä on ollut viime aikoina. Kiitokset pennunostajille tähän astisista kuulumisista. Kuvia laittelen jossain vaiheessa näkyville!

Pimulla oli kontrolliaika selänluutumaan, joka oli hieman ns. pahentunut viimeisestä kerrasta. Viimeinen nikamaväli oli viime kerralla 0,19 cm, kun tällä kerralla 0,14. Hieman siis pienentynyt, mutta luutuma ympärillä ei ollut suurentunut. ja luukato ei ollut edennyt, jip jei!! Samalla kerralla poistettiin pari syylää, toinen silmän sisänurkasta ja toinen niskasta. Pari pattia diagnosoitiin rasvapateiksi, joten niissäkään ei syytä huoleen. Saatin lihasrelaksantteja lihasjumeihin ja vahvoja särkylääkkeitä tarvittaessa annettavaksi.

Hieronnassakin käytiin viime maanantaina, aivan jumissa koko selkäosuus, jos oikein ymmärsin ja muistan! ;) Mutta siitä siis jatketaan ensi kerran hieronnassa ensi maanantaina. Back On Track ja särkylääkkeet, eiköhän me niillä kitkuteta.

Doris-Buuris-Burmalainen muuttaa Chrissen luon 17.pv tätä kuuta, eli reilun viikon päästä! Voi pieni Buuri mihin joutuu, ei tiedä mitä on vielä edessä ja kuinka paljon pungerrettavaa riittää huhtikuun lopulla! Ultrassa näkyi 6 pientä kaveria, katsotaan mikä on lopputulema. Chrisselle vinkiksi, että se ei tunne nimeä Doris, vaan Buri. ;)

Kaik män...!

2011-03-27T21:59:00.004+03:00

Kaikki pennut on nyt löytäneet uudet kodit, tänään sunnuntaina lähti viimeinen kotia vailla ollut urospentu. Kotinurkkiin jäi nyt pyörimään yksi uros vanhempieni luo, Rico, jolla oli valkoinen nauha. Vaaleansininauhainen narttu, Hurri, oli niin mahdottoman nätti ja ihanaluonteinen, että sitä ei vaan voinut luovuttaa pois. Ja eipä sitä kukaan varsinaisesti kysellytkään erikseen. ;)
Hurri majailee nyt jonkun aikaa Kiikalassa ja saattaapa se löytää itsensä lainattuna myös Pöytyältä. ;)

ONNEA PENNUILLE UUSIIN KOTEIHIN TASAPUOLISESTI,
PENTUTREFFEILLÄÄN SITTEN VIIMEISTÄÄN KESÄLLÄ!

2011-03-24T19:11:00.003+02:00

Lauma on käynyt jo aika vähälukuiseksi sitten alkutilanteen. :)

Tämä nuori-herra vielä ilman harrastavaa kotia!

Pieni sorsa tutustuu maailman pennun opastuksella

Lumi on kivaa!!!

Kukkulan kingit!

Divan pennuista on vielä 1 uros ja ehkäpä 1 narttu vapaana. Narttu tekisin niiiin kovin mieli pitää itsellään, mutta en tiedä onko tällä hetkellä raksailua hyvää aikaa ottaa pentua. "Pienenä" rajoittavana tekijänä on tuo miehenpuolikas, joka ei ymmärrä miten söpöjä ja ihania pennut on! Tai ei ainakaan myönnä sitä... Noh, Hurri-neitosen kohtalon löydämme tuonnempaa, mutta pinkillä nauhalla varustettu uros on vielä vapaana ja vailla harrastavaa kotia!

Doriksen kanssa käytiin ultrassa tänään torstaina, vaikka aika oli varattuna toiselle lääkärille ensi maanantaiksi. Hermot ei kuitenkaan kestäneet epätietoisuutta niin kauaa, joten tehtiin torstain toivoa täynnä oleva ultra! Ja toivoahan kannatti, koska mahassa näkyi monta mustaa palloa, jonka sisällä asusteli maha-asukki!! Eli pentuja luvassa, huh mikä jännitys laukasi!

Nyt kun pentujen olemassa olo on varmistettu, uskalla varmuudella sanoa, että kyllä tuo hassu koira on muuttunutkin viimeisen 2 viikon aikana.

* Se ei ole ikinä, koskaan saanut ruokaa, ainakaan omasta mielestään! Miten voi ahneesta koirasta tulla vielä ahneempi!
* Se on myös super-huomionkipeä, ei tarvita kuin päin vilkaisu, josta se sekoaa jo täysin! "Se katsoi mua, aivan ihanaa...!"
* Sen aiemmin olemattomat nisät on erittäin napakat ja selkeät, maitoa ainakin siis on luvassa.
* "Turnipsi" oli myös normaalia suurempi ja jäänyt juoksuista hieman turvonneemmaksi.

Nyt Doris olisi loistavassa tokovireessä. Siltä löytyy nopeutta ja suurensuurta intoa tehdä asioita, jotain aivan ylitse pursuavaa! Tosiaalta sillä on niin kova himo ruokaan, etten tiedä malttaisiko keskittyä koko kokeen aikaa liikkeidentekoon kunnolla. Kokeilla olisi voinut, jos olisi osannut ennakoida ja aiemmassa vaiheessa kantoaikaa löytänyt kokeen, sääntöjen puitteissa tietenkin. Enää ei viitsi mennä pöpöjä hakemaan mistään, puolivälissähän koko kantoaika jo pian on! Hurman nopeasti aika mennä juoksee!

Pimu sai ihan ikiomaa kuivamuonaa Saksan maalta asti. Luulin että nettikauppa toimii Suomen kamaralla, koska tekstit, ohjeet ja kaikki oli suomeksi. Mitäs vielä, säkki laitettiin matkaan Saksasta ja perille tulo kesti viikon. Nyt Pimu on syönyt muutaman päivän ruokaa ja on vielä hengissä ilman kutinoita ja rapsutuksia!! Jes jes!! Raksan ja työjuttujen vuoksi koirat saa nyt kuivamuonaa ja raakaa lihaa, aika ei riitä enää kasvismössöjen rakenteluun.

Ensi maanantaina 28.pv kuvataan Pimun selkä uudestaan ja katsotaan mitä luutumalle on tapahtunut puolen vuoden aikana. Samalla tutkitaan näppylä Pimun silmän sisäluomesta, syylä niskassa sekä kiinteä kyhmy rintakehän keskellä... Mitä koira voi vielä itseensä keksiä? :)

Pennut vähenee

2011-03-19T16:11:00.002+02:00

Lauantain on ollut todellinen hulina päivä! Pentuja kävi katsomassa ja palluttamassa 5 eri porukkaa ja 2 porukan mukaan näistä lähti pentu. Eli määrä väheni taas kahdella, huomenna sunnuntaina lähtee vielä 2 pentua. Vapaana on siis vielä 1 uros ja 1 narttu. Pinkki uros metsästävään tai harrastavaan kotiin ja vaaleansininen narttu harrastuksiin ja näyttelyihin.

Tällä hetkellä pentuja on muuttanut seuraaviin paikkoihin:

Toijala- ruskea uros " Toby"
Laitila- keltainen narttu "Tosca"
Kotka- musta narttu- "Martha"
Karkkila- lila uros- "Ludde"
Karkkila- turkoosi uros "Luna"
Loimaa- raitapanta narttu "Muska"
Kiikala- valkoinen uros "Rico"
Pöytyä- vihreä uros "Nemo"
Nousiainen- nauhaton narttu" ??"
Salo- oranssi uros "??"

Suhteellisen lähelle siis kaikki jääneet, joten tosi kivat mahdollisuudet treffailla jatkossa! Vielä kun saisi kaksi viimeistä pentua kivoihin ja hyviin koteihin, niin olisin todella tyytyväinen ja onnellinen hyvistä ja innostuneista kodeista! Kiitokset tähän asti kaikista uusista kodintarjoajista, kuulumisia saa lähetellä aina kun mieli tekee! :)

Muutama pentunen vielä vapaana

2011-03-15T21:24:00.005+02:00

KAIK YHES KOOS!!
Tämän parempaa kimppakuvaa en tarjoa, jostain syystä rinnakkainistuma-kuva ei ihan vielä onnistunut. ;)

Vapaana on vielä 3 urosta ja 1 narttu. Yksi näistäkin uroksista on jo alustavasti varattu, lopullinen varaaminen selviää viikonloppuna. Mutta siis ainakin 2 poikaa ja yksi nätti tyttönen vaille kotia vielä! Kuvat alla, sekä pieni kuvaelma koirasta. Kuvat on 6,5 vk vanhoista penneleistä, joten ovat nyt jo hieman kehittyneempiä tosiasiassa.

Narttu, joka syntyessä oli porukan jättiläinen. Siitä on kuoriutunut todellinen kaunokainen, jossa on kaikki kohdallaan, niin luonne kuin ulkonäkö! Tämä neitokainen on kaupan vain varmasti harrastavaan kotiin, vaikuttaa hyvinkin lupaavalta pentuselta! Kulkee nimellä Hurri! ;)

Turkoosi uros tunnetaan nimellä Little Spiderman, Anni ei enää pidempää nimeä keksinyt. ;) Luonteeltaan reipas ja touhukas, varmasti mukava harrastuskaveri lajiin kuin lajiin. Pentueen pennuista ehkä aavistuksen verran rauhallisempi kuin muut, mutta vauhtia ja rohkeutta riittää silti.

Pinkki poika eli Fire on kasvanut koko ajan riehakkaammaksi. Pomppiminen ja loikkiminen on superkivaa, ihmisnenän hampaiden väliin tähtääminen on se pop juttu! Varsinainen riiviö, joka on liikkeellä kun muut nukkuvat. Toki itsekin täytyy joskus levätä, silloin muitakin sikeämmin.

Oranssi uros on alustavasti varattu. Rakenteeltaan se on tasapainoinen ja hieman kevyempi kuin osa uroksista. Melko kuivahko eli ei ole juuri ylimääräistä nahkaa ja turkkikin vaikuttaa kevyemmältä kuin muilla. Mutta saattaapa se vanhempana kehittyä paksummaksi. Kovin ketterä nuori herra, jolta löytyy myös omaa tahtoa ja leikkihalua!

Uudet tuulet uusiin koteihin!

2011-03-11T19:52:00.002+02:00

Nyt se 7 viikkoa on kulunut ja pennuista 5 on muuttanut jo uusiin koteihin! Ensimmäinen lähti tiistaina 7 vk vanhana, seuraava keskiviikkona ja perjantaina porukka väheni 3 karvapallolla 7,5 vk vanhoina. Tähän mennessä kommentit uusista kodeista on ollut erittäin positiivisia ja kuviakin on jo nähty uusista ympäristöistä!

Onnea uusiin koteihin muuttaneille Kotkaan, Karkkilaan, Laitilaan, Toijalaan ja Pöytyälle!

Sivuprofiileja!

2011-03-05T15:19:00.008+02:00

Tässä pennut, olkaatten hyvät! Aivan täysin rehellisesti voin sanoa yllättyneeni niiden tasosta, porukka oli paljon paremman näköistä kokonaisuudessaan, kuin osasin etukäteen edes toivoa! Kaikki ovat tasapainoisia, vain muutama on hieman "huonompi"lanteisia, joka ilmenee seisomisasentona tai takakorkeutena. Etuosista olin ihan hämmästynyt, tässä kehitysvaiheessa ne ovat ainakin erittäin hyvät lähes kaikilla! Suuren suuret KIITOKSET Mariannelle seisotusavusta!! Pikku Lumo oli aivan valloittava uusi tulevaisuuden lupas, taitaa toko olla paremmin hallussa sillä 5 kk vanhana kuin Doriksella 4 vuoden tullessa täyteen. ;)

Pentuja on nyt pyöritelty perjantaipäivä ja lauantaiaamu eri suuntiin ja asentoihin ja ulkonakin porukka kävi! Ihan ei vain varjoinen piha, valkoinen hanki ja mustat pennut ole kameran suosikkiyhdistelmä.

Pennuista alkaa selkeästi erottumaan ne, jotka on enemmän vauhdissa ja jotka tykkäävät olla rauhallisemmin seurailemassa muiden touhuja. Yksikään pentu ei ole pelokas, toisilla kestää vain hieman kauemmin uuteen asiaan tottuminen. Mutta erittäin rohkeaa, toisinaan jopa uhkarohkeaa, porukkaa pentulaatikossa tallustaa. Ulkona olon jälkeen oma huone oli niistä kovin tylsää ja yksi pentu jatkoikin protestiaan huoneeseen paluuta vastaan vartin ajan konsertilla...! Äkkiä uudelleen siis ulos!! :)

Ihania pörröisiä kasoja! Figon omistaja Ulla ja DIvan kasvattaja Chrisse olivay yhtä mieltä siitä, että näillä tulee ainakin turkkia riittämään ja rohkeutta piisaa uusiin koteihin runsaasti. Pennut eivät juuri pelästy kovia ääniä ja vaikka pelästyisivät, kaikki pääsevät siitä yli melkoisen nopeasti jatkaeen touhujaan. Jännää nähdä mitä näistä kehittyy!

Pentutarkastus

2011-03-03T16:02:00.003+02:00

Keskiviikkona kävi eläinlääkäri tarkistamassa pennut ja samalla mikrosirutti kaikki. Lääkäri tuli "jostain syystä" kotiin, 12 pennun kanssa käynti lääkärin vastaanotolla olisi voinut olla vähintäänkin mielenkiintoista. :) Kiitos Katille kotikäynnistä!

Kaikilla pennuilla oli iho, korvat, turkki ja purenta kunnossa. Muutamalla uroksella oli kivekset vielä matkan varrella oikeaan paikkaan, mutta kaikilta löytyi kaksi kappaletta ja kuulemma matkaavat suht varmasti kaikilla pusseihin asti. Eli myös tässä kohtaa helpotuksen huokaisi. Napatyriä sen sijaan oli vähän ennakkoon ajattelemani mukaan, tosin kaikki tyrät olivat hyvin pieniä ja "kiinteitä", ei ulos pullahtavia tai sormea sisään mahtuvia. Kati arveli, että saattaa olla peräisin jopa Divan liian huolellisesta napojen hoidosta tai napanuorien nykimisestä synnytyksessä. Mutta näidenkään osalta ei ole tulevaisuudessa todennäköisesti harmia, koska ovat rakenteeltaan sen tyyppisiä.

Mikrosirujen laitto onnistui erittäin hyvin ja huomaamattomasti, pennut vain istuskelivat hiljakseen piikityksen aikana. Melkoisia tyyppejä, taitaa naskali hampaat olleet vieneet alueen tunnottomiksi. J

Nyt kun pennut on tunnistusmerkattu, niin nimetkin on nyt sitten viralliseen muotoon väännetty. Katras sai seuraavanlaiset nimet, hieman oli Annin kanssa vääntöä näissä nimissä. Ja teemassa. ;) Ruotsi-pentue ei käynyt Annille, joten teemaksi tuli Meri-pentue, meren ollessa lähellä meidän kaikkien sydämiä ja meren takaa tämä urakka alkoikin.

Urokset
Maahismäen Sankaa Merisumu
M. Rohkea Merihevonen
M. Hurja Merirosvo
M. Lystikäs Merileijona
M. Komea Merikotka
M. Veikeä Merilevä
M. Rento Merilokki

Nartut
Maahismäen Timmi Merisiili
M. Soma Meritähti
M. Leuto Merituuli
M. Villi Meriheinä
M. Kaunis Merikukka

Vekarat alkavat maailmanvalloituksen ensi viikon tiistaina eli 8.3. Huiman nopeasti se 7 viikkoa vieri!

Toiset on tissillä, mustiainen pyydystää häntää! Tää olis mun pentu!

Jos ihan vähän yrittää naapurin puolelle, niin onhan se sallittua..!?

Pahan teossa, ai minä..!? Eheeeei...

Ylimääräisestä nahkasta on hyötyäkin... :)

Osa pennusta, oven tausta on hyvä paikka.

Missä on pikkupennut?!

2011-02-27T18:47:00.002+02:00

Heräsin taas todellisuuteen ja tajusin, että pennut on enää reilun viikon meillä vanhempieni luona, sen jälkeen ne ovat valmiita lähtemään uusiin koteihin!! Kenties se, ettei kokoaikaa ole itse pentujen vieressä, valitettavasti, tekee sen ettei tiedosta miten nopeasti aika menee ja kuinka kohinalla ne kasvavat! missä on ne 300-450 g painaneet pienet avuttomat pallerot??? Nyt tilalle on tulleet 3,5-4 kg painavat riiviöt, jotka eivät jätä yhtäkään varvasta rauhaan tai jotka repivät toisiaan sääliä tuntematta. Pienet kullanmurut! ;)

Kiirettä on pidellyt ja sen vuoksi on hieman jäänyt kirjailut ja kuvailut vähän vähemmälle. Koitetaan ottaa vahinko kiinni seuraavan viikonlopun aikana, kun Ruotsista asti tulee Figon omistaja Ulla, Lahdesta Divan kasvattaja Chrisse ja Helsingistä Marianne, jolla on Laku-enomies. Joten ensi sunnuntaina tai maanantaina siis odotettavissa kuvasaldoa karvaisista pennuista! :) Aivan ihania karvapalleroisia, suorastaan syötäviä!

Viikon 8 lopulla suunnattiin Doriksen kanssa Ruåtsinmaalle, jottei pennut pääse maailmasta loppumaan. ;) Odotellaan seuraavat 4 viikkoa nyt sitten tuottiko reissutulosta, taas meni astutusaika reilusti yli sen mitä proge näytti. Luonto kuitenkin hoitaa hommat, kun se on siihen valmis!

Pennut jo 4 vk!!!

2011-02-14T20:58:00.004+02:00

Lunta tulee kokoajan lisää ja sen poistumisesta ei ole tietoakaan, mutta Mihin tämä kaikki aika sulaa...!? Pennut on jo 4 vk vanhoja, hurjia petoja siis jo kohta! Vastahan jännitin miten synnytys menee ja miten Diva homman hoitaa. Ja minkä aikaan joudun kesken työpäivän lähtemään synnytystä seuraamaan. Diva, äitini ja Anni hoiti homman kuitenkin kotiin maanantai-tiistai välisen yön aikana kuukausi sitten, hienosti koko hyvinvointisen tusinan maailmaan! Kiitos kolmikolle! Sekä isälle, joka tajusi pysyä poissa jaloista ja nukkua. :P

Tässä kuvia 3,5 viikkoisista karvapalloista, kiinteä ruoka maistuu jo hyvin ja sen näkee turkin tahmaisuudesta. ;) Joskus tuntuu, että kupissa on kuonon lisäksi kaikki neljä jalkaa, x 12! :)

Lisää kuvia galleriassa!!

Täältäkö sitä maitoa saa..!?

Pystykorvaa näissä geeneissä.

Pennut vastaan Nessi :)

Varpaille kyytiä!

Doris tutkii mitä otuksia nämä ovat!

Maha täynnä on hyvä nukkua.

Joko salaisuuksia tai korvakarvojen maistamista...

Koira kuin omistaja, omistaja kuin koira..!?

2011-02-03T17:40:00.004+02:00

Työpäivien aikana on aikaa miettiä asiaa jos jonkunlaista. Työtehtävät on niin yksinkertaisia, että itse työhön ei paljoa tarvitse keskittyä, kun asiat tekee edes hieman sinne päin (terveiset pomolle!). ;) Yhden päivän tuloksena oli se, että meiltä löytyy Pimun kanssa ehkä turhankin paljon samoja piirteitä. Omia omituisuuksia luettelen vain siksi, koska Pimulta löytyy kaikki samat vaivat. :D

* IHO-ONGELMAT: Minulla on atooppinen iho, Pimulla iktyoosi eli kalansuomutauti. Käytännössä molempien iho kuivuu normaalia herkemmin, jos siitä ei pidä huolta.

* VATSALAUKKU: Minulla on refluksi, joka aiheuttaa närästyksen kanssa elämistä. Pimulla närästysvaivat tulevat kun ruokintakertojen välillä on liian pitkä aika tai kun maha pääsee tyhjenemään liian hyvin sulavan ruuan vuoksi nopeasti. Seurauksena esim. ruohon tai verhojen syöntiä...

* LUUSTO JA NIVELET: Omat yliliikkuvat nivelet ja aavistuksen virheasennossa oleva jalka aiheuttaa lihasjumeja ja kropan vääränlaisia liikeratoja. Tuloksena kipeä jumit lihakset, vajavaiset liikeradat ja nivelten kuluminen ajanmyötä. Pimulla on luutuma lannenikamassa, joka estää normaalit liikeradat. Näin ollen sen lihakset jumiutuvat ja liikkuminen, esim. hyppääminen vaikeutuu. Ajanmyötä ei ole odotettavissa ainakaan vaivan helpottuminen.

* ALLERGIAT: Toinen on allerginen pölyille joka muodossa sekä tietyille ruoka-aineille lievästi, toinen lähinnä ruoka-aineille. Itse siis syön allergialääkkeitä siitepölykausina ja Pimu välttelee kanaa, kalkkuna ja tästä edes myös peuraa... :(

* PÄÄKOPPA: Molemmat ovat enemmän tai vähemmän pimahtaneita, toinen toisella tavalla ja toinen toisella. Kummallakaan ei päänsisällys ole terve, mutta molemmat selviävät elämästä hengissä. ;)

* ULKOMUOTO: Omat hiukset ovat helposti kuivuvaa sorttia, hieman kihartumaan pyrkivät. Pimun karva on nykyään kuin hamppukasa, joka sojottaa minne sattuu kiharoineen. Myös rasvavarastojen keruu on molemmilla geeneissä, lenkkeilkäämme siis yhdessä niiden kurissa pitämiseksi!

* LUONNE: Omantiensä kulkijoita molemmat, muista riippumattomia, vähän kuitenkin pitää tarkkailla ettei kokonaan eksy porukasta. Suhteellisen rauhallisia, tarvittaessa löytyy kyllä vauhtiakin.

Multa puuttuu vain tumman ruskeat silmät (vaaleata löytyy) ja silkinpehmeät korvat, jotta oltaisiin ihan samiksia. Melko huvittaa, ehkä vähän pelottavaa kaikki yhtäläisyydet... Varsinkin, kun Doriksen kanssa ei löydy yhtään samoja piirteitä itseni kanssa. Ehkäpä se vain on hyvä tällä kertaa!

Pimu-Palleroinen on kertaannuttanut ostohintansa moneen moneen moneen kertaan 6 vuoden aikana, joka sillä tulee täyteen muutaman päivän päästä! Mutta eiköhän jokainen euro ja yhdessä eletty ilon ja ongelman tilanne ole ollut jollain tapaan tarkoitettu molempien elettäväksi!
Paljon erilaisia kokemuksia köyhempi olisin, jos ensimmäiseksi koiraksi olisi osunut helppo harrastuskoira!

Pennut 1,5 vk :)

2011-01-29T19:46:00.001+02:00

Pennut kehittyy valtavaa vauhtia! Tietysti ensimmäinen pentue on aina ihmeellinen, mutta viikossa ne ovat kasvaneet aivan hirmuisesti! Divalta siis riittää maitoa hyvin, jota edelleen en voi olla ihmettelemättä!! Pieni neitonen, tai rouva vissiinkin nykyään, pystyy ruokkimaan lauman hienosti pulskaksi. :)

Ensimmäisiltä pennuilta on silmät jo hieman rakoilleet ja eteenpäin möyriminen alkaa muistuttamaan enemmän kävelyä kuin matelua. Aikamoinen kehitysvauhti! Vapaana tällä hetkellä on 3 urosta ja 2 narttua, jotka etsivät harrastavia koteja.

Pennut 5 vrk

2011-01-23T20:59:00.002+02:00

Viikonloppu meni nopeaakin niopeammin, välillä pentujen kanssa ollessa ja välillä omien koirien kanssa duunailessa. Doriksen kanssa käytiin julkisilla paikoilla koittamassa kaukokäskyt ja luoksetulon pysäytys, hienosti sujuivat!! Vaihdoin kaukokäskyjen käskysanat ja nyt se toimii!! Vielä pitäisi itselle saada jostain keskittymiskykyä etukäteissuunnitteluun, se on nyt jarruna meidän tokoiluille..! Ehkä käydään vielä ennen pentuja koittamassa Doriksen kanssa yhtä tokokisaa, olisko meillä pokkaa..!? :)

Pennut on pirteitä, vipeltävät kovaa vauhtia ja parin päivän aikana niiden jalat alkoivat selkeästi kantamaan jo paljon paremmin. Viikonloppuisin on nyt lähinnä minun aikani pentujen kanssa, arkipäivät pitää työskennellä tienaamisen toivossa. 5 päivän loman meinaan pentujen kanssa viettää jossain vaiheessa, kun ovat hieman vanhempia ja kakkarumbaa alkaa tulemaan oikein urakalla. Ja sitähän näistä varmasti tulee, 12-kertaisesti!

Ekan kerran kynnet leikkasin nyt niiden ollessa 4-5 vrk vanhoja, pelkoiset piikit niillä jo oli kehittynyt. Divan vatsanahkaa ajatellen, ei yli-innokkaana koiranhoitajana. ;)

Uusia kuvia pennuista löytyy galleriasta, ikää niillä 3-4 vrk kuvissa. Uusia kuvia taas viikonloppuna, kun pienten mursujen luo matkaan viikonlopuksi!

Pennut 3 vrk

2011-01-21T21:56:00.002+02:00

Pennelit pienet! Ikää mutrunaamoillakuvissa on 3 vrk, aika tuoretta porukkaa siis! Tänään perjantaina näin itse pennut ekaa kertaa ja nyt vasta tajusin, miten monta niitä on tosissaan! Melkoinn kasa niistä tulee, kun kerääntyvät lämmittelemään toistensa ympärille. Pennut voivat edelleen hyvin ja maitoa piisaa. Divan maha on jo rauhoittunut. Se oli synnytyksessä niin nopea, että ehti syödä lähes kaikki istukat ja maha tuli hieman löysäksi seuraavalla päivällä.

Diva on kovin huolehtivainen ja pitä ähuolta kaikista pennuista hyvin. Hienoa homma! Muilta koirilta se "suojelee" pentuja jo hyvän matkan päästä, varmuuden vuoksi. Tämän vuoksi muut koirat saavat nyt luvan olla myös olohuoneessa ja keittiössä, normaalisti nämä alueet ovat kiellettyä piiriä. Doris ei tajua, että olohuoneessa saa olla, joten hyppää portin yli entiselle sallitulle alueelle, hassu koira! Pimu kerjää minkä kerkiää ja Nessin päätavoite on vallata sohvalla oleva tyyny ennen kuin muut ehtivät istumaan... Niin ne koirat vaan muuttuvat, kun saavat hieman rajoja periksi.

Pennut 2 vrk

2011-01-20T19:40:00.002+02:00

Pennuilla ikää nyt 2 vrk ja kaikki voivat hyvin! Kasvu on tasaista eikä kukaan ole ns. jäänyt muista jälkeen. Melkoisesti sitä maitoa tuntuu pienestä Diva-koirasta riittävän. :)

Anni on ottanut homman huolehtia pennuista ja hoitaakin homman hienosti! On kovin hyvin perillä milloin kukin pentu on syntynyt, minkä painoinen ja ketkä viimeksi ovat olleet nisillä. Koko aikaa ei toki ole laatikon vieressä, mutta aktiivisesti neiti hoitaa pentuja ja hyvin homma sujuu! Nyt on jo aloittanut minun neuvomisen, joten eiköhän se kasvattajanimi pian vaihdeta nuoremman sisaren nimiin. ;) Ei kai nyt ihan vielä sentään....

Kuvia tulossa viikonlopun aikana varmasti ja runsaasti, sekä tänne blogiin että osoitteeseen mia.kuvat.fi .

Pennut syntyivät!

2011-01-18T22:02:00.005+02:00

Hieman etuajassa, mutta homma hyvin hoidettuna! Divan synnytys meinaan! :) Itse olin Pöytyällä, koska olin olettanut synnyksen alkavan vasta to-pe aikana. Noh, aina ei mee aikataulut niinkuin minä niitä laskeskelen (eli ei koskaan) ja Diva aloitti homman jo maanantaina. Lämpö laski maanantai iltapäivällä 36,4 asteeseen ja illalla syntyikin sitten jo ensimmäinen pallero.

Diva aloitti pentujen synnytyksen maanantain ja tiistain välisenä yönä, ensimmäinen pentu syntyi klo 23.30 maanantain puolella. Loput pennut tulivat seuraavan 13 tunnin aikana, eli aikamoinen urakka Divalla oli. Ensimmäinen satsi tuli klo 6 mennessä, tällöin saldona oli 7 pentua. Luulimme että homma oli siinä ja olimme tyytyväisiä että kaikki meni hyvin. Diva oli kuitenkin hieman rauhaton vielä, vaikka kovin väsynyt. Klo 8.30 sitten alkoi seuraava erä, eli välissä oli 2,5 tunnin tauko. Tästä homma jatkui n. klo 13 asti, jolloin viimeinenkin pentunen oli syntynyt. Lopputulemana 12 pentua, 7 poikaa ja 5 tyttöä!! Aika kasa pentuja! Itse en ole vielä ollut paikan päällä ja töiden takia pääsen vasta perjantai-illalla pentulaatikon viereen. Siihen saakka, piiiitkää odotusta!

Kuvat on otettu kännykällä ja multimediana välitetty, mutta eiköhän niistä ainakin värit eroita mustan pohjavärin seasta. ;)

9 pentua kasassa :)

Kaik' 12 yhes koos', moninkerroin :)

Lämmöt laskee

2011-01-17T20:42:00.002+02:00

Tänään maanantai-illalla Divan ruokahalu on kuulemma ollut melko olematon ja lämmöt laskeneet 36,4 asteeseen. Raporttia siis Kiikalasta tänne Pöytyälle tullut ahkerasti. Luultavasti synnytys alkaa tiistain aikana oikein tosissaan, tuleva yö lienee vielä valmistautumista synnytykseen.

Itsellä on nyt tällä hetkellä tavallaan "helppo" rooli olla täällä kaukana ja soitella kuulumisia mikä tilanne ja miten hommat hoituvat. Anni on reippaana aputyttönä kirjasta luettujen ohjeiden kanssa toimessa mukana lämmönmittaajana ja froteepyyhkeiden oikeaan aikaan ojentajana. Myös kalvojen näkymiset ja pennun elvytykset ovat opeteltu kuvien ja tekstin avulla. ;) Tästä pikkutytöstä voi tulla vielä vaikka kätilö, ainakin koirien puolella!

Jos työpäivä antaa huomenna tiistaina ja keskiviikkona periksi, niin eiköhän sitä tule ajeltua illalla vielä Kiikalaan katsomaan mitä siellä tosiaan tapahtuu käytännössä. Nyt peukkuja, että Diva selvittää homman kotiin hyvin!

Näytelmä viikonloppu

2011-01-16T18:29:00.002+02:00

Lauantaina olin seuralaisena mukana Ninan ja Pinnin matakssa pentunäyttelyyn Lohjalle. Lähdettiin Kaariansta huristelemaan, matkan varrella poikkesimme katsomaan Divaa ja sen mahaotuksia. Siellä kävi kovat potkimiset vähän väliä, näyttipä joku pentu jopa yrittävän mahan läpi ulos, sen verran hyvin joka jalka sieltä erottui. Hassulta tuntui, kun pennut erotti kädellä tunnustelemalla. :) Lohjalla tuli shoppailtua pari tarjouskirjaa ja nahkaluita koirille tarjouksesta.

Sunnuntaina olisi ollut tarjolla kahdet eri nometreenit, mutta meikäläinen lähtikin koirien kanssa mätsäriin Loimaalle. Ehtii sitä treenata myöhemminkin. ;) Molemmat koirat siis mukana, Pimu ja Doris, paikkana vanha tehdasrakennus, jossa mätsäri 3. kerroksessa! Vähintäänkin mielenkiinnolla ajattelin että miten saan Pimun kolkossa rappukäytävässä ylös, mutta neitipä veteli rappuset hyvin ylös ilman pelkoa! Vau, aikamoinen yllätys! :)

Paikan päällä oli aika paljon porukkaa ja paikoin tunnelma oli aika tiivis. Pimu ei ollut varsinaisesti moksiskaan mistään muusta, kuin että joutui olemaan metallihäkissä vasten omaa tahtoaan. Se ei ottanut suurempia pelkoja lainkaan, vaikka ympäristö olisi siihen mahdollisuuden tarjonnut. Hieno homma! Kerta se menee näinkin, positiiviisissa mielissä Pimun osalta. Sitä ei voi sanoa, etteikö oma auto olisi ollut hyvä paikka koettelemuksen jälkeen Pimun mielestä. Molemmat koirat saivat punaiset nauhat, mutta sen suurempia sijoituksia ei tullut. Arpajaisiin osallistuin kahden arvan voimin ja kuinkas ollakaan tällä kertaa kävi tuuri! Voitin 3 kg BentoKronen lohi-riisi ruokaa, oikein siis melkein laatutavaraa. Kyllä se ainakin 2 € arvoista on!!

Pentukuulumisia

2011-01-12T18:41:00.002+02:00

Divan maha paisuu kuulemma vauhdilla ja nyt pentujen liikkeet jo tuntuvat sekä näkyvät selvästi mahan ulkopuolellekin. Melko jännää, vielä viikon verran synnytykseen aikaan, saas nähdä kuinka suuri pallurainen on loppujen lopuksi. Itse poikkean katsomaan mahaa vielä lauantaina 15.pv, saa nähdä onko viimeinen kerta kun näen Divan kokonaisena pentujen kera. Synnytykseen pyrin lähtemään tilanteen mukaan, toivotaan että työnantaja ymmärtää tilanteen kun aika koittaa!

Melko pienenä narttuna toivon Divan selviytyvän synnytyksestä ilman ongelmia pentujen koon kanssa. Täytyypi toivoa, ettei Figo periytä mitään jättiläismäisiä ominaisuuksia pennuille. Ainakaan vielä tässä vaiheessa!

Jännää... :)

Pentuja tulossa!

2011-01-02T16:33:00.004+02:00

Isän ja Divan kahdenkeskinen ultrareissu näytti mukavia uutisia, kun ruudulla näkyi ainakin viisi pientä palleroista sydämineen. Tämän lukeman jälkeen lopettivat laskemisen, joten todennäköisesti lukumäärää on jonkun verran yli viiden verran. Jännityksellä nyt odottamaan miten mahan kasvatusprojekti Divalla etenee ja miten se synnytyksen hoitaa pakettiin. Mahan pitäisi ruveta ulkoistamaan asukkejaan jossain 20.pv:n tienoilla tammikuussa, melkein on uusi päivien lasku edessäpäin joulun nyt mentyä !

Vuosi 2010 sai minut todella innostumaan nomeilusta, treenit pääsivät alkuvuodesta vauhtiin. Tavoitteena oli treenata kesä ja kokeilla useammassa kokeessa miten homma luistaa, mutta työajat tulivat eteen ja koekerrat jäivät kahteen koko vuoden aikana! Melkoinen harmistus! Tulokseksi saatiin toisesta kokeesta ALO1-tulos, joten vuosi 2011 alkaa paljon vaikeampien treenien merkeissä, kuin ennakkoon oli tarkoitus! :) Jes ja hui!

Tokon osalta lähinnä "pelleilimme" kokeissa, aivan liian huonosti kokeisiin valmistautuneina. Siitäpä opin, että kenties joka liikkeen tulisi olla satavarma, ennen kuin kokeisiin mennään! Ja myös se, että täytyy tosiaan paneutua jo pelkästään siihen, missä vaiheessa koiran ottaa kehän vierelle; hyvissä ajoin vai viime tipassa! Siinä pulma vuodelle 2011 ratkottavaksi. :) 2010 vuodelta tuloksena useampi AVO3, jotka olisi tarkoitus nostaa AVO1-tuloksiksi.

Muita lajeja ei ole eikä tule, aika loppuu ja rahat ei riitä. ;) Näyttelyissä Doris kävi kerran Ruotsissa, Suomessa ei kertaakaan! Katsotaan, josko vuoden 2011 aikana edes pari visiittiä Suomen kehiin CACIBin metsästyksen merkeissä.

Pimun osalta vuosi 2010 meni kotikoiraillessa ja kipuiluja selvittäessä. Yhtä jos toistakin syytä löytyi, nyt tiedetään mistä kiikasti ja miten mummeron kanssa jatketaan uuteen vuoteen! Erikoista ei ole suunnitteilla, kenties hierontaa jatketaan säännöllisesti vuoden 2011 aikana, samoin ravintolisiä ja raaka ruokaa. Ja tietysti sohvalla nukkumista!

Ei-koiramaisissa asioissa vuoden tulee pitämään kiireenä oman pytingin kokoaminen kasaan. Mökkeröisestä on nyt pohja valmiina, keväällä lumien sulettua pitäisi aloittaa kohti taivasta kohoavien runkopuiden pystytys ja siitä edetä valmista taloa kohti! Katsotaan miten projekti etenee, jääkö aikaa muulle ja miten saadaan kesä mentyä eteenpäin ilman suurempia vaurioita. Vasara ja minä ollaan kuin luotu toisillemme, joka kolmas lyönti omaan peukaloon! ;)

2011-01-02T16:33:00.001+02:00

2010-12-19T18:28:00.002+02:00

Doris matkusti Ruåtsin visiitille käyden vuoden ainoassa näyttelyssä tänä vuonna, senkin ulkomailla. ;) Huoltajina sillä oli matkassa Chrisse ja Marianne ja matkaseurana Leo-flatti. Itse olin töissä, alku suunnitelmista poiketen... Doris oli käyttäytynyt reissussa hyvin, laivassa se oli varannut itselleen oman sängyn ja vallannut sen kokonaan. Pieni hienohelma..! :)
Ruåtsinmaalla Doriksen näki myös Dieselin omistaja ja ainakaan vielä ei peruttanut pentuetta Dieselin ja Doriksen välillä. Doris sijoittui luokassaan ERI2., tosin osallistujia ei ollut kuin 2. :D Tuomarina oli Keith Young Iso-Britanniasta.

"Presented in good coat. A pleasing profile with a nice head & eye. Good neck & correct benf of stifle. Moved soundly."

Pimu-pallopään lihasten jumiutumiseen on selvinnyt viralliseksi selitykseksi selässä olevan luutuman aiheuttama normaalin liikeradan estyminen ja näin ollen kehon rasittuminen luonnottomista paikoista. Käytännössä kroppa ei jousta oikeasta paikasta ja näin ollen liikkuminen tapahtuu tönkösti ja siitä seuraa lihasten jumiutuminen. Moni asia vaikuttaa moneen asiaan. :) Lopputulema on kuitenkin se, ettei hommaa voi auttaa kuin nivelaineilla, mahdollisesti särkylääkkeillä ja hieromalla lihaksistoa auki säännöllisesti. pahimmat jumit lihaksisto on jo saatu pois, mutta viikon aikana lihakset jumiutuvat samaan tilaan kuin ennen aukaisua. Tästä huolimatta jatkamme hieronnan kanssa, vaikka turhalta tuntuu muun perheen mielestä. Ehkäpä saisin jossain vaiheessa varattua hieronta-ajan myös itselle.

Mitään suurta ja ihmeellistä ei siis meidän tiimille kuulu, huomenna maanantaina ultrassa selviää, tuottiko reissu Ruotsiin tulosta ja kantaako Diva muutakin kuin läskiä kropassaan! :P

Jumittunut Vanha-Rouva

2010-12-01T19:06:00.003+02:00

Koska Pimu on nyt meidän perheen, omani ja vanhempieni, lauman vanhin, on se ansaitusti jo Vanha-Rouva! Ainakin nimellisesti...

Ollaan nyt käyty hieronnassa T:mi Urheilevakoiran luona, jossa Jenna on hieronut Pimua ja pähkäillyt erilaisten kumien kanssa selän seutumilla ja lavoissa. Ensimmäisellä kerralla loppukesästä on lihasten jumius helpottanut hieman ja Pimun liikkeestä on tullut vetävämpää ja luonteesta leppoisampi. Ilmeisesti suurimmat lihasten jumien aiheuttamat kivut ja epämukavuudet on saatu hieman helppaamaan. Eipä ole hieronta siis turhaa puuhaa!

Nyt kun lihaksia on saatu hieman pehmeimmiksi ja jumit avattua ainakin osittain hierontakerran päätteeksi, on tullut esiin, että lihakset menee jumiin samanlaisiksi viikonkin aikana. Viime viikolla oltiin hieronnassa ja nyt eilen. Viime viikolla oli jumit toispuoleisia, eilen oli koko koira tasaisesti "kovettunut". Itse en ymmärrä asiasta juuri sen enempää, mutta sen verran kuitenkin, että hieronta on auttanut liikeratojen suoristumiseen ja näin ollen kropan epätasainen käyttö on jäänyt vähemmälle. Mutta miksi koira jumiutuu hieronnasta huolimatta lyhyellä ajalla uudelleen, siitä ei ole tietoa. Pimulle on aika Piiralle 9.pv, joten katsotaan mitä sieltä selviää.

Tällä hetkellä allergia on pysynyt siinä asteella, että vielä ei ole tullut sen suurempia reaktioita possusta, lohesta tai peurasta. Kuin ei myöskään perunasta tai kasviksista. Katsotaan mikä tuottaa ensimmäisenä oireita, kanan kanssa saa luultavasti tulee kutinaa ennakkotietojen perusteella.

Jatketaan kaverin kanssa tallaamista, toivottavasti lyötyy syyt jumeiluun ja oikeat ruoka-aineet!

Ruotsissa reissaamista

2010-11-22T18:55:00.006+02:00

Härregod miten nopeasti aika menee!! Mukama pian kuukausi viime päivityksestä!?! En usko...

Doriksen kanssa käytiin tokokokeessa näyttämässä aivan kamalan veltto esitelmä, viimeinen niitti aivojen esiin kaivamiseen. Taas. Sen verran nyt tämä opetti, että Doris on otettava suoraan autosta tai kevytboksista ennen kehään menoa. Ei virittelyjä tai leikkejä ennen kehään. Ollenkaan. Pisteet jäivät alle 100 eli ensimmäinen kerta ilman tulosta. Nomeen keskittyminen loppusyksystä ei ainakaan parantanut meidän tokoilua, mutta ei sitä senkään syyksi voi laittaa. Ensi vuonna uudelleen!

Viikolla 46 lähdimme Divan, vanhempieni ja Annin kanssa Ruåtsinmaalle treffaamaan Divan miestä. Suuntana siis Smedjebacken ja Ludvika. Smedjebackenissa oli Figo (Il Sano's Figo) ja Ludvikassa hotellimme, Rex-hotelli. Eli astutus oli suunnitelmana nyt kun juoksut oli siinä vaiheessa. Ensimmäiset treffit oli tiistaina, joka tiedettiin jo etukäteen olevan vielä liian aikainen aika. Parhaiksi päiviksi oli laskettu keskiviikko ja torstai ja torstai-illalla kotiin... Noooh, ei se mennyt ihan niin kuin suunniteltiin... Molemmilla oli kyllä paljon innostusta ja yhteistä kemiaa, mutta astuminen ei onnistunut kiinni jäämiseen asti lainkaan! Vähän alkoivat jo hikikarpalot valua ja ilmapiiri olemaan pettynyttä turhaan odottamiseen... Loppujen lopuksi vaihdettiin suunnitelmaksi lähteminen pois lauantai-illalla, oli astuminen onnistunut tai ei. Saimme asua nämä kaksi yötä Ullan ja Tomaksen asuntoautossa, kiitos aivan valtavasti "ylläpidosta"!!

Perjantai-lauantaiyön koirat saivat olla keskenään, koska astuminen ei ollut vieläkään onnistunut kiinnijäämiseen asti. Figo kosiskeli koko illan Divaa kovasti, ihmiset nukahtivat ennen kosiskelun loppumista. Lauantaiaamulla isä ulkoilutti Figoa ja Divaa pihalla "toivomenetettynä" ja sai pian todeta, että koirat ovat nalkissa...! Luonto siis hoitaa, vaikka ihmiset eivät uskoisikaan siihen enää..! Tiedä mitä olivat yön aikana touhunnut. Divalla oli juoksupäivä 17. lauantaina, joten ajatuksiin hiipi jo juoksun ohi meneminen, vaikka tietoisesti vielä uskoin että voi onnistua. Sekavat fiilikset, voin sanoa!

Kaikkiaan vietettiin "lomaa" reissussa 2 yötä laivalla, 2 yötä hotelissa ja 2 yötä asuntoautossa. Välipäivät Ullan ollessa töissä kiertelimme kaupoissa ja lähikaupungeissa, seutu olisi varmasti hyvin kaunista kesällä! Jotain tarttui kaupoista mukaankin, onneksi oma auto mihin voi lastata tavaraa. Diva oli lauantaina pois lähdettäessä niin väsynyt, että oli kuin kuollut! Se oli niin väsynyt, että en ole koskaan nähnyt koiran nukkuvan niin sikeästi, vanhaa Nero-Herraa lukuunottamatta..! Nyt siis odotellaan 4 viikkoa ja katsotaan alkaako maha kasvaa vai tuliko vain lisää reissukokemusta ihmisporukalle. Jännää...

Kuvia ennen Smedjebackenin keskustaa ja
koirien yhteisistä sävelistä.

Tutkimustuloksia Ranskan maalta!

2010-10-29T13:17:00.003+03:00

Jos oikein muistan, taisin kirjoitella jo aiemmin, että Pimulle on suunnitteilla tehdä geenitesti iktyoosin vuoksi. Geenitestin avulla saadaan selvitettyä, onko koiralla geenistössään virhe, joka tekee koirasta iktyoosin kantajan tai sairastajan. Pimun osaksi lankesi tällä kertaa olla kahden virheellisen geenin omistaja eli käytänössä siis sairas iktyyosin osalta. How nice!

Käytännössä Pimun elämä ei muutu tästä(kään) diagnoosista mitenkään. Iktyoosi eli kalansuomutauti aiheuttaa voimakasta laattamaista hilseilyä, ihon pigmentoitumista sekä karhentumista. Koira ei tästä juurikaan kärsi, mutta kuiva iho tekee koiran epäsiistinnäköiseksi ja aiheuttaa pölyämisellään helpommin allergisia oireita mulle itselleni, nice too! Hyvin hoidettuna ihon hilseily saadaan kuitenkin vähennettyä ja vointi paremmaksi.

Olen jo vuoden verran epäillyt asiaa Golden Ring -lehdessä kerran juttua iktyoosista olon jälkeen, mutta nyt vasta saatiin varmistus asialle. Ensimmäisen kerran Pimu oli kävelevä hilsepallo 9 vk vanhana, mutta tuolloin laitettiin hilsepunkin piikkiin lääkärissä. Seuraavan kerran hilseilyn laitoin ruoka-aineallergian syyksi ja ruokinnan muutos tosiaan auttoi suurinta osaa hilsettä häviämään. Mutta eipä se ollutkaan todellinen syy, vaan ruokinnasta saatiin vain apua iktyoosin oirehtimiseen rasvavalmisteiden kanssa ja suurimmat oireet katomaan.

Lokakuun alkupuolen eläinlääkärikäyntien yhteydessä pyysin lääkäriä kirjaamaan geenitestin papereihin ja tilasin itse testin Ranskasta. Värigeenitesti tilattiin Dorikselle aikoinaan USA:sta, mutta tätä vain kultaisillenoutajille tarkoitettua testiä tekee ranskalainen firma, http://www.antagene.com/. Toiminta oli nopeaa, ystävällistä (meilit) ja homma hoitui kätevästi postin kautta. Kyseinen firma tekee myös paljon muita rotukohtaisia tutkimuksia, suosittelen vilkaisemaan!

Että näin meidän Pimulla! Nyt on virallisesti kahta kertaa suurempi merkitys sen ruokinnalla ja ihon hyvinvoinnilla ilman allergioita ja hilseilyitä. Rasvahapot kohdalleen ja iho puhtaana, eiköhän näillä päästä jatkamana hyvin etiäpäin!

Lisätietoa iktyoosista tästä linkistä.

Nometreenilöitä

2010-10-27T09:33:00.002+03:00

Vk 43 on alkanut nomeilun osalta vauhdikkaasti ja tulenee jatkumaan sunnuntaihin asti nomen parissa. Aika hauskaa puuhaa, vaikka AINA ennen treenejä on sellainen olo, että eihän mun puupeli nyt tuota tehtävää osaa vielä suorittaa ja ohjaajakaan oikein ymmärrä miten treenikuvio menee... Tekemällä oppii ja sivusta seuraamalla tajuaa, sanoisin!

Maananataina oltiin Seppäsen Päivikin luona treenaamassa Köyliössä, mukana myös Kati & Simba ja Mika & Osku. Myös Pimu oli autoilemassa mukana. Tähtäimenä saada vinkkiä ja oivallusta koiralle hieman lauantain koetta varten. Alussa otimme markkeerauksia pitkillä matkoilla ja ojan ylityksellä. Nämä meni Doriksella hyvin, muistaa putoamispaikan hyvin ja etsii sinnikkäästi nenän kanssa. Treenin aikana tuli kuitenkin ilmi, että se on ääres kateellinen dameista muille ja yritti pari kertaa karata noutamaan toisen vuorolla. Uusi juttu, johon huomiota jatkossa. Intoa ei ainakaan puutu, mutta pysyy hiljaa vieressä ilman vikinöitä. :)
Markkien jälkeen siirryttiin linjatreeniin sekä metsässä että pellolla, koira toimii jos ohjaaja toimii oikein tai ei pask*hätä yllätä kesken palautuksen. Ihan uusi asia tämäkin, en tainnut ulkoiluttaa sitä riittävän hyvin ennen treenejä. Tähän jatkossa huomiota. ;) Mutta linjat menivät hyvin, hyvä me!
Viimeisenä hakuruutu rivilähetyksenä 3 koiran rivinä, jossa damit viety ruudun sivusta eli hajujälkiä ei ollut lainkaan lähettämissuunnasta alueelle. Doris toi 3 ensimmäistä damia hyvin, teki hyvää hakua. 4 dami oli taimmaisessa rivissä etuosan jo tyhjennyttyä ja pitkäpinnaisesta työskentelystä huolimatta se jäi tulematta. Hakuruudun oikea puoli veti koiraa kovin puoleensa vaikkei siellä ollut dameja, mitä siellä lie ollut sitten. Käytiin yhdessä etsimässä lopulta damia, jotta näki alueella olleen jotain eikä tehnyt turhaa työtä. Hakuruutu oli suopursujen joukossa, liekö se vaikeuttanut löytämistä..!? Toisaalta ennen hakuruutua oli jo 1½ tunnin treenaus takana, joka varmaan hieman vaikutti myös. Yhtä kaikki, sinnikäs työskentelijä, joka ei anna periksi jos on päättänyt löytää damin. Buuris-koiralainen. :)
Treeneihin olen kokonaisuudessaan erittäin tyytyväinen, jaksoi työskennellä omalla vuorollaan täysillä ja ei vinkunut pitkienkään odottelujen aikana.

Tiistaina köröttelimme Paraisille Vuorian Heidin maille, vähän tuli matkalla mieli mökille kun niillä suunnilla liikuttiin...! Mukana treeneissä oli Heidin Papun lisäksi Taija & Pii ja Maija & Diva. Myös Pimu oli autossa mukana ajelemassa. Ennen treeniä koirat pääsi juoksentelemaan rantakaislikossa ja kalliolla, vaikea arvata ketkä kaksi koiraa 8:sta oli märkiä kun palattiin autoille... Pimu pääsi autoon odottelemaan treenien ajaksi, osoitti kyllä mieltään asiaa vastaan.
Heidin luona treenattiin muistipaikkoja ja markkeerausta. Muistit vietiin 4 eri paikkaan ja markkeeraus oli 5. paikka treeneissä. Kaikki paikat olivat puoliympyrän alueella, eri etäisyyksillä. Vuorotellen haettiin milloin mistäkin rastista, välillä markkeeraus väliin ja taas ohjaus. Doris otti jo alussa muistipaikoista yhden silmäteräkseen, ja sen oli tosi vaikea päästä yli siitä! Toisaalta erittäin hienoa että se muisti paikan, mutta se veti vähän turhan paljon puoleensa. Kauimmaiselle muistille lähetettäessä yritti aina kurvata tuolle "suosikilleen", koska sijaitsi matkan varrella. Tämä ongelma oli, jos lähetin häiriön alapuolelta. Kun nousimme häiriön tasolle, jätti sen hyvin taakseen ja eteni kauimmaiselle hyvin.
Tästäpä voimme päätellä, että se ei juurikaan linjasta ymmärrä mitään! Ainakaan sen perimmäistä tarkoitusta edetä suoraan eteenpäin... Voi hitsin vitsit. Häiriötä täytyy siis ottaa linjalle, ja saada suoruus haltuun. Näissäkin treeneissä opittiin siis jotain. ;)

Keskiviikko ja torstai ihan lyhyen lyhyet treenit ja perjantaina otetaan rennosti.

Lauantaina on edessä ensimmäinen ja viimeinen startti WT-kokeen ALO-luokassa. Koska Doriksella on tältä vuodelta 1-tulos B-kokeen alokasluokasta, niin seuraavalla koekaudella, eli ensi vuonna, joudumme starttaamaan avoimessa luokassa ja samoin käy myös WT:ssä kokeiden ollessa keskenään jonkinmoisessa liitossa. Näinpä siis käymmä kokkeilemassa kuinka WT sujuu ja kenties unohdamme lajin samalla reissulla. ;)

Sunnuntaina on luvassa treenit Kuusjoella nomeilun merkeissä, joten nomepainotteinen viikko on hyvä lopettaa myös nomella. Seuraavasta viikosta eteenpäin keskitytään tokoon, koska marraskuun koe lähestyy uhkaavan nopeasti! Tämän jälkeen voimme vaipua talvihorrokseen ja herätä taas keväällä tosiasioihin ja treenin tarpeeseen. ;)

Muistoissamme Nero

2010-10-25T09:17:00.002+03:00

Rakas Vanha-Herramme, Neromer Nestori Lehtinen (kuten se kastettiin veljeni Janin kanssa), pääsi torstaina 21.10.2010 äitinsä Nanan vierelle haudan lepoon. Vanhan oli aika jättää maanpäällinen elämä ja siirtyä metsästysmaille, jossa saa vapaasti juosta jänisten, oravien ja peurojen perässä ilman metsästyssäännöistä välittämistä!

Ikää Nerolle kertyi 13 v 6 kk ja vielä 3 päivää, melko kunnioitettava ikä! Satuin olemaan eläinlääkärillä Pimun kanssa samana päivänä kun Nero lopetettiin toisaalla ja lääkärin seinällä oli koirien iästä kertova taulukko. 25-50 kg painavien koirien taulukko loppui kohtaan 12v. ja ihmisen iässä 94v., joka kuvasti 'vanhusta' iän osalta. 1-15 kg painava koira saisi elää yli 20 vuotiaaksi, jotta taulukon mukaan pääsisi ihmisen ikään 94 ja samalle tasolle kuin Nero nyt kokoonsa nähden pääsi. Nessillä on siis kova tavoite edessään. ;)

Nero oli käytännössä täynnä jonkin sortin erikokoisia kasvaimia, iästä päätellen olivat kuitenkin hyvänlaatuisia, koska näin pitkälle porhalsi niiden kanssa. 1,5 vuotta se ehti syödä sydän- ja nesteenpoistolääkkeitä, viimeiset päivät sai myös suht vahvaa särkylääkettä, joka ilmeisen paljon väsytti sitä. Viimeisen nukutuksen aikana eläinlääkäri totesi Nerolla olleen vahva sydän, koska ei meinannut lainkaan antaa periksi lopetusvaiheessa. Se olisi halunnut vielä jatkaa, mutta kroppa ei kestänyt... Viimeisten päivien aikana siltä loppui yksinkertaisesti voimat. Sillä ei ollut mitään suurempia kipuja, mutta eloisa pilke silmissä muuttui kaihoisaksi katseeksi ja hännän heiluminenkin loppui. Oli aika päästään Nero pois...

Muistan Neron syntymäpäivän hyvin. Nana oli aloittanut synnytyksen aamulla ja pentu toisensa jälkeen syntyi mustia palleroita 4 kpl. Näiden jälkeen tuli ruskea uros, jonka jälkeen keltainen uros syntyi minun läsnäollessa, mustat rinkulat silmien ympärillä. Se oli Nero, heti alusta lähtien se oli minun pentuni! Se oli pentueen suurin ja viimeinen pentu. Nanalla siis kasassa 6 kääröä hoidettavana, joista 5 Nero jyräsi aina painollaan matkalle nisälle. Se rakasti ruokaa jo alusta asti! Enää oli edessä isän puhuminen toiseen koiraan, jota meille ei kuulemma jäisi. Mutta jäipä kuitenkin! :) Siitä alkoi Neron elämä veneilyä rakastavana perhekoirana, joka pysyi nätisti pihalla Nanan karatessa aina kun tilaisuus koitti! Alusta asti omin Neron itselleni, vaikka oli yhteinen koira Janin kanssa. Pari kertaa lähtö on ollut lähellä jo ennen viimeistä matkaa, mutta sitkeästi Vanha-Herra piti pintansa sekä ammuttuna että peurojen perässä viikonlopun viettäneenä. Nyt vaan ei voimat enää rittäneet, eikä tarvinneetkaan riittää, paljon oli jo tapahtunut ja ehditty elämään yhdessä!

Neron pentueesta ainakin 3 urosta on vielä elossa, ja kenties 1 narttu. Pitkäikäistä sakkia siis! Kiitos Nerolle kaikista muistoista, pehmeästä turkista ja uusille Crocseille tuoksuvasta silkinpehmeästä päälaesta! Hyviä pupusaaliita tulevaan!

Pimun läpivalaisu

2010-10-20T15:43:00.003+03:00

Lantio kahdessa eri asennossa. 1. nikaman pitäisi tipahtaa venytysasennossa paikaltaan, mutta on jäykkä, koska on luutunut paikoilleen lähes täysin.

Nikamien välisiä matkoja toisiinsa. 1.nikama on lähes puolta pienempi kuin kaksi seuraavaa. Kuvaa klikatessa pitäisi aueta oikeassa koossa ja nikamien välissä olevat välimatkat pitäisi näkyä sentteinä piirrettynä kuvaan. Luutuma näkyy lonkkaluun ja 1. nikamavälin alueella. Lonkat niveliltään priimat, hieman löysyyttä ja maljojen mataluutta. Ne tuskin siis vaivaavat koskaan koiraa.

Nero-Nertsi-Kertsi-Kermeliini

2010-10-19T09:25:00.002+03:00

Vanhuus ei tule yksin, mutta vanhus voi ihan "kiusallaankin" porhaltaa sitkeästi eteenpäin! :)

Maanantai-illalla juuri ennen saunaan menoa äiti soitti, että Nerolla ei ole kaikki ok. Se tärisee ja seisoo paikallaan, ennen ikinä tehnyt tämänlaista. Silmiä piti kiinni, avasi ne vain puheen ajaksi ja koskettaessa sitä. Tämä toi väistämättä mieleen, että olisiko nyt aika, kun Vanha-Herra lähtee maille muille pupujahtiin... Soitto Salon päivystävälle ja äiti antoi sille särkylääkkeen ja varauduttiin jo ajatuksissa siihen, että aamulla pitäisi mennä lääkäriin ja jättää Nero sinne. Reilun tunnin päästä tuli tekstiviesti, jossa äiti kertoi Neron jo hieman rauhoittuneen ja makaavan paikoillaan ilman tärinää. Yöunet oli siis pelastettu, kun koirakin rauhoittui.

Aamulla Nero oli jo parempi, kävellä töpsötteli omaan tapaansa ja pääsi eläinlääkärivisiitille. Vähän jo ehdittiin suunnittelemaan sitä sun tätä, mutta suunnitelmista tuli turhia! Kiskon ell Nyströmin Anna totesi Neron liikkuvan erittäin hyvin ikäisekseen, olevan hyvässä kunnossa ja totesi, ettei tämä nyt ihan kuolemanpartaalla näytä olevan, kuten illalla soitettaessa oltiin kuvailtu. ;) Keuhkoissa ja mahaontelossa (?) oli ilmeisesti nestettä, joka vaikutti omalla tavallaan toimintoihin. Nesteenpoistolääkettä ei oltu syötetty, koska toinen lääkäri oli sen todennut turhaksi kontrollikäynnillä. Anna nosti Fortekor-sydänlääkkeen annostuksen 1 tablettiin ja Furesis-nesteenpoistolääkettä aletaan nyt syöttämään 1 tabletti päivässä. Yöksi annetaan särkylääke, jotta nukkuminen on rauhallista. Näillä mennään viikko ja sen jälkeen kontrollikäyntiin katsomaan pojan kunto. On se sitkeä papparainen!

Pimu-neiti jatkaa omalla dieetillään ja shampookäsittelyillä eteenpäin. Iho ei ole niin punainen enää kaulanalueelta, joten bakteerikasvustot on varmasti saatu ainakin alkutilannetta pienemmiksi. Pallopää on myös kiinteytynyt kropaltaan, joten taitaa ruokavalio siinä sivussa hieman auttaa linjoihinkin. Närästystä sillä on vielä hieman, ma-ti välinen yö meni koiralle kesken yötä ruuan ja Antepsinin tarjoamiseksi. Todennäköisesti maha oli vain tyhjä, mutta täytyypä miettiä mistä homma juontaa juurensa.

Doriksen kanssa ollaan treenattu nomea aika ahkerasti, ainakin paljon ahkerammin kuin ennen. ;) Nyt toimenalla pillipysäytykset tilanteessa kuin tilanteessa, ihan ok mennyt eteenpäin asia. Myös linjalle uudelleen lähtö on ollut vahvistamisen alla, eiköhän tästä vielä hyvä koira tule! :) Se vaan on niin kovin syräntälämmittävä otus, niin yksinkertainen ajatuksiltaan (todellinen herneaivo!) mutta niin miellyttämisen- ja työskentelyhaluinen! La 16.10. olimme Seppäsen Päivikin nomekoulutuksessa ja toimi siellä hyvin. Tulipa taas niiiiiin paljon lisäpotkua ja intoa treenaamiseen, paaaaljon ideoita ja itsestään selviä asioita taas muisteltua mieliin! Suuren suuret kiitokset siis Päivikille ja muill ekoulutuksessa olleille. Joissain vaihein meni hieman hervottomaksikin meno, mutta koulutuksesta selvittiin hengissä! Näitä lisää, kiitos!

Anni ja Nessi on syyslomalla Pöytyälöimössä, vähän niinkuin kenneltyttönä nyt päivät koirien kanssa. :) keskiviikkona suunnataan Kiikalaan, torstaina aika Pimulle Piiralla kopeloitavaksi sekä geenitestin ottoon varattu aika iktyoosin tutkimiseksi. Tilasin itse vermeet Ranskasta, mutta näytteenottoon tarvitaan ell:n nimikirjaimet... :/ Pimun jatkohoito lihaksiston osalta varmasti suunnitellaan Piiran luona, joten sen jälkeen tiedetään kuinka paljon varataan rahaa mihinkin suuntaan hoitoihin. Ihan kaikki ei kotona oikein ymmärrä vesikävelyn tarpeellisuutta, mutta... Pimun hoitelemisen jälkeen on treenit Halikon seutumilla Doriksen kera, Pimu odottelee autossa uutukaisen BackOnTrack loimen kanssa autossa. Eiköhän sitä siinä olekin sitten jo taas menoa.

Vauhdikasta syysviikkoa kaikille! :)

Vanhat koirat syö nivelaineita...

2010-10-15T13:40:00.003+03:00

... Ja Pimu. Eläinlääkäristä saimme siis mukaamme myös nivelten elämää helpottavia kapseleita sekä särkylääkkeitä koekäyttöön pariksi viikoksi. Nivelaineet lisätään kaksi kertaa päivässä ruokaan ensimmäisen kuukauden ajan, jatkossa vain kerran päivässä ylläpitoannokselle. Näiden avulla pyritään pitämään luutumisen vuoksi ahtaalla oleva ensimmäinen nivelväli hyvässä tilassa ja estää sen kokonaan umpeen luutumista. Lääkäristä pitäisi saada kuvat postissa cd:llä, kuvia voinpi laittaa näkyville jos tekniikka sen suo ja kunhan kuvat tulee kotiin asti.

Särkylääkkeiden syönnillä kokeillaan auttaako moiset Pimun liikkumista ja kyllä nyt on jo ainakin näillä näkymin virkeämpi ja eloisampi. Energiaa käyttää nykyään haukkumiseen, tosi kiva... Nyt kun on ollut muutama päivä aikaa miettiä mitä jatkossa tapahtuu, niin kaiketi Pimu käy vesikävelyssä viitisen kertaa (?) ja jatkaa hieronnalla ainakin parin viikon välein. Hierontaa niin kauan, kunnes suurimmat lihasjumit saadaan poistettua, terveisiä vaan Jennalle toivottoman tehtävän kanssa. ;) Samalla täytyy varmaan itse jotain venyttelyn alkeita alkaa opettelemaan, kuitenkin siten, ettei venytellä lihaksia vain enemmän jumiin tai revähdykseen asti. Ruokavalion pyrin rakentamaan siten, että sisältäisi mahdollisimman hyvin lihaksistolle tärkeitä aineita, sen verran kun possusta ja kasviksista saa väännettyä. Jos jollain onpi kokemusta asioista, laittakaa ihmeessä ohjeita. ;)

Epänormaalisti luutunut mummo

2010-10-13T09:42:00.002+03:00

Pimun kanssa käytiin eilen Raisiossa Koira-Kissa Klinikalla tekemässä läpivalaisua luuston rakenteesta. Asia ei ole huvittava, mutta silti en pystynyt olemaan naurahtamatta, kun ell totesi ettei Pimulla ole missään normaaleissa ongelmakohdissa häikkää, ongelma on epänormaali yleisesti katsoen. Eli Pimu on epänormaali jopa luustoltaan ja niveliltään! :) Ei hauskaa, mutta silti...!

Löydöksenä siis oli voimakasta luutumista ensimmäisessä lantion nikamavälissä sekä vasemmassa lonkkaluussa. Hieman luukatoon viittaavia muutoksia yhdessä kohtaa oli myös kuvissa nähtävillä. Selkä- ja rintaranka oli muuten siistit, lonkkamaljat puhtaat ja vasenpuoli edelleen hieman löysä (B/C). Eli ongelma on vain ristiselässä luutumisen vuoksi ja siitä lähtee kenkuttava liike ja vinossa kulkeminen.

Normi nikamienväli selkärangassa toisiinsa oli n. 30mm, kun se ensimmäisessä, luutuneessa nikamavälissä oli vain 18mm. Koiran jalan liikkuessa ääriasentoon taakse pitäisi tämän ensimmäisen nikaman "tippua" hieman liikkeen vaikutuksesta, mutta Pimulla tuo pysyi paikallaan kuin liimattu. Luutuminen vaikuttaas siis tämän vuoksi liikkeeseen, kai..!? Hieman oli luutumaa enemmän vasemmalla puolella, joka on vetänyt Pimun liikkumisasennon takapään osalta myös aavistuksen vinoon. Uudelleenkuvaus 6 kk päästä vertailuksi nykyisiin tuloksiin. Samalla otettiin myös verikokeena tulehdussolut mahdollisen luukasvaimen kartoittamiseksi, mutta nämä otettiin lähinnä vertailuksi puolen vuoden päähän. Nyt ei ollut aihetta vielä epäillä kasvaimia.

Lihaksisto oli aivan jumissa lonkkien alueelta, vaikka rauhoituksessa pitäisivät rentoutua ainakin osittain. Myös muut selän lihakset olivat melko kovaa tavaraa. Jatkossa siis hierontaa ja kenties vesijumppaa luvassa lihaksiston avaamiseksi. Ja niin kuin olen nauranut koiran vesijumpan hassuksi hommaksi! Sen siitä saa, kun arvostelee ilman kokemusta! Normaalia liikuntaa ei tarvitse rajoittaa, hyvää kuntoa täytyy pitää yllä. Sen verran kuitenkin rajoitan sitä, että pyörälenkeille Pimu ei enää lähde mukaan. Peurojen perässä sen sijaan juoksennelkoot kävelylenkeillä. :) jatkamme siis normielämää, turhia hyppelemättä ja lihaksia vetreyttäen. Tilasin juuri Dorikselle BackOnTrack lämpöloimen, mutta ilmeisesti se onkin Pimu joka sulattelee lihasjumejaan takin kanssa. ;) Onneksi on tytöt lähes yhtä pitkiä keskenään!

Treeni-intoilua

2010-10-11T13:51:00.002+03:00

Syyskuun nomeilukokeen jälkeen olen innostunut treenaamaan Doriksen kanssa tosissani ja tavoitteiden kanssa. Taisi kokeessa tuloksen saaminen herättää todellisuuteen ja siihen, minkälainen aines on koulutettavana. Oma koira on yleensä aina ihmisten mielestä se paras, mutta mun ajatusmaailmassa se ei mene niin. Koira voi olla rakas, mutta ei silti paras. ;) Koirassa joko on sitä jotain, tai sitten ei ole. Ajatukset joko synkaa, tai sitten ei. Ja Doriksen kanssa ne todellakin synkkaa!! Pimu on rakkaista rakkain, mutta totta puhuakseni en aina oikein ymmärrä mitä se ajattelee. Tai miten mun pitäis ajatella, että ymmärtäisin sen ajatusta... tai toimia, jotta saisin sen toimimaan. Ehkä se on liian viisas ja korkkiruuvimainen ymmärrettäväksi...

Noh, anyway, Doriksen kanssa on nyt nometreenit päässeet kunnolla vauhtiin ja tokokin alkaa muistuttamaan ihan kilpailutasoista suoritusta! Treenaaminen tuntuu oikeastaan kivalta, motivoivalta nykyään! Siihen voi ehkä jäädä koukkuun, lähes tulkoon. Pimu on saanut osansa treenailuista Doriksen treenaamisen sivussa ja kylläpä sekin osaa hommia, näyttämisen halua on nyt valtavasti. Kotipihalla. Pimun ihanasta työhalusta innostuneena otin sen mukaan tokotreeneihin lauantaina 9.pv. Koulun kentälle mentäessä oli aivan eri koira taas vierellä, ei tokot kiinnostanut ja vähän jähmeää oli äksönikin. Tanja näki taas miten homma menee julkisilla paikoilla. ;) Se treenipaikka siis on tärkeä Pimun mielestä! Kotipiha voittaa kaiken. :D Hassu koira!

Doriksen kanssa tokon alusta aloittaminen on tehnyt oikein erittäin valtavan huikean hyvää tekemisen innolle. Seuraaminen, kontakti, sivulletulo jne. ovat paljon vauhdikkaampia ja se tarjoaa niitä itse, kiva kiva! Tästä on hyvä edetä eteenpäin korkeamman luokan liikkeiden opiskeluun, vielä AVO-luokassa kisataan ainakin yhden kerran marraskun puolivälissä. Toivotaan että treeni tuottaa tulosta ja ensi vuonna taas uusi luokka edessä! Näyttelyiden osalta tajusin, ettei Doris ole kertaakaan pyörähtänyt kehässä tänä vuonna! Hitsit sentään, onpa vuosi mennyt nopeasti! Flattimestaruudessa juostiin kaukaloa ympäri, mutta se oli epävirallinen osuus mestaruutta. Joulukuussa mennään Ruåtsin puolelle katsomaan miltä koirat siellä näyttää ja jospa samalla reissulla nähtäisiin myös Doriksen sulhasmies esitutustumisen merkein. Toivottavasti pian päästään tositoimiin uudelleen naapurimaahan!

Pimun kanssa käydään huomenna tiistaina selkäkuvauksessa Raisiossa, saa nähdä mitä sieltä paljastuu. Jospa olis vaan suuren suuri lihasjumi, joka saadaan pois hieromalla..! Tuskin, mutta aina saa toivoa! Olen syöttänyt sille perjantaista asti kipulääkettä, jonka löysin koirien kaappia siivotessa. Lääkäri suositteli kokeilemaan, mutta unohti kirjoittaa reseptin kaiken muun tutkimuksen ohella. Selkeää reipastumista ja riekkumisen lisääntymistä on nähtävissä. Myös äänijänteet toimii paremmin, liekö sitten merkki kipujen lievittymisestä ja energian käyttämisestä sen sijaan haukkumiseen. Tierä hänt, pääasia että kipuilut hellittää ja saadaan syy asioihin!

Voihan Pimu!

2010-10-07T08:09:00.003+03:00

Viikko Divan kanssa on vierähtänyt nopeasti ja kohta on aika palauttaa se jo takaisin kotiin. Hmmm, ollaan me ehditty treenaamaan ainakin vähän. Eron Divan ja Doriksen kanssa kokee treenatessa erittäin selvästi. Doris on selvästi ilmahakuinen, kun Diva menee nenä pitkin maata. Doris toimii dameilla innokkaasti, Divan mielestä ne ei oikein maistu lämpimän sorsan jälkeen. ;) Doris toimii spontaanisti, Diva selvästi miettii homman toteuttamista. Tästä voidaan vetää johtopäätökset, että Divalla on aivot ja Doris vaan mennä koheltaa kahden herneen kanssa! :D

Myös Pimu on päässyt osalliseksi treeneistä viime aikoina, voi miten se nauttii ja puhkuu intoa nähdessään damit. Se olisi omasta mielestä erittäin hyvää koekamaa; haku on laajaa, etenee kauas, osaa käyttää nenäänsä, ohjattavuus on suht hyvä, palautukset hyvät ja ennen kaikkea se oppii nopeasti jo muutamasta kerrasta!! Mutta, niin suuri mutta...

Pimun kanssa käytiin morjestamassa myös eläinlääkäriä keskiviikkona Turkkusessa. Tai Raisiossa oikeastaan. Pitkään jatkunut oireilu ihon ja turkin osalta, närästys toisinaan sekä jäykkyys liikkeissä otettiin nyt syyniin. Ja totta tosiaan, putelia ja purnukkaa oli kotiin tuomisiksi!

Ihosta otettiin bakteerinäytteet, korvista kaivettiin töhnää mikroskoopille ja silmät tiirailtin. Iholta löytyi hieman turhan runsas bakteerimäärä, ei mitään hälyttävää kuitenkaan. Korvissa oli myös bakteereita ja hiivaa hieman, silmät punoittivat. Lopputuloksena näihin 2 eri shampoota vuoroviikoin pullot loppuun, lääkkeenomaista korvanpuhdistusainetta viikon verran ja silmätipat 10 pv. Mikään siis ei ollut käytännössä pahasti tulehtunut, mutta ei normaalillakaan tasolla. Pimusta tulee siis hohtavan puhdas kerran viikossa! Pesun jälkeen voikin sitten pyöriä hiekassa, savipellossa ja peuran peessä ennen seuraavan viikon pesua..!
Kaikkiin näihin oireisiin on takana luultavasti ruoka-aineallergia, joka pistää taas kaiken uusiksi. Bento Kronen lammas-riisi ei pitänyt sisältää lainkaan siipikarjaa, mielestäni näin olikin kun aloitin ruuan syötön. Nyt kun tarkemmin tutkin, niin ruuassa on aineksena 'eläinrasvat', soitin maahantuojalle ja siipikarjan rasvaksi epäili pääasiassa. Kuivamuonista olen nyt, taas kerran, saanut tarpeeksini Pimun osalta ja eliminaatiodieetti aloitetaan perunalla ja possulla. Seuraavat 8 viikkoa Pimu saa vain näitä eineksiä itse kokkaillen, katsotaan mitä sitten lisätään ruokaan.

Jäykkyyden osalta lääkäri tunnusteli Pimun selän, lonkat ja kyynärät. Lonkat ja kyynärät oli ok, mutta ristiselän kohdalta löytyi aristava kohta. Jotta nähdään tarkemmin mistä arkuus johtaa, on ensi viikon tiistaina varattuna aika selkäkuvauksiin. Lääkäri epäili silloittumaa kahden nivelen välillä, mutta luonnollisesti sitä oli vaikea sanoa varmaksi pelkällä tunnustelulla. Nyt siis vain odottelemaan... Jo alkukesästä varasin ajan ensimmäiselle vapaalle paikalle Piiran Leenalle Pimun jäykkyyden vuoksi, saadaan siis sieltä parin viikon päästä myös hieman lisätietoa selän ja jumien hoitoon. Toisaalta hyvä yhteensattuma, että sekä kuvaus ja hieronta on sattui samaan ajanjaksoon, toisaalta kummankaan ei välttämättä tarvitsisi olla tarpeellista. :/ Tapaus Pimu, elämäni koira! :) Mitä sen eteen ei tekisi, onneksi on vakuutus... Terveisiä Ifille!

Vaihtoviikot!

2010-10-04T10:41:00.008+03:00

Anni, Nessi ja Diva tuli viikonlopun viettoon Pöytyälle 1.-3.10. Suunnittelmissa oli tehdä sitä sun tätä, loppusaldoksi vain vähän sitä ja hiukan tätä. 2 päivää on hurjan lyhyt aika! Pääkohtina taisi jäädä mieleen Annin mielestä kivoimpana istuttavan ruohonleikkurin kanssa "pupsuttelu" sekä zumbaaminen, josta minäkin sain kokea osani.

Taas 4 koiran lauma eleli maalla kuin kotonaan, ei häslinkiä (normaalia enempää), kukaan ei hävinnyt eikä yhtään koiraa susi vienyt. Melkeimpä jäi sellainen fiilis, että tämmöinen porukka vois mennä ihan pysyvästikin. ;) Se päivä ei kuitenkaan ihan heti varmasti koita, kaksijalkainen jarru on melko tehokkaasti asiaa vastaan.

Lauantaina ja sunnuntaina lenkkeiltiin koirien kanssa ja Nessimer Loch Ness Nerelius pysyi erittäin hyvin isompien koirien perässä, mikä sintti se onkaan! <3>

Sunnuntaina siivoiltiin viikonlopun jälkiä ja duunailtiin raksalla. Kun porukat tuli hakemaan Annia, tehtiin isän kanssa vaihturit ja Divan sijasta Kiikalaan matkasikin Doris! Miten ikävä tuota karvapalleroa on nyt jo... Diva jäi Pöytyälle kouluttautumaan tottelevaiseksi metsästyskoiraksi, kun Doris taas lähti opettelemaan käytännön metsästyksen oppeja Kiikalaan. Isä on metsästänyt Divan kanssa koko syksyn jos minkäkinlaista lentävää otusta ja nyt on Doriksella tilaisuus päästä samoille apajille. Toivottavasti sorsia on vielä maisemissa!

Divan kanssa meinaan viikon aikana saada jonkinmoista treenikuvioita aikaan NOMEmaisesti, katsotaan loppuviikosta sitten koosteet tuloksista! :) Ja Doriksen sorsasaaliista, voi sitä loppuviikon herkuttelua. Tosin lihapullien muodossa koiralla, kun pääsen taas siihen käsiksi! Sorsat saa syödä joku muu.

Treeninkiä hyvässä opissa

2010-10-04T10:03:00.015+03:00

Laku luoksetulon pysäytyksessä

Hero lähdössä ohjaukselle

Sara kuuntelee korvat tarkkana... :)

Hurulla vauhti päällä palautuksessa

Malttitreeniä rivityönä

Leevi lähdössä ohjaukseen

Kesä vaihtuu syksyyn ja samalla tekemisen määrät hieman rauhoittuvat. Ainakin teoriassa.

17.-19.9. saatiin Kiikalaan Doriksen koulutuksen uudelleen laittaja, kun Marianne ja flatit tuli viikonlopuksi kyläilemään ja pitämään koulutusta Salon seutulaisille. Olin hommannut Mariannen kouluttamaan viikonlopun ajaksi, majapaikkana porukoiden huusholli ja treenimaastoina omat pellot sekä koulun hiekkakenttä. Koulutus meni Salon Seudun Noutajien piikkiin, saatiin jäsenistölle aktiivista toimintaa!

* Perjantai-illalla treenailtiin nomea hienoissa jokinotkomaisemissa muistipaikkojen avulla, Kiitos Seija-maisemaoppaalle! Treenin ohella tuli selväksi, että olen vaatinut Dorikselta liian vähän, tehnyt liian helppoja treenejä ja että koira osaa vaikkei olla treenattukaan moisia asioita. ;) Tietysti treeneissä oli paljon helpottamista ensimmäisen lähetyksen jälkeen joissain kohdin, mutta ajatusmaailmana sain taas ihan uuden kuvan treeneihin!

* Lauantaina oli NOME-koulutuksen vuoro, johon osallistui 10 ihmistä. Osallistujia oli tulossa niin paljon, että osa oli pakko jättää koulutuksen ulkopuolellekin, harmi. Tämän vuoksi ei osallistuttu myöskään Doriksen kanssa koulutukseen, koska päästiin pe treenaamaan. Koulutuksessa tuli paaaaljon hyviä ja erittäin käyttökelpoisia vinkkejä jatkoon, kun vain muistaisi kaiken ja osaisi toteuttaa yhtä sujuvasti kuin Marianne.

Lauantai-illalla treenattiin vielä omien kotona olleiden koirien kanssa tokoa. Hmmm... Mitenkä tätä nyt kuvailisi. ;) Näytettiin Mariannelle hiukka meidän tokojuttuja ja seuraamisessa ei päästy kuin kaksi käännöstä, kun kuului jo "riittää, näen jo teidän ongelman..!". :) Seuraaminen meni siis täysin uusiksi tämän muutaman metrin jälkeen. :D Hyvä niin, tätä jo oltiin odotettu, että joku kertoo, missä MULLA on ongelma. Koirahan osais kyllä, mutta se ohjaaja... Liikkeestä pysähtyminen oli ok, vauhtia juoksuihin vaan enemmän. Nouto myös ok, vauhtia siihenkin lisää. Liikkeestä seisominen on seuraamisesta kiinni, treenataan siis seuraamista! Silmät avaava juttu! Katselin tietty myös Lakun ja Leon treenit siinä sivussa, jotka Marianne teki. Tähän riittää pelkkä kuvaus "suu auki ja silmät pyöreinä".

*Sunnuntaina treenattiin TOKOa , jossa myös Doris-Burmalainen mukana. Kaikki lähdettiin tekemään perusasioista, milliäkään väärää hyväksymättä. ;) Kontakti oli päivän sana ja se tuntuikin olevan koulutuksessa mukana olleille noutajille aika uusi asia. Mutta kylläpä niistä sitten näkikin, kun ne hoksasivat mitä niiltä halutaan ja että kontaktin itse pitäminen on se juttu, ei ohjaajan pyynnöstä otettaessa! Tokopäivä antoi myös paljon mietinnän aihetta, vaikka olikin vanhoja tuttuja asioita.

Viikonlopun aikana itselle jäivät päälimmäisenä mieleen treenien vaativuuden nosto, "aina onnistutaan" joka treeneissä, luotto koiran tekemiseen ja kontaktinpito häiriöstä riippumatta! Näillä on hyvä jatkaa etiäpäin kohti seuraavia treenikertoja ja kokeita! Suuren suuret kiitokset Marianne viikonlopusta, ihan kokonaan vissiin meidän poppoon seura ei saanut pelästymään uudelleen tulemistakaan!! :)

Kuvia galleriassa sekä tokosta että nomesta! Bloggerin kanssa oli tämän aiheen kuvien asettelun kanssa hieman erimielisyyksiä, mutta eiköhän nuo kuvat mene ihan hyvin tekstin alussakin eikä lopussa.

TOKO ja NOME- kokeiluja

2010-09-16T09:02:00.004+03:00

Koekausi sai jatkoa viime viikonloppuna, kun lauantaina oli tokokoe ja sunnuntaina nomen vastaava koitos. Kuvia lauantain tokoista löytyy galleriasta, voittaja ja avoin luokka meitä lukuunottamatta. HÄR ÄR DOM!

Lauantain toko oli hieman koekanimainen suoritus, pitkän tauon ja vähän treenaamisen kanssa ei välttämättä kannata osallistua kokeeseen. :) Doris teki liikkeet ja tuli kyllä mukana, mutta terävin puhti ei ollut mukana kehässä. Paikallaan makuu meni tosi hyvin, mutta toistaiseksi se on ollut paras liike aina Doriksella. ;) Kaukokäskyissä otti myös erinomaisen paikallaan olon, koira oli kuin liimattu maahan kiinni. Ei meinannut edes käskystä tulla luokse liikkeen vaihtumisessa, hmmmm.... Tuloksena AVO3 177 pisteellä. Tuomarina kokeessa oli Ralf Björklund.

Sunnuntaina sitten erilaisiin kokeisiin, näistä Buuris-Burmalainen pitää paljon enemmän! Edessä Salon Seudun Noutajien järjestämä NOME-B koe, johon osallistuttiin alokasluokassa, toinen startti siis edessä. Olimme iltapäivä-ryhmässä ja kuinkas ollakaan startti nro 15 eli viimeinen suorittamassa. Ennen meitä kukaan ei ollut päässyt jäljelle yhtä aamupäivän koiraa lukuunottamatta. Eipä siis hirmu suurin odotuksin uskaltanut lähteä liikkeelle, pääasia että koira tottelee ja tekee parhaansa!

Koe kulki järjestyksessä hakuruutu-kaksoismarkit-hakuruutu-ohjaus-hakuruutu.
Kaksoismarkki oli kaikille koirakoille haastava, usealta jäi 1. heitto kaislikkoon hakematta. Doriskellakin oli tärpällä pois saanti, mutta löysi sen kuitenkin sieltä, huh..! Ohjaus oli kallionkielekkeen takana vedessä, periaatteessa helppo jos vain sai koiran liikkeelle. Doris mietti muutaman käskyn verran olenko tosissani että uimaan pitäisi lähteä vaikkei mitään tippunut. Meidän heikkolenkki, ohjauksiin lähtö... Pieni tuskahiki nousi pintaan, kunnes Doris sitten kannsutuksen kanssa luotti lähtemisen kannattavaksi ja kannattava se olikin!! Mikä tunne ja kiven tippuminen sydämeltä, kun näki koiran huomanneen ohjausriistan! Vielä hakuruudusta muutama riista ja sen jälkeen arvostelua kuuntelemaan.

Tuomarille Doriksen työskentely riitti ja pääsimme jatkamaan jäljelle, vau! Jäljestys on Doriksen vahva alue, mutta silti liikaa ei uskaltanut tässä vaiheessa vielä hurrata! Treenikavereiden saattelemana siirryttiin jälkipaikalle ja pian Doris pääsi viimeiselle osiolle hommiin. Koira katosi nopeasti pusikkoon ja olo oli aika luottavainen. Takana seisoskelijat pelottelivat minkä ehtivät, mutta onneksi Doris pelasti tilanteen ja saapui takaisin harmaa kani suussaan! :.

Tuloksena siis ALO1 ja ensi vuonna kohti avointa luokkaa... Hui, hyppäys on varmasti suuri seuraaviin tavoitteisiin, mutta treenaamalla niistä haasteista selviää! Jospa Doris olisi mammalomalla toivottavasti alkuvuonna, niin loppukesästä jo sitten kisakunnossa!

Kiitokset kaikille kannustajille kokeen aikana, paljon mukavampi startata kun on tuttuja ympärillä! Erityisen suuret kiitokset haluaisin lähettää Kosken Mikolle, joka vuosi sitten Auran Nuuskujen epävirallisissa kokeissa kehotti tosissaan etsimään treeniporukan, josta saisi treeniseuraa ja apuja! Mikolla ei ole omaa facebook -tiliä (miksi ihmeessä!?!?), joten toivottavasti menevät tätä kautta perille kiitokset! Treenaisimme varmasti vieläkin omatoimisesti metsässä kaksoismarkkeerauksia ja hakuruutua ilman pientä eteenpäin potkimista...!

Pentuja suunnitteilla

2010-09-06T19:42:00.004+03:00

Vuoden 2010 lopussa ja 2011 alussa on tarkoitus haistella pentujen tuoksua, jos suunnitelmat toteutuvat kuten suunniteltu! Sekä Doris että Diva on tarkoitus astuttaa seuraavasta juoksusta, joka Divalla on oletettavasti marraskuun alkupuolella ja Doriksella tammikuun tietämissä. Tarkoitus ei alunperin ollut astuttaa tyttöjä näin lähekkäin, mutta suunnitelmat muuttuivat toisenlaisiksi... Pennuista luvassa kuitenkin erityyppisiä, joten ihan kopiopentueita niistä ole odotettavissa!

Molemmille on valittu ruotsalaiset urokset, joilla on hyvät luonteet ja paljon aktiviteettia omistajiensa puolesta. Divan uros, TK1 CIB & S & FI & EE & LV MVA Il Sano's Figo. "Figon" emänä on S JVA KVA TVA Il Sano's Soft Tail "Ilsa", joka on vuoden 2010 Flattimestari Ruotsissa. Myös Figon isä, Almanza Certain Timing, on saanut hyviä tuloksia NOMEn puolelta. Figo kisaa tällä hetkellä NOMEn voittajaluokassa, josta sillä on tuloksena ensimmäisestä kokeesta VOI2. Kokeita on vielä vuoden 2010 syksyllä muutama, joten lisää tuloksia tulee. Figo on kisannut myös tottelevaisuuden puolella hyvin tuloksia. Figo on hauskin tapaamani flatti, se osaa olla varsinainen hurmuri, se ei ota elämästä turhaa stressiä ja tottelee ilman turhia kokeiluita. Pennut tulee asumaan ja luovutetaan vanhempieni luona Kiikalassa, Salon seudulla. Pentue tulee omiin kennelnimiin, ensimmäinen Maahismäen-pentue.

Dorikselle valittiin monta eri lajia harrastava S (n) MVA S JVA TK1 TK2 Flatterhaft Movie Star, joka on tokossa jo EVL-luokassa. NOME:n puolella kisaavat AVO:ssa ja palveluskoirien jäljellä korkeammassa luokassa. "Dieselin" emä on S JVA Flatterhaft Formula Fox ja isä INT & POHJ MVA TK1 TK2 TVA Almanza Scene Stealer. Dieselin takaa tulee siis sekä toko- että mejäosaamista, jotka ovat lähellä sydäntäni lajeina ja joita toivon periytyvän myös Doriksen pennuille hyvinä ominaisuuksina. Dieselillä on Ruotsissa jo muutama pentue, joissa se on jättänyt hyvää ja tervettä tulosta. Pennuilla on hyvä riistavietti ja ovat pärjänneet näyttelyissäkin. Diesel on työintoinen koira, joka työskentelee halusta tehdä töitä jatkaen ilman väsymystä! Kotona se on huomaamaton, rennosti ottava perheenjäsen, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Pentue tehdään yhdessä kasvattaja-Chrissen kanssa, pentue on Doriksen sijoitussopimuksesta ja tulee kennel Flatkiss nimiin! Ensi kevät kuluu kaiketi pitkälti Lahdessa pentuja hoitamassa!

Uskon, että molemmat urokset tasapainoittavat omia koiriamme ja tuovat niille lisää arvostamiani ominaisuuksia; työskentelyintoa, malttia, vahvoja liikkeitä ja hyvää turkinlaatua työskentelyä ajatellen. Varsinkin Divan ja Figon pentuetta odotan mielenkiinnolla mitä sieltä tulee aikaansaannoksena! Alkua ajatellen sopivat mielestäni hyvin yhteen, toisaalta sieltä voi syntyä vaikka minkälaisia palleroita! Totta kai Doriksen pentue on myös erittäin odotettu, oman kulta-koiran jälkikasvuun toivon periytyvän edes hitusen Doriksen hassun hauskaa ja sydämellistä luonnetta! Kieltä ja sen käyttöä unohtamatta...!

Yhteydenotot Divan pentueesta minulle: Mia Lehtinen, mia.lehtinen (a) wippies.fi, 050-3764517

Yhteydenotot Doriksen pentueesta: Christina Kiuru, flatkis (a) phnet.fi, 050-5555075

Kokeiluja tulosten kanssa ja ilman

2010-09-06T19:34:00.002+03:00

Doriksen kanssa ollaan parin viikon aikana kokeiltu kaikennäköistä uutta koerintamalla. 28.8. olimme lappeenrannassa ensimmäisessä NOME-startissamme, missäs sen pienemmässä kokeessa kuin Flattimestaruudessa... Koe oli melko lailla erilainen kuin johon olimme tottuneet maastoltaan, paikalla oli metrin korkuista kaislikkoa ja heinää. Doris selvitti ykkös- ja kakkosmarkkeerauksen, mutta jo hieman etukäteen pelkäämäni ohjaus veteen ei enää sujunut. Doriksella on ollut hieman se asenne, ettei sinne mennä jos ei varmasti jotain ole sinne lentänyt. Eli aivan treenauksen puutetta tällä kertaa! Kokemuksena kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja opettava, eipä moni muukaan koira tulosta kyseiseltä paikalta saanut. Tuloksena siis ekasta startista ALO0.

4.9. kokeiltiin erilaista lajia, kun käytiin dobermannien keskellä suorittamassa BH-koe. Onneksi parina oli toinen "lällykoira", labrodori, joten ihan yksin ei oltu kovassa seurassa. ;) Koe meni ihan hyvin, Doris suoritti kaikki liikkeet hyväksytysti ja sai näin ollen BH-kolutustunnuksen. Virheet löytyivät, kuinkas ollakaan, ohjaajasta, joka on juuttunut vartaloapuihin, eikä vaadi koiralta riittävästi vaikka potentiaalia olisi. Nyt siis niitä treenaamaan jatkossa... Pääasia on kuitenkin, että tavoitteena ollut BH saatiin suoritettua, jonka jälkeen voidaan keskittyä muihin lajeihin! Riippuu jos nyt suojelusta ei innostuta... ;)

Edessä tämän vuoden puolella vielä parit tokokokeet sekä nomekoe, eiköhän siinä ole riittävästi lävitse kahlattavaa. Siinä sivussa koitetaan keskittyä töissä käyntiin ja raksalla duunailuun! :)

Kesä menee menoissa...

2010-07-25T17:05:00.003+03:00

Pienen piikittelyn tuloksena päätin päivitellä blogia hieman ajantasaisuuksiin ja muuttaa päivityspvm hieman tuoreemmaksi uudeksi ulkomuisteltavaksi. ;) Myös kotisivut on nyt päivitetty, kesällä pidellyt muka niiiin kiirettä, ettei tämänmoiset puuhat ole olleet muka tärkeitä.

Noh, hieman totta kylläkin, melkoista menoa koko kesä ollut töiden osalta! Onneksi kesäkukat ja valmistujaisruusut on nyt myyty ja elo alkaa uuden työn parissa säännöllisimmissä aikatauluissa. Melkeinpä osaa nyt arvostaa kahta vapaata päivää viikossa tästä edes. Samoin kokeiden osalta homma helpottuu huomattavasti. :)

Kesän aikaisia tuloksia pääsee lukemaan kotisivujen uutisista, linkkipä tässä sivuilla.

Kuvia, valitettavasti, on kertynyt erittäin laihanlaisesti kesän aikana, jokunen otos kuitenkin alla kesäfiiliksistä viikon merireissun ajoista!

Syksyllä suunnitelmissä on vihdoin ja viimein päästä ja saada paikka NOME-kokeeseen Doriksen kanssa. Tähtäimenä jonkinmoinen tulos ALO-luokasta ja silmät päässä kokeesta lähteminen. Niiden putoaminen häpeämälläkään tuskin on mahdotonta... Myös tokossa on tarkoitus startata kelien viilennyttyä, kesän aikana kahdessa hellekokeessa käyneenä opin sen, ettei enää ikinä kokeeseen koiran kanssa niillä ilmoilla. Oli kisa mikä hyvänsä!

Divan kanssa koitetaan taippareita heinäkuun lopulla, johon asti on hoidessa luonani. Kokeillaan miten yhteistyö mun kanssa toimii kokeissa. Neiti pelittää harjoituksissa hyvin, mutta ei tarvita kuin pieni vipu, jolloin neidin sisäinen diivailija nostaa päänsä ja työskentely muuttuu omatoimiseksi. Aika diivamainen Diva, nimi näyttää olleen enne... Seuraavan koiran nimi täytyy miettiä huolella. ;) Taippareiden jälkeen Diva pääsee takaisin kotiin vanhempieni luo kyyhky- ja sorsametsälle!

Pimu viettää maalaiselämää klanin kaulan kanssa, kuten kesäkuvista varmasti huomaa! Uinnista kaula alkaa punoittamaan erityisen paljon, joten päätin viedä alueen kuivumisen parantamiseksi siitä karvat. :) Musta tulis hyvä lampaan keritsijä.

Nero jatkaa elossa kiikuttamistaan, helteistä se on selvinnyt aika hyvin ilman ongelmia. Lämmin tietysti on, mutta mennä porskuttaa aika rauhalliseen tahtiin. Aika kuiva kaveri on jo ja patteja on joka puolella kehoa.

Nessimer Nerelius Lochnessin hirviö, kutsuttu myös nimellä Nessi, kasvaa parhaillaan jalkaa ja mennä juosksee isojen koirien perässä. Pian se on rokotuksiltaan yhteiskuntakelpoinen, joten eikun treeniä tulevaa elämää varten kehissä ja koulutuksissa!

Nome kimppatreenit 5.5.

2010-05-06T19:39:00.002+03:00

Keskiviikko illalla klo 18 aikoihin Busterin (ei valitettavasti oman) kokka näytti kohti Vartsalan saaristoa Halikossa. Muutaman minuutin venematkan jälkeen rantauduttiin Ahtien mökkimaisemiin ja siellä oleviin treenisuunnitelmiin. Kuviona oli eteenlähetys vedessä, kaksoismarkkeeraus veteen ja hakuruutu maalla. Mukana myös haulikko tuomassa ääntä treeneihin. Ihanaa päästä merelle talven kuivalla maalla elon jälkeen, mä voisin vaikka asua koko kesän veden ympäröimänä, jos vain mahdollista töiden puolesta!! Tuskinpa koirillakaan vastaan laittoa löytyisi. :)

Eteenlähetys vedessä oli ihan uusi juttu meille, ja siltä se myös näytti! Doris oli niin täpinöissään jo ampumisesta, että korvat oli ihan outo asia sille... Sokkona eteenlähettäminen ei toiminut lainkaan, vaikka ajattelin haulikon ja edellisen koiran suorituksen hieman avittaneen sitä. Tehtävää siis helpotetiin siten, että Doris näki mihin lintu tippui. Tällä kertaa suoritus oli helppo ja noutoonlähtö tapahtui oikeaan suuntaan ja sorsa palautui hyvin rantaan.

Kaksoismarkkeeraus meni Doriskelta paremmin kuin osasin odottaa. Lintuina oli lokki ja sorsa, joista lokki luonnollisesti näkyy paremmin rantaan. Ensin heitettiin lokki, sitten sorsa ja sen jälkeen noutoon. Doris lähti ensin sorsalle ja palautti sen hyvin käteen asti. Tämän jälkeen se oli heti lähdössä lokille uudelleen, se siis musiti että siellä on jotain haettavaa!! Jes! Sillä on aika kauan ollut hieman vaikeuksia uudelleen lähdölle muistamisessa. Tosi tyytyväinen siis tähän!

Hakuruutu meni vanhaan tapaan hyvin ja Doris työskenteli siellä tasaiseen tahtiin. Hakuruudussa oli 10 riistaa, jotka olivat variksia, lokkeja, fasaani, jänöjussinen, sorsa ja korppi. Haetutin ruudusta 8 otusta, joista viimeinen oli korppi. On se ällöttävä... Doris toi sen hyvin ja luovutti käteen asti kaikki muutkin riistat.

Toukokuun nomekoe peruuntui työvuoron vuoksi, ihan hyvä toisaalta. Vesiohjaus näyttää olevan vielä aika hukassa, joten turhaan sitä kokeeseen oltaisiin menty treenaamaan. Seuraavan kerran kokeisiin koitetaan kesäkuun puolen välin jälkeen uudelleen. Ehkä silloin taas hieman osaavimpina. ;)

Suuret Kiitokset Mikolle ja Realla mökkimaastojen tarjoamisesta treenikäyttöön ja Elisalle, Jarkolle & Merlelle hyvästi treeniseurasta! Tavoitteita treenien suhteen itse kullakin! :)

Koekausi starttaa pian...

2010-04-27T19:50:00.004+03:00

Huh huh, miten aika suorastaan liitää ohi kaikkien suunnitelmien ja arkihommien! Huhtikuu on mennyt aivan käsittämättömän nopeasti ja toukokuu häämöttää jo uusien haasteiden kanssa! Tänä vuonna Doriksen kanssa on tarkoitus keskittyä nomeen sekä tokoon ja toukokuussa on molemmista koe. Myöskin mejä pitäisi saada mahtumaan kalenteriin... Nomea ollaan treenattu porukalla pitkin talvea ja kevättä, tokon kimppatreeneissä ollaan käyty kerran tänä keväänä. Jatkossa tokotreeneissä käydään keskiviikkoisin opettelemassa uusia asioita.

Nomessa starttaamme ensimmäistä kertaa ALO-luokassa ja tokossa siirrymme suorittamaan AVO-luokan liikkeitä. Nomen osalta en uskalla asettaa muuta tavoitetta, kuin että tulos saataisiin kasaan. Koe on ihka ensimmäinen, joten sen vuoksi ei suuria tulostavoitteita ole. Tokossa tavoitteena saada innokas suoritus hyvällä mielellä, siis koiralle. Ja tietty myös ohjaajalle. ;) Mitä enemmän pisteitä, sen tyytyväisempiä ollaan. Doriksen emän veljestä tuli viime viikonloppuna FI TVA Flatkiss Alexis Merlot, joten jotain potentiaalia pitäisi suonissa virrata. :D Vaikka Marianne ja Laku ovat kyllä tehneet suuren työn saavutuksen eteen, Hirveän Suuret Onnittelut Kaksikolle!!

Huhtikuun aikana olimme muutamissa päivän mittaisissa koulutuksissa Doriksen kanssa. 10.4. olimme Turussa tokokoulutuksessa Lentsun opissa. Teemana oli kullakin koirakolla jokin oma ongelma ja tähän saatiin apua. Kumma kyllä, jokaiseen ongelmaan löytyi ratkaisu asiansa osaavalta henkilöltä, ohjaajilla ei aina vaan kolahda korjaustavat itsekseen mieleen. Mielettömän motivoiva päivä sekä runsaasti uusia ajatuksia saada tokosta koiralle maailman itsestään selvin ja hauskin toimintatapa! Kuvia paikan päältä galleriassa.

Sunnuntai 18.4. meni nomekoulutuksen parissa Köyliössä Jori Saastamoisen opissa. Doriksen kanssa hyppäsimme vähän suuriin saappaisiin, en ollut vielä uskaltanut vaatia siltä niin vaikeita tehtäviä joita suoritettiin, mutta hyvinhän tuo toimi!! Ohjaajalle siis hieman miettimisen aihetta omassa toiminnassaan ja eteenpäin menemisestä... :) Kuvia tapahtumista myös galleriassa omassa albumissa. Molemmista koulutuksista saimme paljon irti sekä omista suorituksista kuin myös muiden ongelmia tai suorituksia katsoen. Lisää päivän mittaisia teemakoulutuksia meille!

Toukokuun aikana on tarkoitus päivtellä blogia hieman useamman kerran, kuin huhtikuun hulinoissa on tullut tehtyä! Saas nähdä. Alla uudet kuvat Pimusta ja Doriksesta. Pesin molemmat tytöt ja trimmasin siinä samalla kertaa. Doris voisi karvoinensa mennä vaikka näyttelyyn, Pimu taas koki hieman rankemman karvan lyhennyksen. ;) Pimu kanssa ajatuksena oli ehkäistä kesän märkäihottumat ja kuran kantaminen sisälle valtavissa pöksyissä, hännässä ja mahakarvoissaan.

Nakki lentää, koska saa luvan lähteä...!?

Pimu-neiti ~5 v.

Doris-dorkalainen vajaa 3 v.

Pitkäperjantain perinne :)

2010-04-04T21:09:00.003+03:00

Pitkääperjantaitaita vietettiin perinteisesti jo 4 vuoden jälkeen Salon Seuden Noutajien järjestämässä match showssa. Itse olin tänä vuonna ensimmäistä kertaa töissä tapahtumassa, mutta Anni ja muu perhe hoitivat koirien kanssa osallistuisen tapahtumaan! Ilma suosi erittäin hienosti tapahtumaa, aurinko alkoi puolilta päivin paistamaan ja paistoi koko tapahtuman loppuun asti. Kehäsihteerinä pienten kehässä itse häärin, kun Doris oli Annin kanssa lapsi-koirakehässä, Doris isoissa koirissa, isä oli Divan kanssa mies-koira kehässä ja äiti Neron kanssa veteraaneissa. Päivä oli oikein onnistunut, ei satanut, kehäsihteerin hommat hoituivat ihan hyvin ja sijoituksiakin tuli porukoille:

Anni ja Doris lapsi-koira 3., n 12. osallistujaa
Anni ja Doris isot koirat pun 3., n. 30 osallistujaa
Mervi ja Nero sin 3., n. 15 osallistujaa
Jouko ja Diva mies-koirakisassa, ei sijoitusta, osallistujia n. 25 kpl.

Kiitokset kaikille mukana olleille ja onnea menestyjille! :)

Thaimaan reissaajat

2010-03-30T21:50:00.002+03:00

Kävimme maaliskuun alkupuolella 2 viikon matkalla Krabissa Thaimaassa. Maa oli juuri niin hieno kuin on kehuttukin, vaikkein ihan sitä uskonut ennen matkaa. Paikan päällä tuli kokeiltua kaikenlaista uutta, esim. norsulla ratsastusta, kanootilla kuljeskelua ja erilaisia ruokia. Aika kului nopeasti, mutta kotiin oli kiva tulla taas koiria katsomaan. Pimu oli hoidossa "anoppilassa" ja Doris Divan & Neron kanssa Kiikalassa mamman ja pappan huostassa. Tytöt olivat olleet kiltisti ja kaksi viikkoa meni niiden kanssa kuulemma hyvin.

Kuvia reissusta galleriassani.

Vieraita, treeniä, tulevaa...

2010-02-26T21:41:00.004+02:00

Taas on ollut aktiivisempi kausi tekemisissä ja touhuissa. Aluksi voisin todeta onnellisena, että elämä opiskelijana on nyt viimeistä kurssin arviointia odotellessa ohi ja kohti työelämän suuntaan jatkossa! Nyt voi unohtaa koulutehtävien stressaaminen ja siirtää se aika koirien koulutukseen!

20.pv lauantaina kylässä kävi ihastuttava 9 vko vanha jackrusselin pentu, jolla luonnetta oli kyllä ihan terrierimäisen maineensa verran! Kooltaan oli pieni, mutta asenteeltaan kuin jo iso koira! Doris oli ihanan hellä pennun kanssa, Nero mörähteli ja juoksi pentua karkuun, Pimu vältteli tuota "inhaa" pakkausta ja Diva otti kaverin vastaan omalla persoonallisella tavallaan. Pentu viihtyi koko illan isompien joukossa, välillä nukkuen ja välillä vauhtia oli sata lasissa! Pissat tuli illan aikana paperille hienosti joka kerta. Lisää kuvia kääpiökokoisen koiran vierailusta albumissa.

Omia treenejä ollaan otettu pariin kertaan dameilla kotosalla, eteenmenot ja taakselähetykset sujuvat jo pitkältä matkalta hyvin, etäisyyttä on enimmillään ollut 100 m tienoilla. Eteenmeno sujuu jo suhteellisen varmasti, mutta taakselähetys on oikeinkin hyvin hallussa. Ihanaa nähdä miten lamppu on syttynyt oikein hienosti! markkeeraukset lumihankeen menevät muuten hyvin, mutta damit uppoavat niin syvälle hankeen, ettei koirat löydä niitä sieltä joka kerta. Eli omaan rämpimiseen päätyy toisinaan ne treenit. Tämänpä vuoksi markkeeraukset otetaan ohjelmaan vasta lumien sulettua. ;)

Nome-kimppatreenit oli taas pitkästä aikaa 26. Salon seudulla Halikossa, tällä kertaa meren jäällä! Automatka oli mielenkiintoinen, jään päällä oli paikoittain vettä ja sohjoa sen verran, että omalla pikkuautolla ei olisi ollut asiaa niiden paikkojen yli, kiinni olisi jäänyt. Jotenpa kiitos Mikko ja Rea kyydistä! Päivän treeneissä ohjelmassa oli riistoilla hakuruutu kaislikosta, kolmiosainen muistitreeni ja muisti+kaksoismarkeeraus osio, tekemistä ja mietettä koirilla siis riitti!

Doris aloitti hakuruudussa ja toi sieltä viisi varista ja fasaanin. Hienosti teki töitä ja vauhti ei juuri loppua kohden hiipunut, lumi toki lisäsi vastusta jonkun verran. Viimeisen koiran lopetettua hakuruudussa Doris haki vielä kaksi ruutuun jäänyttä varista pois sieltä. Oma pieni hakukoira! :) Muistit ja markkeeraukset onnistuivat erinomaisesti! Ainoastaan viimeiseen muistirastiin Doris otti oman reitin, mutta tuli fasaani sieltäkin haettua, omalla reitityksellä. Kovin kovin tyytyväinen olen päivän saldoon, muistit kun ei ole tähän asti ollut Doriksen vahvin osa-alue!

Tokoa oltiin treenaamassa pitkästä aikaa muualla kuin kotipihalla nometreenien jälkeen 26.pv. Extempore-treenireissu oli oikein antoisa, uusia ideoita ja liikkeiden paloittelua tuli taas muistuteltua mieleen! Doriksen seuraaminen on parantunut koko ajan vähitellen ilman sen kummempaa hiomista ja luoksetulon pysäytys on suhtkoht hieno! Periaatteessa kaikki liikkeet sujuvat hyvin, mutta hiomista, esim. noudon palautusvauhtia ja kaukokäskyjen varmuutta vieraassa ympäristössä, täytyypi harrastella vielä ennen kesän kokeiden korkkaamista! Mutta aikaahan meillä on kesään vielä, tai ainakin niin voisi tässä vaiheessa kuvitella! ;)

Hiihtolomallaan Anni viettä 3 päivää Pöytyällä luonamme, ja keksittiin kaikennäköistä humputtelua. Kuvia lumisista maisemista albumissa. Doris mm. sai valjaat päälleen ja Anni istahti pulkkaan samaan aikaan! Lopputulos alla:

Alku näytti hyvältä...

...ja tämä oli lopputulos!

Laskiaisrieha Halikossa

2010-02-15T11:26:00.005+02:00

Laskiaissunnuntain ja ystävänpäivän vietimme Halikossa Koirakerho Tassujen match showssa ja oheistapahtumia kokeillessa. Paikalla taas paljon tuttuja, joten päivä kului oikein mukavasti! Itse en esittänyt koiria ollenkaan, paikan päällä oltiin siskoni Annin harjoittelemista varten. Ja "suhteellisen" hienosti päivä menikin, eipä oikeastaan paremmin olisi voinut mennäkään!

Anni osallistui Doriksen kanssa junnu-koirakilpailuun ja isojen koirien luokkaan. Anni toimi myös varahandlerina pienten punaisissa esittäen Niitti mittelin, Marika kun oli toisen koiransa kanssa samaan aikaan punaisten isossa kehässä. Ja tässäpä tulokset päivän saldona:

Anni ja Doris junnu-koirakisan 1. !
Anni ja Niitti pienten punaisten 1.! Niitti myöhemmin Marikan kanssa BIS-4!
Anni ja Doris isojen punaisten 1. ja BIS-1!!!

Junnu-koirassa, isoissa ja pienissä oli kaikissa eri tuomarit, BIS-kehän otti pienten tuomari.

Melkoista meinikiä...! Toista samanlaista päivää tuskin ihan heti osuu kohdalle, vaikka tuomarit kovin kehuivat Annin koirien esittämistä ja käsittelyä kehässä. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia tapahtumia! Kuvia tulee kun Marika saa koneeseen virtaa. ;)

Junnu-koirakehässä tuomarin kanssa (Silja Åkerfelt)

Niitin kanssa pienten punaisten kehässä

Nerokin oli reissussa mukana, Vanhalla-Herralla kävi aika välillä pitkäksi,
kun veteraanikehää ei järjestettykään.

Kuvat olen näpsinyt Marikan kameralla, Kiitos lainasta! Oma oli autossa... :D Lisää kuvia Marikan kuva-albumissa.

Muutama kuvatus!

2010-01-26T17:10:00.006+02:00

Aurinkoisen päivän vuoksi piti taas muutama räpsäisy ottaa, ja kuvia katsottavissa galleriassa.

Otimme myös pieniä pätkiä treenejä tänään Doriksen kanssa, tällä kertaa rusakolla, damilla ja hieman tokoa. Aloitimme rusakolla, joka oli melkoisen painava ja kookas. Jo pelkän koon vuoksi otettiin vain linjaa eikä sen vaativampaa, ja se sujui hyvin ja rivakasti!

Rusakon jälkeen otettiin lenkin yhteydessä Pimun viilättäessä peurojen hajujen perässä Doriksen kanssa damilla linjaa sekä taakselähetystä. Linja oli n. 100 m ja se meni lumipolkua pitkin hyvin. Alussa ei meinannut taas lähteä, mutta yhtäkkiä hokaisi mikä homma tää taas olikaan. Jos ei olisi ollut niin aurinkoista, olisi hehkulampun syttymisen varmasti voinut nähdä. ;) Taakselähetykset meni oikein hyvin. Matkaan damille oli n. 50 ja itse oli 20-30 metrin päässä antamassa "eteen"-käskyn. Lähti välittömästi käskystä ja toi damin hyvin sivulle joka kerta. Kyllä tuli hyvä mieli. Tokoliikkeistä otettiin kaukokäskyjä ja seuraamista pienen pienissä pätkissä joka suuntaan. Vasemmalle siirtyminen muutaman askeleen verran menee jo melko sulavasti, oikealle mentäessä on vielä hieman hajurakoa, mutta ihan siedettävissä määrin. Taakse otettavat askeleet Doris on nyt hokannut ja se ei ole enää ihan toivotonta. ;) Eteenpäin siirtymissä on erittäin tarkkana mihin seuraavaksi mennään ja katsekontakti on nykyään pidempiaikaista kuin ennen. Kaukot meni tänään hyvin, näyttäisi olevan keskittymiseen liittyen että pelittääkö vai ei. Tietää varmasti miten tehdään, mutta aina ei ole mukana mitä tehdään. Täytyy siis opetella itse kertomaan sille, mikä liike on seuraavaksi vuorossa.

Pieni poseeraus väliin, vähän on talvikunnossa lämmikettä luiden päällä.

Ikää kuvassa on jo reipas 2,5 vuotta!

Ja muutama vauhtikuva vielä. Lumi on aivan ihanan puuterimaista pelloilla, joissa kelpaakin tarpoa jonkun matkaa lenkeillä. Koirien lihaksistoa (ja omia myös) olen koittanut hieman "rääkätä" lumihangessa kulkemalla auratun tien sijaan osan suorasta peltoaukeasta lumihangessa. Pimu ei ymmärrä lainkaan tätä lumihangessa tarpomista, kun 2o metrin päässä menee aurattu tie, aivan käsittämätön ajatus sen mielestä...! Joten se poistuu mun ja Doriksen seurasta pellolta ja siirtyy auratulle tielle sieltä mulkoillen omaan tyyliinsä "Vitsit ootte tyhmiä, täällä menee oikea tiekin!". Ihan niin Pimua...! Doris juoksee sitten edestakaisin mun ja Pimun välillä, mikä ei taas ollenkaan ole huono homma Doriksen habaa ajatellen. ;)

Nome, nome, nome... :)

2010-01-25T10:33:00.006+02:00

Taas ollaan treenattu, yltiö ahkeria ollaan siis nykyään! Paritkin yhteistreenit on ollut tammikuun aikana viime päivityksen jälkeen, 10.1. sekä 23.1. Molemmat treenit ollaan oltu Salon poppoon kanssa, toisinaan aikaa on mennyt enemmän kahvitteluun kuin ulkona seisoskeluun, mutta treenien purku ja seuraavien suunnitteluhan on se tärkein osuus, eikö..!?

10.1. treenit oli mun suunnitteluvuoron alla ja treenit toteutettiin riistan kanssa. Mukana oli niin lokkia, varista, sorsaa, pupua, pyytä ja yksi korppikin (joka haisi aivan kamalalta!!!). Treeneissä otettiin malttia dameilla, markkeerauksia ja linjaa riistalla. "Apupoikien" avustuksella päästiin myös Doriksen kanssa treenaamaan, vaikka osan treeneistä ohjasinkin. Malttiosuus meni hyvin, jota ollaan treenattukin. Ykkösmarkkeeraukset meni hyvin ja vauhdikkaasti, palautukset oli hyvät. Lumiset linnut, lokit, varis ja pyy, hieman inhotti ja otetta korjasi kerran muutamassa noudossa, mutta muuten hyvin. Kaksoismarkkeeraus sujui ensimmäisen noudon osalta hyvin ja toiseenkin lähti innokkaasti, mutta ei enää muistanut toisen putoamispaikkaa. Tätä siis treenaamme jatkossa, kuten ennakkoon vähän ajatuksissa olinkin. Linjaharjoitus meni erittäin hyvin ennakkoajatuksiin verraten. Linjassa vietiin ensin yhdessä n. 50 metriin varis, jonka koira haki "eteen"-käskyllä. Tämän jälkeen vietiin yhdessä n. 80 metriin varis, jolloin edellinen riistapaikka piti ylittää. Riista näkyi hieman lähetyspaikalle. Tämä onnistui hienosti, vähän etukäteen pelkäsin Doriksen jäävän vanhaan, "tuttuun" paikkaan etsimään riistaa, mutta hienostipa se meni sinne minne piti. Linjan jälkeen kokeiltiin vielä korpin noutoa ja kantoa lyhyelti, jonka Doris handlasi hyvin. Aivan kuvottavan hajuinen lintu!

23.1. treenit olimme vain opiskelijoina, vuorossa oli malttia ja linjaa dameilla. Malttiosuudessa oli häiriödami noudon palautuslinjalla, jonka Doris ylitti hyvin. Vähän jännitti yrittääkö se vaihtaa... Mutta ei. :) Seuraavana oli damin pudotuksen näkeminen, seurautus ja nouto, jossa hieman Dorista houkutti seurautuksesta noutaa dami. Pieni "kröhöm" kuitenkin riitti ja nätisti palasi vierelle. Omaa vuoroa seuraavalle osuudelle odotellessa lämmiteltiin varpaita ja otettiin markkeerauksia umpihankeen sekä tiellä taakselähetyksiä. Linjassa tehtiin samaan tapaan kuin edellisellä kerralla eli ensin vietiin lyhyemmälle matkalle ja sen jälkeen edellisen paikan yli kauemmas. Tällä kertaa kauempi dami ei näkynyt lähetyspaikalle. Lyhyempi linja meni hyvin. Tällä kertaa kävi se, mitä ei viime kerralla käynyt, eli nyt se jäi kauemmaksi lähettämisellä ensimmäiseen damin paikkaan haistelemaan. Muutaman uusintalähetys-yrityksen jälkeen avustaja kävi näyttämässä kauempana olevaa damia, jolloin uudelleenlähetys onnistui. Vielä jäi kerran jotain riistapolkua haistelemaan matkalla, jonka jälkeen muisti damin avustajan avulla. Palautti sitten hyvin kun vihdoin ja viimein oikeaan paikkaan löysi itsensä, mitähän mahtoi pienen koiran päässä liikkua...!? Tätä emme ole treenaneet kovinkaan paljoa ja se näkyi heti. Lisää siis treeninkiä tälläkin saralla.
Doris oli koko treenin ajan ilman talutinta, ensimmäistä kertaa kokeilin mitä homma sujuu näin ja kuinka kauas kaveri karkaa. Hyvin neitokainen pysyi "jaloissa" myös vapaana ja kulki nätisti vierellä siirtymäkohdilla. Ajoissa täytyy tätäkin aloittaa treenata, jos vaikka kokeissa päästään joskun AVO-luokkaan asti ja talutinta ei saakaan enää siellä käyttää...! :)

Alla muutama kuva:

Tokossa ollaan liikkeidenpaloja treenattu kotona omin toimin ja hyvin sujuvat jo osa AVO-luokan liikkeistä. Seuraamiseen tarvitaan vielä pitkäjännitteisyyttä, mutta sekin paranee eteenpäin päivä päivältä. Kaukokäskyt on jo aika varmat, hyvällä mallilla on luoksetulon pysäytys ja liikkestä maahanmeno. Mitäs vielä... Estehyppyä ei olla paljoa päästy treenaamaan nykyisillä asuinsijoilla, mutta muutamat kerrat silloin tällöin on menneet ihan ok. Nouto on tullut muissa harrastuksissa varmaksi, joten eiköhän tässä jossain vaiheessa kevättä päästä kokeeseen koittamaan miten toimii! :) Myös mejää varten odotellaan lumien sulaessa, pakasteessa on jo monen jäljen verran materiaalia odottamassa! ;)

Kuvia ja koulutuspäivä

2010-01-09T16:16:00.004+02:00

Kamera on ollut aika hyvässä tallessa kameralaukun syövereissä jonkun aikaa, mutta jospa nyt vähän tsemppaisi sen kuljettamisessa paikaan jos toiseenkin. Alla linkkejä kuviin, joita on viime aikoina tullut lisäiltyä galleriaan.

NOME- koulutuspäivä Köyliössä 6.1.

Talviulkoilu belgien kanssa 8.1.

Loppiaisena 6.1. olimme Doriksen kanssa värittämässä hieman Satakunnan tollereiden järjestämää NOME-koulutuspäivää, olisi rivillinen tollereita ollut turhan punertavaa ilman meidän mustaa väritystä. ;) Oli mukana toki yksi vaalea labukkakin, joten ainoana ei oltu "vääränrotuisia". Koulutusta oli pitämässä Kati Tuominen ja ryhmänä meillä oli ALO. Lisämaustetta hyvälle treenipäivälle toi -25 asteen pakkanen, joka hieman muutti alkuperäisiä treenisuunnitelmia. Hyvin meni silti tämäkin malli, paljon taas saatiin ideoita!

Treenilistalla oli maltin harjoittamista toisten koirien kanssa yhdessä, linjaa häiriön alla ja linjaa polkujen ylityksin. Lisäksi olisi ollut vielä markkeeraus muistiharjoituksen kanssa, mutta kova pakkanen palelutti Doriksen tassuja niin kovin, että jätettiin viimeinen "rasti" tekemättä. Eipä ne omatkaan varmaat enää ihan +36 asteessa olleet, kun kotiin lähdettiin... Doris toimi treenien ajan erittäin hyvin ja suurella innolla, vaikein paikka sille oli lähteä eteenmenoon, kun selän takana lenteli dameja. Loppujen lopuksi eteenmenot onnistui hyvin kun tajusi, että suunta on ihan toinen kuin häiriöheitot. Polkujen ylitykset linjassa meni todella hyvin, lähtipä ilman polkua myös eteenmenolla hakemaan damia, jota ei vielä olla kotona treenattu.
Kamera oli mukana matkassa, mutta kuvasaldo jäi sormien jäykistymisen vuoksi vain muutaman koiran työskentelyyn... Kesää odotellessa... :)

Pakkasneitonen huurteisine ripsineen

Pimu rakastaa tätä niiiin paljon!

Polkua ristiin rastiin vähän kaikenlaiselta eläimeltä

NOME treenailua

2010-01-04T10:43:00.002+02:00

Ollaan viime aikoina käyty Doriksen kanssa muutamissa NOME-treeneissä ja treeneissä käydään myös jatkossa säännöllisesti. Vuoden 2009 loppuun asti meillä ei ollut porukkaa, jossa olisimme päässeet treenaamaan, mutta loppuvuodesta päästiin mukaan muutamaankin eri ryhmään aloittamaan laji tosissaan.

27.12. olimme "Salon porukan" kanssa treenaamassa hakuruutua ja linjaa. Hakuruutu Dorikselta sujui hyvin, toi dameja 5 kpl, joka riitti minulle. Osa dameista oli paljon lähempänä kuin kotona olen jättänyt, Doris vähän ihmetteli kun näin helpolla pääsi. Linja ei sitten onnistunutkaan muiden koirien kanssa rivissä lainkaan. Doris katseli ensin naapurin noudon ja olisi ollut halukas noutamaan naapurin damin omalla vuorollaan, ei muistanut että oma dami on viety myös kaislikon reunaan. Otimme eteenlähetyksen helpotettuna ja hieman lyhyemmällä matkalla, jolloin homma toimi hyvin. Treenamme siis tätä muiden koirien kanssa työskentelyä jatkossakin. ;)

3.1. treenasimme "Köyliön porukan" kanssa linjaa, muistia ja yhden markkeerauksen verran. Treenit onnistuivat erittäin hyvin, Doris otti eteenmenot hyvin, joskin matkaa oli vain reilun 20 metrin verran. Muisti jätettiin samaan kohtaan kuin eteenmenot oli tehty. Muistin suorittamisen välillä Terhi ja Päivikki treenasivat omia koirien, joita seurattiin Doriksen kanssa. Muistin Doris otti hyvin, täytyy myöntää ettei ohjaaja luottanut koiran toimiin ennen suoritusta. ;) Lopuksi otettiin vielä yksi markkeeraus ja motivoitu eteenlähetys, jotka menivät hienosti.

Nyt täytyy vaikeuttaa omia treenejä jonkun verran, jotta koiralle riittää haastetta ja päästään eteenpäin treeneissä eikä junnata paikoillaan. Seuraavat treenit on Köyliössä 5.1., jonne pääsimme tollereille järjestettävään NOME-koulutuspäivään mukaan, koska koulutus ei täyttynyt tollereista. Hyvä meille! :) 10.1. vedän itse Salon porukan treenit, mutta 23.pv Doris pääsee taas hommiin muiden kanssa! Alkuvuosi alkaa aktiivisin meiningein, muidenkin menojen täyttämänä!

Vuoden 2009 aikaansaannokset!

2009-12-31T21:31:00.002+02:00

Vuosi 2009 käy viimeisillä tunneilla, kenties on paikallaan tehdä yhteenveto vuodesta!

Pimun kanssa tokoiltiin ALO-luokassa useamman kerran, ALO3-tuloksin. Kokemusta saatiin, vaikkei pistesaldot päätä huimanneetkaan! Pimun toko-ura pääsi päätökseen ja nyt se toimittaa erittäin onnistuneesti pihavahdin uraa! ;)

Divan kanssa harrastettiin taippareita pariin kertaan, kunnes todettiin, että koiran tulisi varmaan olla tottelevainen ennen kokeeseen menoa... Kaikkea sitä oppii. ;) Diva oli kokeissa sitä mieltä, että vesinoudot on paljon kivempia kuin kuivallamaalla työskentely ja hakuruudusta kaartoi aina uudelleen vesinoutoalueelle... Jatkamme taipumuskokeissa koettamista vuonna 2010...!

Ja sitten tapaus-Doris! Vuonna 2009 Doris läpäisi taipparit ensi yrittämällä helposti, tokossa startattiin kerran saaden ALO1-tulos ja näyttelyistä vuoden aikana saatiin sekä FI & EE MVA! Aikamoinen tuloslista ihan ilman odotuksia vuoteen lähdettäessä! Saa nähdä mitä vuoden 2010 aikana keksitään! Vuoden 2010 aikana on ainakin suunnitelmissa startata NOMEssa ensikertaa, tuloksista välittämättä, ja pentujakin on kenties luvassa!

UUTTA VUOTTA KAIKILLE BLOGINLUKIJOILLE!!!!

Ruåtsin reissaajat

2009-12-16T10:53:00.008+02:00

Kävimme Doriksen kanssa tekemässä halpoja joululahjaostoksia, Ruotsissa asti. :) Ruotsinmaalla oli KV -näyttely 13.12. ja matkasimme näyttelyyn Chrissen ja Nyytin seurana. Matkaan lähdimme lauantai-illalla ja palasimme takaisin maanantai-aamulla. Näyttelyssä meni ihan kivasti, käyttöluokassa oli koiria reilut 10 kpl, narttuja kaiken kaikkiaan 53 kpl. Doris sai hyvän arvostelun ja CK:n, ei siis ihan turha reissu vaikkei sijoitusta luokassa saatukaan. Näyttelyn sivussa osteltua tuli mm. koirille puruluita ja Omega-3:a, jotka Suomessa maksaa huimasti enemmän kuin naapurimaassa. Myös muuta pientä tarttui mukaan, halvalla luonnollisesti! ;) Samalla reissulla tuli tiirailtua toisella silmällä myös ruotsalaista urostarjontaa Dorikselle ja olihan siellä hienoja herrasmies -vaihtoehtoja!

Tukholma KV 13.12.2009
Tuomarina Robert Lane
"A lovely bitch, love her expression. Good reach of neck and layback of shoulders. She is well of her bone. Good ribcage and short in the loin. She has a nice topline 'n tailset. Would like her to have a bit more bend of stifle. Lovely in the move."
KÄY 1/-, CK

Doriksen kanssa ollaan nyt treenattu ahkerammin kuin aikaisemmin. Tällä viikolla ollaan otettu ohjaustreeniä markeerauksen ja hakuruudun lisänä. Ja tokoa tietty myös. Koira tuntuu toimivan ihan hyvin, aina välillä se vaan unohtaa innostuksissaan, että mitä nyt taas tehtiinkään. Sillä on niin hauskaa ja paljon intoa tehdä asioita, ettei osaa keskittyä olennaiseen joka kerta. Mutta mitäpä tuosta, pääasia että on hauskaa! hakuruutu on Doriksen ehdoton lemppari, se tyhjentäisi sitä vaikka koko päivän jos vaan haettavaa riittäisi!! Jouluna treeniä on luvassa jos ja vaikka kuinka, ainakin suunnitelmissa. Toteutuspuoli voi olla hieman eri asia kaiken kinkun ja glögin ohella... ;)

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA JA KOIRAMAISTA UUTTA VUOSIKYMMENTÄ!

Toiv. Maahismäen tiimi

Kolmas koira lainassa

2009-12-08T15:38:00.002+02:00

Viime päivät ollaan elelty kolmen koiran voimin, kun Diva on ollut lainassa viime perjantaista asti Pöytyällä. Kävin loppuviikosta porukoiden luona ja otin pois tullessani Divan mukaani. Päälimmäisenä syynä oli sunnuntain näyttely, johon molemmat mustat tytöt oli ilmoitettu. Lupasin äidille ja isälle roudata Divan paikan päälle ja samalla treenata sitä Pöytyän maisemissa jokusen päivän.

Lauantaina 5. pv oli Doriksen vuoro päästä treenaamaan NOMEa, toisen kerran virallisesti muiden ihmisten kanssa. :) Kyllä, harrastetaan ahkerasti. ;) Tähän asti ollaan siis treeniporukoiden puutteessa treenattu itseksemme perusjuttuja, mutta tämän syksyn aikana näyttäisi auenneen treenipaikka muutamaan porukkaan mukaan. Treenit oli nyt ensimmäistä kertaa Yläneellä, kahden kokeneen harrastajan kanssa. Molemmat taitavat kisata jo VOI-luokassa koiriensa kanssa, joten ei seurassa valittamista. ;) Seurasin heidän treenaamista ja kaiken mahdollisen koitan muistaa... Doriksen kanssa otettiin malttitreeniä, hakuruutua piilotetuilla dameilla sekä ohjausta. Malttitreeniä tuli kahdella eri tapaa, sekä damien heittelyä "nenän eteen" että muiden työskentelyä katselemalla. Kovin ylpeä olen miten suoriutui hommasta ilman turhia säpinöitä. Ohjauksessa otettiin eteenlähetystä, joka damien vaihtoa lukuunottamatta meni oikein hyvin ja suoraviivaisesti. Hakuruutu oli laaja ja siinä olleet damit oli suurin osa piilotettu sammaleen alle tai puiden oksien lomaan. Ihan uusi juttu meille! Ensimmäiseltä lähetykseltä tuli tyhjänä, "ei täällä näy mitään dameja" ! Toisella kertaa se sitten hokasi että damien haju tulee sammaleen alta ja nenää pitää oikeasti käyttää. Hakuruudussa otti tavalliseen tapaan hyvin etäisyyttä ja kattoi aluetta monipuolisesti. Kyllä harrastelu on kivaa! Ilmeisesti ei kovin pahasti tunaroitu, kun treenaamaan päästään samassa porukassa vielä uudemmankin kerran. Kiitos Terhi ja Päivikki!

Lauantai-ilta meni Auran Nuuskujen syyskokouksessa Turussa ja loppuilta Auran Nuortentalolla töissä. Nukkumaan klo 3 ja ylös klo 8 kohti Tampereen näyttelyä. Flatteja oli ilmoitettu 58 kpl, joista osa oli pois. Tytöillä meni kivasti, tuomari oli varsin jämpti ja moempien tuloksiin olen tyytyväinen. Tuomarina oli Matti Luoso.

DORIS
"Erittäin hyväntyyppinen narttu. Kauniit linjat. Hyvä pää. Kaunis kaulalinja. Hyvä luusto ja käpälät. Hyvä eturinta ja runko. Hyvät kulmaukset ja hännänkiinnitys. Liikkuu hyvin. Ei parhaassa turkissa tänään. Hyvä käytös."
VAL ERI2

Doriksen turkin kommentista voi sen verran sanoa, ettei sillä koskaan ennen ole ollut näin runsasta turkkia. ;)

DIVA
"Erittäin hyväntyyppinen ja kokoinen. Hyvä pään pituus, yhtenäiset linjat. Oikea purenta. Tummat silmät. Hyvä kaula. Sopiva luusto, hyvät käpälät. Hyvä eturinta. Rungon tulisi olla pidempi. Polvikulmaus voisi olla hieman parempi. Liikkuu hyvin. Hyvä käytös."
AVO EH4

Divan tulokseen olen erittäin tyytyväinen, koska isossa avoimessa luokassa vain 2 koiraa sai ERI:n ja loput EH:n tai H:n.

Maanantaipäivä meni koulussa, mutta tiistaina treenattiin sekä tokoa että nomea. Tokossa Divan kanssa perusjuttuja ja Doriksen kanssa mentiin avoimen luokan liikkeitä. Doriksen päähän alkaa pikku hiljaa uppoamaan istu-käsky kauko-ohjauksissa, se on ollut sitä mieltä että kun maahan on käsketty, niin maassa siis ollaan. :D
Nomen puolella otettiin ohjausta ja markkeeraamista harjoiteltiin tennispalloheittimen kanssa. Doriksen treenit meni hyvin, Diva tarvitsee vahvistusta pitkälle matkalle juoksemiseen vielä hieman. Treenien lisäksi lenkkeiltiin vielä reipas tunti peuranhajuisessa metsässä, Divasta alkaa pian tulemaan maalaiskoira! :) Takaisin kotiin Diva pääsee tämän viikon keskiviikkona tai torstaina, isällä on jo kova ikävä sitä!

Toko, toko, toko!!

2009-11-19T16:49:00.001+02:00

Tokokärpänen, -paarmanen tai ihan mikä vaan pörriäinen on nyt päässyt puraisemaan!

Lauantaina 14. pv osallistuin vuorostaan Doriksen kanssa kokeeseen, ensimmäistä kertaa virallisissa! Luokkana siis ALO ja hieman jännitystä mahanpohjassa. Alla tulokset ja hienot pisteet eka-kertalaiselle!

Tuomarina Ilkka Sten, järjestäjänä Turun Seudun Kultaiset ry.

Luoksepäästävyys: 10
Paikallaanmakuu: 10
Kytkettynä seuraaminen: 8, väljää seuraamista
Vapaana seuraaminen: 8½, väljää seuraamista
Liikkeestä maahanmeno: 9, nopea maahanmeno, liikkeelle lähtö kesti
Liikkeestä seisominen 7:, taisi ottaa askeleita... En nähnyt.
Luoksetulo: 10
Estehyppy: 8, kolautti jalat esteen telineisiin
Kokonaisvaikutelma: 10

Doris ALO1 176p

Nyt siis alokasluokka jää iloisesti taakse ja kohti avointa seuraavaksi!

Nyt on tullut paljon paljon lisää motivaatiota treenaamiseen ja iloisuus liikkeissä on lisääntynyt aivan hurjasti! Ehkäpä saadaan tuloksia myös seuraavassa luokassa ja katsotaan kuinka pitkälle päästään! Toko on nyt kivaa!

Tarto KV 7.ja 8.11.

2009-11-10T12:22:00.002+02:00

Yhdistetty lomailu- ja näyttelyreissu vei tällä kertaa Viroon. Mukana matkassa oli seurana/kuskina Turo ja näyttelyihin ilmoitettuina Doris ja velimies-Hero. Tartossa olleet kaksi KV näyttelyä olivat päämäärä ja samalla poikettiin myös ostoksilla sekä Tartossa että Tallinnassa. Tartossa vietimme kaksi yötä ja viimeisen yön olimme Tallinnassa. Perjantaina satoi lunta rantauduttuamme Viron maalle ja se tekikin ruuhkassa ajamisen melkoisen mielenkiintoiseksi kokemukseksi virolaisen ajokulttuurin seassa... Maahan oli kerääntynyt lunta lähes 20cm, hetken aikaa valkoisena pysyvää... Tartoon ajaminen tällä kelillä kesti n. 3 tuntia pienen koirien ulkoiluttamisen kanssa. Aurausauto lienee melko vieraskäsite naapurimaassamme. :)

Perille päästiin ja lauantaina ensimmäisen näyttelyn vuoro. Kehät alkoi meidän osalta vasta iltapäivällä, joten aamupäivä käytettiin kaupungilla shoppailuun. Flatteja oli ilmoitettu vain 5 kpl, joten kilpailu ei ollut huimaa, joskin ihan reilua. Hero oli avoimessa luokassa EH2, myös toinen avoimen uros sai EHn. Käyttöluokan uros oli PU1, Onnea Barbara! Doris oli valioluokan ERI2, PN2 ja sai vara-cacibin. PN1 tuli Eestin ja kansainväliseksi muotovalioksi lauantain näyttelyssä. Jännitys jäi siis seuraavaan päivään!

Lauantai 7.11.
Tuomarina Bjarne Sorensen
"Nice looking big bitch, good head and expression, good bone and feet, tail cariage not what I look for, good coat, moves well."
VAL ERI2, PN2, VACA

Sunnuntaina kehät olivat sitten aamulla melkein ensimmäisinä. Flatteja taas samat 5, jotka oli ilmoitettu jo lauantain näyttelyyn. Hero oli avoimen luokan ERI1 ja käyttöluokan uroksen saadessa EHn, oli Hero siis PU1 kera sertin ja cacibin! Hero oli myös loppujen lopuksi VSP. Doris oli taas valioluokan ERI2 PN2, saaden sertin ja vara-cacibin. Koska PN1 tuli kansainväliseksi muotovalioksi eilisessä näyttelyssä, vahvistuu Doriksen vaca myöhemmin cacibiksi! Sertin myötä Doriksesta tuli nyt siis EE MVA tällä reissulla! Jeees!

Sunnuntai 8.11.
Tuomarina Jose Homem de Mello
"Feminine head, with nice propotions, correct front, topline could be level, good rear angulation, in movement she is a little bit close behind."
VAL ERI2, PN2, SERT-> EE MVA, VACA-> CACIB

Sunnuntaina päästiin näyttelystä lähtemään kotiinviemisten kanssa jo klo 10 aikoihin, joten meillä oli hyvää aikaa kierrellä Viron maanteitä maan itäpuolella ja ihmetellä virolaisten asuintalojen laadun kirjavuutta. Tallinnassa olimme perillä iltapäivästä ja tulipa siinä tutkittua paikallinen Prismakin... Maanantaiaamulla tuliaisostosten pariin ja iltapäivälaivalla Suomea kohti. Illalla vielä tavaroiden purku ja sitten olikin jo valmis nukkumaan!

2009-11-04T20:45:00.003+02:00

Aktiviteettipäivä, 7 tuntia koirien kanssa ulkona touhuamista takaa varmasti hyvät unet!

Aloitettiin päivän treenaukset tokolla Kian ja Tanjan kanssa. Toko ei mennyt ihan nappiin Doriksen kanssa, ohjaajan vaihdos olisi kova sana. ;) Ei nyt ihan näin, mutta hirmusesti pitäisi enemmän miettiä ja pohtia mitä tekee ja miten. Palkkaa pitää nyt parantaa "sekoamispisteeseen" asti ja saada näin intopiukea koira moneen liikkeeseen peräkkäin. Aivot siis raksuttamaan, kiitos privaattikoutsille pikkuvinkeistä! ;) Juur tätä me tarvitaan!

Nomesta me sitten tykätään paljon enemmän, siinä ei ohjaaja pääse kämmäämään niin pahasti! Kian kanssa jatkettiin treenaamista siis lokkien, varisten ja sorsan kanssa, jostain syystä Tanja kieltäytyi tästä osuudesta...!? Ihmeellistä... Otettiin Doriksen ja Divan kanssa eteenmenoa pari kertaa, kaksoismarkkeeraus ja sitten hakuruutu. Diva teki eteenmenot hienosti, kuten myös Doris. Kaksoismarkkeeraus onnistui myös hyvin Divalta, en ottanut sille erikseen ohjauksia vaan sai hakea kummassa järjestyksessä tahansa. Muisti damien paikat hyvin ja palautukset ok. Dorista koitin ohjauksien kanssa saada ensin toiselle puolelle, mutta kova tuuli toi hajun ensimmäisestä damista, joten sinnehän se singahti. Hyvin kuitenkin toi ja lähti uuteen hakuun toiselle damille. Hakuruutu meni molempien kanssa hyvin ja vauhdikkaasti. Tulipa hyvä mieli! :)

Treenien jälkeen lähdettiin lenkille ja reippailtiin jonkun aikaa sielläkin. Illan ja levon kannalta oton jälkeen tuli soitto peuraa jäljestämään eli tamineet takaisin päälle ja ulos... Kolmen ihmisen ja Divan voimin etsittiin kaatunutta peuraa sänkipellolta säkkipimeässä otsalamppujen valossa, tippaakaan verta näkynyt missään! Jonkun ajan etsimisen jälkeen Diva sai hajun ja löysi peuran pellon toiselta laidalta. Saaliina iso pukki ja luvassa peuran vetäminen pellon toiseen päähän... Huh, että otti voimille! Olisipa tuokin peura varmasti jäänyt löytämättä ilman koiran avustusta tältä illalta. Nyt saunaan ja nukkumaan, eipä koirissakaan paljon ylimääräistä eloa ole!

Epävirallisesti nomeilemassa

2009-10-30T18:25:00.001+02:00

Koitettiin Doriksen kanssa taas uutta ja ihmeellistä, ilmoittauduin mukaan ilman että edes mietin mitä mahtaa tulla vastaan. :)

Tapahtumana siis Auran Nuuskujen järjestämä epävirallinen, leikkimielinen NOME-koe, joka oli tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Mukana koirakoita oli n. 40 kappaletta (toivottavasti en paljoa valhetele) ja luokkin apennut, tulokkaat, alokkaat ja konkarit. Me oltiin Doriksen kanssa luokassa alokkaat, johon osallistuivat NOU1-ALO0 tuloksen saaneet koirat. Alokkaat luokassa oli 20 kpl osallistujia, melkoinen joukko siis. Tehtävä alueita oli hakuruutu, ohjaustehtävä ja markkeeraus.

Hakuruutu meni todella hyvin ja nopeesti, Doris toi kaikki 6 varista. Tuomarille olisi riittänyt 5, mutta saatiin vapaaehtoisesti hakea vielä se kauin varis pois ruudusta. Tuomari kommentoi Doriksen olleen päivän nopein koira siihen asti hakuruudussa ja ilmeisesti kovin montaa suoritusta ei meidän jälkeen enää ollut. 5 p

Ohjaustehtävässä oli n.30 metrin päässä kani kiven päällä, johon koira tuli ohjata eteenlähetyksellä. Dorislhäti hyvin eteenpäin, teki ennen kiveä pienen lenkin kiven ympäri ja löysi kanin kiven päältä. Kiven päällä oleva otus oli kuitenkin niin ihmetys, että ei ottanut sieltä kania suuhun vaan vasta kun tuomari laittoi sen maahan. Eipä oltu tämänlaista treenattu ennen, nyt siis dmit irti maasta kuusen oksille ja kiville.
Ohjaustehtävässä oli myös kevennysosuus, jossa haiemme juosten yhdessä dameja Doriksen kanssa. Damit tuli palauttaa laatikkoon ohjaajan suun kautta eli hampailla damin reunaan kiinni ja sihtaus! Aikaa hommaan oli varattu 2 minuuttia ja dameja 14 kpl. Yhteistyö sujui tuomarin mukaan hienosta, minä tyhjensin syliä ja Doris sillä välin haki damin. Saatiin kaikki 14 metsästä pois aikaan 1.48 minuuttia. 4 p

Markkeeraukseen mentäessä Doriksen maltti oli jo aika tiukilla, kun ympärillä paukkui, muttei saanut lähteä noutoon ollenkaan. "Tylsää", sanoi Doris! Markkeerauksessa jäi ihmettelemään starttipistoolin kaikua heitoista vastakkaiseen suuntaan, jolloin heitot uusittiin ilman laukaisuja. Toi molemmat lokin hyvin, toisesta korjasi hieman otetta. Sivulletulo oli melko malttamatonta tässä vaiheessa ja avustinkin sitten hieman käsin kanssa oikeaa paikkaa. Tuomari ei tykännyt ja huomautti ohjaajalle asiasta. ;) 3 p

Yhteensä saatiin siis 12/15p, ei paha, vaikka itse sanonkin. Saatiin myös kokeen Paras Yhteistyö- palkinto, joka oli ihan kiva homma kannustukseksi! Paljon on vielä harjoiteltavaa virallisiin kokeisiin, mutta nähtiinpä nyt vähän missä mennään ja mitä pitäisi treenata.

Hyviä uutisia!

2009-10-24T13:46:00.001+03:00

Doriksen terveystutkimustulokset ovat tulleet Kennelliitosta kuluneen viikon aikana ja ne näyttää mitä parhaimmilta: lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Aiemmin polvista saatiin terveen paperit ja silmistä löytyi muutama ylimääräinen ripsi, melkeinpä täysin terve tyttönen!

Taloudestamme löytyy myös toinen melkeinpä täysin terve tyttönen, Pimu kynsi nimittäin alkaa jo muistuttamaan kynttä! Nyt ei tarvita enää tuppoja, odotellaan vain kynnen viimeisintä kasvupyrähdystä täydelliseksi leikattavaksi kynneksi. Reilu kuukausi siinä meni, mutta hyvä siitä tuli!

Huomenna sunnuntaina osallistutaan Doriksen kanssa epäviralliseen NOME-kokeeseen, katsotaan miten siellä pyristellään itsekseen treenailujen voimin. :)

Perniössä match showssa

2009-10-11T17:19:00.003+03:00

Olimme Annin ja Turon kanssa Perniössä matchshowssa käymässä, mukana Doris ja Nero-herra. Veteraanit pääsivät ilmaiseksi taas osallistumaan tänäkin vuonna, joten Nero pääsi kaupunkielämää taas katselemaan. Anni esitti isoissa koirissa Doriksen ja itse olin Neron kanssa veteraaneissa.

Veteraaneja oli paikalla 7 kpl, joista Nero oli punaisella nauhalla 4. Palkinnoksi saatiin senioriruokaa muutama kilo, kuukauden verran saa ihan oikeaa senioriruokaa. Sen jälkeen palataan Jahti-Vahtiin ja raakaan lihaan. ;) Isoja koiria paikalla oli 32 kpl, joista Anni oli Doriksen kanssa sinisten 3.! Päivä oli hienon aurinkoinen ja mukavan lämpöinen lokakuun puoleen väliin! Luntakin luvattiin ensi viikoksi, saa nähdä tuleeko sitä tosiaan. Koirat siitä tykkäisivät!

Doris ja Anni vauhdissa

Veteraanien sijoitus luokassa. Nero ei oikein tykkää poseeraamisesta... :)

Arkikuulumisia... :)

2009-10-10T17:23:00.005+03:00

Viime päivinä ollaan treenattu Doriksen kanssa itsekseen nomen osalta ohjauksia ja kaksoismarkkeerauksia. Ensimmäisen kerran sitten ties koska... Terveisiä kasvattajalle...! ;) Ohjaukset ovat oikeastaan kokonaan uusi juttu ja ihan kivasti hommat ovat sujuneet. Myös kaksoismarkkeeraukset ovat sujuneet hyvin, joskus menee hieman hakemiseksi, mutta ihan ok kuitenkin kokonaisuudessa. Lokakuussa on epäviralliset nome-kokeet, jossa käydään katsomassa mitä seuraavaksi pitäisi aloittaa treenaamaan. ;) Tokoa ollaan otettu siellä sun täällä, hommat luistaa hyvin kun Doris jaksaa kuunnella käskyjä ja keskittyä mitä käsky tosiaan tarkoittikaan.

Pimun kanssa parannellaan kynttä rauhallisessa tahdissa, yön aikana tapahtuu edistystä ja päivän touhuamisessa pinta taas menee rikki. Käytännössä Pimu ei pääse ulos kuin pissalle, mutta sekin riittää jo rikkomaan kuivuneen pinnan. Käytiin keskiviikko iltana uudelleen eläinlääkärillä näyttämässä kynttä ja saatiin uudet antibioottikuurit vaikuttamaan tulehduksiin. Pimu sai myös tötsän päähän, joten tuppoa ei tarvitse enää pitää kuin ulkoillessa. Ilma tekee tietysti todella paljon paranemiseen, mutta nuolemaan ei saa päästää, se pahantaa asiaa selvästi. Kitkutellaan nyt jalan kanssa ja odotellaan rauhassa miten etenee. Alla vielä näyte, miltä koipi näyttää, melko huvittavan näköinen ajeltuine karvoineen. :)

Olimme 3.10. Kian & Fridan ja Annen & Ässän kanssa Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuiston maisemissa kävelemässä päivän verran. Matkaa kertyi 15 km ja aikaa tarpomiseen meni taukoineen ja koirien kuvaustuokioineen 4,5 tuntia. Ajomatkat edestakaisin 5 tuntia, mutta ei kai niitä lasketa..!? Maisemat olivat paikoin erittäinkin hienot, enimmäkseen matkan varrella oli kotimetsän maisemia. Kuvia riessusta kahdessa paikassa;

oma galleria

Annen ottamat otokset

Divan kanssa piti olla taipparit tänä lauantaina, mutta todettiin että treenattava on liian kaukana treenaajasta, joten homma jäi väliin sen vuoksi tältä syksyltä. Ensi vuonna sitten uusi yritys, sekä treenaamiseen että kokeeseen. ;) Isä ja Diva ovat käyneet taippareiden sijasta ahkerasti metsällä iltaisin katselemassa sorsien lentämistä, ja onhan sieltä muutama sinisiipi kotiin mukaan päässytkin. Alkusyksystä saivat saaliikseen hanhenkin, alla muutamat kuvat saalistajien parista tuloksesta. Ollaan oltu myös Doriksen kanssa mukana parisen kertaan, toisella kertaa ei näkynyt mitään räkättirastasta kummempaa ja toisella kertaa sorsat yllättivät meidät takaa päin molemmilla kerroilla. Saivat siis jatkaa lentoaan ihan rauhassa. :)

Diva ja sorsa

Diva ja hanhi

Kolmosia satelee :)

2009-09-28T11:38:00.005+03:00

Viime päivityksestä on muutama viikko aikaa, miten se meneekään näin nopsaan...

Keskiviikkona 16.9. Doriksen kanssa aloitettiin tosiaan tokokurssi Auran Nuuskujen treeniryhmässä pari viikkoa sitten keskiviikkoisin, ensimmäiset ryhmätreenit sitten puolen vuoden ikäisenä olon jälkeen... Hmmm, miten niin pitkä väli..!? :) Doris oli oikein taitava treenari. Se teki liikkeet innokkaasti, ei häiriöidy paljoa ympäristössä ja malttiakin silti löytyi hyvin jo ensimmäisellä kerralla. Rodunomaisesti se ei oikein ymmärrä toistojen tarkoitusta, "tää tehtiin jo kerran oikein, mitä sitä hiomaan!" -tyylillä. Muutenkin ollaan otettu kotona 5 minuutin treenipätkiä sopivassa välissä, palkkana Dorikselle kelpaa oksa tai vaahteranlehti, ne on sen suosikkeja tähän aikaan, joten treenata voi missä vaan extempore... :) Hassun hauska tyyppi ja kiva treenattava!!

Suununtaina 20.9. Pimu oli tokokokeessa mun kanssa ja Doris Hyvinkäällä näyttelyssä vanhempieni ja Annin kyydittämänä.
Tokokoe oli piirinmestaruuskoe ja me edustettiin Auran Nuuskut ry:tä yhdessä sen joukkueista. Tuomareina toimi Tuija Sere alokas- ja voittajaluokalle, jolta Pimu sai tulokseksi ALO3 oikeuttavat pisteet. Niin naurettavalta kuin taas kuullostaa, niin kehänauhat veivät pisteemme. :) Paikoittain Pimu oli kyllä suorastaan innokaskin tekemään liikkeitä, mutta sen piti aina välillä vauhtia kehänauhoja, etteivät vain "käy päälle"... Siinä siis meni käskyjen kuuntelu ja liikkeet nolliin... Plaah! Tästä eteenpäin jo moneen kertaan aikomukseni loputtaa toko Pimun kanssa tuli faktaa, jatkossa kehissä mennään vain Doriksen kanssa, kun se kerran on jo lähes valmis kokeisiin! :)

Hyvinkäällä ryhmiksessä tuomarina oli Jaana hartus ja flatteja reilut 22 kpl ilmoitettuna. Doris oli VAL ERI1, PN3. Se oli kehässä Chrissen handlatessa yksittäisarvostelun ja Annin ollessa paras narttu -kehässä sen kanssa. Hienoa Anni ja Doris, tuomari oli kommentoinut Annista tulevan vielä hyvä junnuhandleri!

Vielä sunnuntai-illalla kokeen jälkeen kaiken muun tekemisen sijaan lähdettiin Pimun kanssa päivystävälle lääkärille, koska se oli taittanut kyntensä poikki. Ilmeisesti se oli jäänyt rappurallin väliin jollain lailla, koska ensimmäinen verilätäkkö oli aivan rallin edustalla. Käytiin erittäin mielenkiintoisen oloisen lääkärin luona (oikein persoona!) kursittavana, käytännössä koko kovettunut sarveisosa (?) poistettiin ja jäljelle jäi vain ydin. Yök! Itsellä tuli läkärissä niin huono olo, että piti hetken istua ja hengitellä syvään... :) Tassu pakettiin ja takaisin kotiin, jäi taas se aikainen nukkumaanmeno väliin...

Tiistaina 22.9. olimme Doriksen kanssa Turussa match showssa, sadekuuron "hienosti" ajoittaessaan itsensä mätsärin ajaksi Kupittaan kentälle. Doris sai punaisen nauhan ja sijoittui pun3., isoja koiria oli n. 25 kpl paikalla. Mukana paikalla olivat myös Terhi ja Ransu-mäykky, Kiitoksia sadepäivän seuran pidosta! Aikamoisia sissejä (tai pölhöjä) ollaan... ;)
Perjantai-sunnuntai vietettiin merellisissä maisemissa mökillä. Doris antoi mennä niin paljon kuin ylämäkeen-alamäkeen voi edestakaisin juoksennella, tietysti välillä vähän leväten ja lintuja tähystellen. Veneiltiin ja lenkkeiltiin naapurisaaressa, ja nukuttiin tietty pitkään! Arkipäivien aamuheräämiset kerää vähän univelkaa viikonlopuiksi. Pois lähtiessä näimme venematkalla kolme eri merikotkaa, kyllä ne on isoja ja vaikuttavannäköisiä!

Pimun liikunta oli rajoitettua muotoa loukkaantuneen kynnen takia, se ei meinaa millään lopettaa märkimistään. Liekö syynä side, jolla sitä täytyy peittää ja "hauduttaa" saman aikaisesti... Jos saisi olla ilmavasti, niin paranisi varmaan paremmin, ainakin nyt sunnuntai-maanantai välisen yön perusteella niin näyttäisi. Koitin mitä tulee, kun laittaa vain sidetaitoksen teipillä kiinni tassun kärkeen koko tupon sijaan. Aamulla se näytti jo paljon paremmalta, katsotaan miten se kehittyy jatkossa!

Alla olevat kuvat Tanjan napsimia tokokokeesta Raisiosta 20.9.! Kiitoksia!

Tokottamassa Turussa ja tulevaa

2009-09-13T19:08:00.005+03:00

Tokokokeessa Turussa ihmettelemässä taas, mitä koiran mielessä mahtaa liikkua...!? Tuomarina Ilkka Sten, Järjestäjä Auran Nuuskut ry

Luoksepäästävyys 10
Paikallaanmakuu 0
Seur. kytkettynä 6
Seur. vapaana 5
Liik. maahanmeno 0
Luoksetulo 9
Liik. seisominen 6
Estehyppy 9
Kokonaisvaikutelma 8

YHT. 107 p, ALO3

Ettäpä näin... Jokaisessa liikkeelle lähdössä Pimu jäi jumittamaan ja jouduin antamaan lisäkäskyn jo siitä... Ilmeisen hankalaa kävellä mun tahdissa. Paikallaanmakuuseen jäi jo korvat luimussa, silti vähän toivoin että olisi loppuun asti siinä pysymään. Koko koe oli kaikista kokeistamme tahmein, Pimua ei meinannut saada liikkeelle lainkaan, oikea sahapukki. Omalla jännityksellä ei ollut nyt mitään tekemistä asian kanssa, huumorilla mentiin koko koe läpi. Nytpä voin ihan käsi sydämellä vannoa, että ensi viikonlopun kokeen jälkeen saa Pimu eläkeläisen paperit ja Doris pääsee kisailemaan tästä eteenpäin! Se alkaa olemaan ihan kivassa kunnossa jo liikkeiden osalta. Ja vaikkei liikkeet sujuisikaan, niin meno on ainakin iloista!

Loppusyksyn aikana suunnitelmassa on yhtä jos toista:
- 16.9. alkaa tottelevaisuustreenit Auran Nuuskuilla Doriksen kanssa lokakuun loppuun
- 20.9. mennään tosiaan edustamaan Auran Nuuskujen joukkueeseen tokon PM-kokeisiin Raisioon... Menee varmasti todella hyvin...
- 20.9. Doris menee Hyvinkäälle näyttelyyn
- 24.9. nomeillaan Doriksen kanssa Salon Seudun Noutajissa
- 29.9. käydään Lahdessa kuvauttamassa Doriksen lonkat ja muut luut
- 3.10. meinataan mennä patikoimaan Doriksen ja muutaman kaverin kanssa Ruovedelle
- 10.10. Diva käy koittamassa taipumuksiaan Mjösundissa
- 25.10. epävirallinen nomekoe Auran Nuuskuilla
- 27.10. käyn kuuntelemassa luentoa koirien käyttäytymisestä ja koulutuksesta, josko ymmärys paranisi..!?
- 6.11. Suunnataan Doriksen ja Hero-veljen kanssa Eestiin Tarton KV näyttelyihin
- 13.-15.11. on Flattiyhdistyksen syystreffit, joissa pitäis varmaan käydä katselemassa
- Joulukuun aikana varmaan yksi ryhmis Divalle ja Doris Tukholmaan näyttelyyn.

Siinä menoa ja meininkiä. Lisäksi koulu alkaa lokakuun loppupuolella ja opinnäytetyön kasaaminen, joten eiköhän blogi ole aika hiljainen jossain vaiheessa. :)

HYVÄÄ SYKSYÄ KAIKILLE!

Match show -viikonloppu

2009-09-05T18:59:00.006+03:00

Anni tuli viikonlopuksi Pöytyälle hoitoon, suunnitelmana meillä oli käydä harjoittelemassa koirien esittämistä Annin kanssa sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantain show oli Turussa ja sunnuntain Loimaalla, molemmat melkein naapurissa, joten kumpaankin oli mentävä. ;) Nyt syksyn lähetessä match showt saa tämän jälkeen jäädä taka-alalle, piti ottaa loppukiri homman kanssa. Mukana molempina päivinä Anni, Pimu ja Doris. Anni esitti molempina päivinä Doriksen, mulle jäi "jämät" eli Pimu. Kokeiltuaan Dorista Salon match showssa viime tiistaina, ei Pimu enää kelvannutkaan Annille... :)

Lauantaipäivä vietettiin Turun Metsämäen ympäristössä. Mukana oli Anni sekä Doris ja Pimu.

Anni ja Doris lapsikoira-kisassa 1. (n.15 kpl)
Anni ja Doris isojen punaisten 2. (31kpl)
Mia ja Pimu sininen, ei sijoitusta.

Doris osallistui myös näyttelymaksuun sisältyneeseen kiihdytyskisaan ja sähköisessä ajanotossa 80 m taittui aikaan 8,37. Ei pieni-musta-koira ymmärtänyt heti, että liikkuvaa karvapalleroa oli lupa lähteä ajamaan takaa ilman vapaa-käskyä... Anni toimi lähettäjänä, itse olin vastassa toisessa päässä rataa. Anni oli laittanut Doriksen istumaan vierelleen käskyn alle ja karvatupon liikkeelle lähdön jälkeen Doris odotteli siinä vierellä sitten lupaa lähteä karvatupon perään. Jouduin kutsumaan sen liikkeelle, jonka jälkeen sitä vauhtia sitten piisasi. Hassu koira!

Sunnuntaina olimme Loimaan keskuskoulun kentällä, koiria oli paikalla ihan mukavasti. Kesken kehien tuli vettä jonkun aikaa hyvinkin railakkaasti, joten pieni tauko oli kehissä kohdillaan. Kehä vaihtuikin sateen jälkeen hiekkakentältä asfaltille, onneksi. Lapsi-koirakisaa ei ollut tänään lainkaan, sen sijaan oli kaikenikäisille vapaa handler-luokka. Siellä oli sekaisin aikuisia ja lapsia, erilaisia kirjavia pareja.

Anni ja Doris handlerikisassa 2. (n. 20 osallistujaa)
Anni ja Doris aikuisissa koirissa punaisten 4. (n. 20 osallistujaa)
Mia ja Pimu aikuisissa punainen, ei sijoitusta.

Kuvia Turun ja Loimaan match showsta galleriassa. Alla olevat kuvat Turun match showsta.

Näytelmäpuuhia

2009-09-01T21:39:00.003+03:00

Pikaiset päivitykset, oikeastaan nyt pitäisi olla jo melko lähellä pää tyynyssä, aamulla on treffit herätyskellon kanssa klo 5.05

Sunnuntaina 30. pv olimme Tervakoskella KV näyttelyssä Doriksen kanssa ja Diva toteutti itseään riistan kanssa samana päivänä. Ensin Doris, olipa näyttely! Paikalla reippaat 30 flattia, ja erittäin mielenkiintoinen tuomari. Koiria ei saanut syöttää kehässä ja myös lelun käytöstä huomautettiin... Kehässä sai juosta tosiaan iltalenkin edestä ja Dorista ei esim. arvosteltu seisotuksesta tai edestakaisi-juoksusta lainkaan, juostiin vaan ympyrää... Tuloksena H, kuten niin monella muullakin. Saipa muutama sertit kerännyt koira T:kin. Että näin, ihan huumorilla meni kyllä näyttelyn lopputulos.
Diva oli aamulla jäljestämässä kolarihirveä, joka oli asfaltiin jättänyt karvoja ja nahkaansa. Isäni oli Dirpanan kanssa matkassa ja jälkeä pitkin menivätkin. Valitettavasti taas kohdalle osui eläin, josta ei tullut verta (eläimen kannalta tietysti hyvä juttu!), joten jäljestys jätettiin kesken sitten jossain vaiheessa turhana. Illalla kävimme Divan kanssa harjoittelemaan variksella hakuruutua, minä toimin vuorostani ohjaajana. Kaikki varikset löytyi ja palautui hyvin käteeni, tosin DIva oli kuin hidastetusta filmistä, ilmeisesti aamun jäljestys painoi melkoisesti jaloissa. Mutta hakutyötä teki hyvin väsymyksestä huolimatta, ei luovuttanut ja jättänyt kesken.

Tiistai 1.9, syyskuu jo, ei uskoisi miten nopeasti kesä meni!
Kävimme Annin kanssa Salossa match showssa, Anni pääsi harjoittelemaan taas esiintymistä ja esittämistä. Ensin Anni oli kehäss Pimun kanssa lapsikoira-kisassa, jossa olivat yli 10 kilpailijan joukossa 4.! Pimu keksi pelätä kehän vieressä olevaa isoa rakennusta, joka toi hieman haastetta esittämiseen... Tämän jälkeen Anni meni melkein suoraan isojen koirien kehään, saaden sinisen nauhan Pimun kanssa. Seuraavaksi meninn itse Dorisken kanssa ja saatiin punainen. Pimun keksinnön vuoksi minä esitin sen sinisten loppukehässä ja Anni meni Dorisken kanssa punaisten kehään. Pimu oli sinisten 1. ja Doris punaisten 3.! Anni meni hienosti Doriksen kanssa, kenties Minnan kamerasta irtoaa muutama kuva jossain vaiheessa. Loppujen lopuksi Pimu oli BIS4 koko mätsärissä, koira jolle ei edes makkara meinannut taas maistua pelon takia... Kotiin tuomisiksi Annilla oli iso kasa palkintoja, sekä itselleen, koirille että vanhoille ryppyisille ihmisillekin ryppyvoiteineen! ;)

Torstaina Doriksella on Nome-treenit ja viikonloppuna käydään Annin kanssa vähän esiintymässä taas... Kuvia kenties jossain vaiheessaa kun itse ilmestyvät tänne... ;)

Anni ja palkinnot :)

Epävirallisesti tokossa

2009-08-27T07:26:00.003+03:00

Doriksen kanssa on ollut suunnitelmissa aloittaa tottelevaisuustreenit Turussa Auran Nuuskujen porukassa, jos treenipaikka vain aukeaa. Olin Oulussa samaan aikaan, kun Turussa oli tasokoe treeniryhmään pääsemiseksi ja näin ollen porukkaan pääsy tällä tapaa ei onnistunut. Tämän viikon tiistaina soitin kouluttajalle, josko ryhmään kuitenkin pääsisi mukaan. Hän pyysi tulla seuraavana päivänä olevaan möllitokoon näyttämään minkä tasoinen koira on ja mihin porukkaan se mahdollisesti menisi. Ja niinhän sitä mentiin, sen enempää asiaa miettimättä...

Pakkasin molemmat koirat autoon ke aamuna ja töihin vei koirien tie. Työpaikalla on hyvä koira-aitaus, siellä koirilla kuluu aika traktoreita ja muita vempaimia seuratessa. Työpäivän jälkeen suunnattiin kohti Raisiota ja Turkua, saivatpa koirat mm. uudet ruokakupit matkanvarrelta. ;)Paikalla oli koiria suht vähän, ihan hyvä näin arki-iltana. Luokkina mölleissä oli ALO (11 osallistujaa) ja AVO (5 osallistujaa?), molemmat tyttöset ilmoitin ALO-luokkaan. Vasta paikan päällä muistin, että Doriksen kanssa ei olla esim. estehyppyä otettu ties koska, tiesin siis ettei sillä ole mitään hajua koko liikkeestä... Paikan päälle tultiin kuitenkin treenipaikan toivossa, joten eihän se voi vielä kaikkea osata, eihän..!? ;)

Liikeet suoritettiin kuten virallisessa kokeessa, palkkaus oli kielletty ja pisteitä ei annettu ihan turhasta. Hyvä näin! Mitä nyt Dorikselle kaksi seuraamiskaaviota peräkkäin oli vielä vähän liikaa, meinasi toisella kerralla, että "tää tehtiin jo"! Pimu oli omaksi itsekseen erittäin reipas, paikallaanmakuussa ei häirinnyt takana kolise peltihalli ja kontaktiakin otti ihan mukavasti entiseen verrattuna. Ennen kehää ajatteli livetä paikalta, mutta toimikin sitten hienosti!

DORIS
Luoksepäästävyys 10. Meni hienosti, ei sinkoillut tuomaria kohti
Paik. makuu 9. Tarvitsi toisen käskyn maahanmenoon
Seur. kytkettynä 9 ½. Perusasento hieman myöhässä pysähtymisissä.
Seur. taluttimetta 8 ½. "Ai uudestaan tää sama!? Ihan tylsää!" ;)
Maahanmeno seur. 7 ½. Tarvitsi kaksi käskyä maahanmenoon.
Luoksetulo 9 ½. Hyvä, en muista mistä tipahti... Ehkä perusasento..!?
Seisominen seur. 9. Tarvitsi toisen käskyn.
Estehyppy 0. Ei lähtenyt ensimmäisellä, toisella kurkisti esteen taakse. :)
Kok.vaikutelma 9 ½. Tuomarin mukaan iloinen ja hyvässä yhteistyössä oleva koira, jolla rapsutus on jo suuri palkka kehässä. Sitä kannattaa käyttää hyväksi.

Yht. 161 p, 1.tulos, (sijoitus 6.)

Olen kovin tyytyväinen Doriksen tulokseen, jo ensinnä siihen ettei oltu viimeisiä! Tämä oli ensimmäinen kerta kun koko kaavio vedettiin läpi putkeen ja erittäin harvassa on kerrat, jolloin olemme treenanneet muiden kanssa samaan aikaan. Näköjään kotitreenit ovat saaneet jotain aikaiseksi. :)

PIMU
Luoksepäästävyys 10. Tuttu ja varma tapaus
Paik. makuu 9. Pysyi hienosti, luimisteli pauketta, muttei lähtenyt, Jee! Tarvitsi toisen käskyn maahan mennessä.
Seur. kytkettynä 9 ½. Jätätti hieman.
Seur. taluttimetta 9. Jätätti hieman enemmän.
Maahanmeno seur. 8 ½. Istui ensin, toisella käskyllä maahan.
Luoksetulo 10. Hieno Pimuksi, oli jopa vauhtia!
Seisominen seur. 9 ½. Jäi hyvin, varasti perusasennossa.
Estehyppy 10. Vauhdikas hyppy, tuomarikin ihmetteli lopussa olevaa intoa. ;)
Kok.vaikutelma 9 ½. Hyvä suoritus Pimulta, vaikka mörkö meinasi välillä iskeä!

Yht. 187 ½ p, 1.tulos, sijoitus 2.

Pimun tulokseen olen myös hyvin tyytyväinen, eipä se ennen tuollaisia pisteitä olekaan saanut. Välillä oli paniikissa menossa autoon, mutta unohti taas hetken kuluttua sen innon. Jännä tapaus, nyt näyttäisi olevan menossa parempaan suuntaan vieraanpaikan kisoissa... Tiedä häntä. Pimu voitti palkinnoksi koirahuivin, jossa on teksti "Tottelen kun haluan." Jotenkin niin kovin osuva. Mukana oli myös muuta pientä sälää.

Näin meillä epävirallisissa kokeissa... Jospa sitten joskus virallisissa samoja tuloksia. ;) Nyt jäädään Doriksen kanssa odottelemaan "vakuuttiko" osaaminen treeniohjaajat ja onko treeniryhmissä tilaa lyöttäytyä mukaan porukkaan.

Tuloksekasta näyttelyissä juoksua

2009-08-16T20:53:00.002+03:00

Pikaiset päivitykset ennen ensi viikon nettipimentoa työreissun vuoksi!

9.8. oli Vesilahdella ryhmis, jossa flatteja oli 17 kpl. Tuomarina oli Raija Tammelin. Vain kourallinen sai ERIn, Doris oli EHn saaneiden joukossa. Lopputulos tässä näyttelyssä KÄY EH2.

16.8. näyttely oli Ikaalisissa, vuoden sateisimpa päivän varmaan! Vettä tuli ja ihan riittämiin näyttelyn aikana, onneksi loppupäivästä tuli poutaisempaa. Tuomarina oli Leila Kärkäs ja taas ERIt olivat tiukassa. Vain kaksi flattia sai ERIn, Doris niistä toisena. Lopputulos Doriksen kanssa oli KÄY ERI1, PN1, ROP, SERT ja Doriksen valioituminen viimeisen sertin myötä. Doris on siis tätä nykyään LT, LV & BY JMVA FI MVA Flatkiss Divine Venus. Itse se ei huomaa mitään eroa entisestä nykyiseen kaunistumiseen, kananp****kasat ovat edelleen yhtä houkuttelevia. ;)

Nyt seuraavan viikon olen työmatkalla (kuullostaapa viralliselta) pohjoisen maisemissa, ja koirat hyvässä hoidossa Pöytyällä. Doris on ehdity ilmoittamaan jo kahtaan näyttelyyn sertin metsästyksen toivossa, nyt nämä näyttelyt käydään muuten vaan esiintymässä. Diva neitokainen päätti aloittaa juoksut kun taippareiden ilmoittautuminen oli kolahtanut postin vietäväksi, nyt siis ne huvitukset siirtyvät pidemmälle syksyyn!

Pori KV 1.8.2009

2009-08-01T14:02:00.003+03:00

Tästä aukesi elokuun näyttelyputkemme, on tullut ilmoitettua Doris 4 viikonlopuksi näyttelyyn elokuun aikana. Yhtenä elokuun viikonloppuna on tuttavan häät, joten siihen viikonloppuun ei saanut näyttelyä mahtumaan... ;D Ja näissä 4 näyttelyssä on varmasti ihan riittämiin puuhaa muutenkin.

Porissa flatteja oli 27 kpl ja tuomarina Belgiasta Theo Leenen, mukava ja tarkka tuomari, joka ei joka koiralle ERIä jaellutkaan. Ihan hyvä juttu mun mielestä! Doris oli ensimmäisen kerran käyttöluokassa ja koiria luokassa oli 5 kpl. Doris oli luokan EH4, oli varsin pirtsakalla päällä. Arvostelu oli hyvä, vaikka EH tulikin. Jokunen sana on hepreaa, mutta arvostelu suuripiirteisenä alla:

Doris KÄY EH4

" 2 years old well balanced bitch. Feminine head, dark eyes. Complete scissor bite. Well set ears, good neck, shoulder and topline. Well angulated in front, a little ?angulated in back. Body already strong for her age. Good bone, feet and ???. Not really in full coat. In the movement narrow behind."

Seuraavat näyttelyt käymme Vesilahdella, Ikaalisissa ja Tervakoskella. Diva koittaa variksen noutoa jossain välissä taipumuskokeissa ja Pimu ehkä joutuu esittämään tottelevaisuustaitojaan jossain välissä, jos sopiva koe osuu lähistölle.

Leikkauspöydällä

2009-07-16T22:04:00.002+03:00

Maanantaisen eläinlääkärireissun jatkotoimenpiteet tehtiin tänään, ja Nerolla hännäntyvessä ollut kasvain poistettiin. Kasvain oli varrellinen ja leikkaus oli sen vuoksi helppo suorittaa. Nero oli leikkauksen jälkeen jo hyvissä voimissa ja iltaan mennessä jo normaali itsensä. Hyvä homma siis!

Leikkausta varten otettiin sydämen vajaatoiminnan vuoksi varmuudeksi keuhkokuva, josta sitten löytyikin vähän kaikenlaista... Röntgenkuvassa näkyi keuhkoissa olevan nestettä, johon Nero sai nesteenpoistolääkityksen. Samassa kuvassa näkyi sydämen tyvessä muutama tiivistymä, jotka ovat mahdollisesti reagoineita imusolmukkeita. Tämä taas saattaa olla seurausta kasvaimista elimistössä, joka on melko todennäköistä Neron kohdalla. Nykyistä leikkaushaavaa hoidetaan nyt parisen viikkoa, jonka jälkeen siitä poistetaan tikit ja elämä voi jatkua normaalina sydän- ja nesteenpoistolääkkeen kanssa.

Kuvia ja koiratouhuja

2009-07-13T13:02:00.003+03:00

Vihdoin sain aikaiseksi ladattua kuvat nettiin parin-kolmen viikon takaiselta mökkireissuilta, eipä se siis "kauaa" kestänyt... :) Kuvia löytyy galleriastamme täällä.

Treenikärpänen iski NOMEn osalta vähitellen, ja nyt ollaan parina päivänä koirien kanssa treenattu perusjuttuja etenemistä ajatellen ensimmäisenä päivänä varisten ja toisena damien kanssa. Divan kanssa treenasin taippareihin hakuruutua, joka on nyt kurinalaisempi kuin aiemmin ja ainakin tällä hetkellä riistojen vaihtelut ovat jääneet niihin huomiotakiinnittämisen jälkeen.
Doriksen kanssa treenattiin molempina päivinä eteenmenoa sekä markkeerauksia, näyttäisivät nuo sujuvan ihan hyvin. Doriksen vaan on vähän vaikea joskus valita, lähteekö metsään vai jääkö nuolemaan minua...!? Siinä vasta "pienelle" koiralle miettimistä! ;)
Pimua ajattelin aktivoida ihan vaan reippauttani ja tein sillekin hakuruudun pitkästä aikaa ensimmäisenä treenipäivänä. Viime kerralla kun puhkui intoa ja varikset tulivat hyvin mulle. Noooh, nytpä se oli sitä mieltä, että ällöä, en kanna näitä... Kaikki varikset kävi läpi ja helposti löytyivät, siihen se sitten jäi. Näinpä pääsivät vielä Diva ja Doris töihin, otin molemmat samaan aikaan ja vuorotellen saivat noutaa ja tyhjentää ruutua. Itse en olisi varmaan enää löytänyt lintuja pusikosta, joten laiskana laitoin koirat hommiin. Pimun treenit loppuivat siis taas lyhyeen, seuraavana päivänä treenasin vain Doriksen ja Divan.

Neron kanssa ollaan parin tunnin päästä menossa eläinlääkäriin näyttämään sen hännäntyvessä roikkuvaa kasvainta, joka meni rikki eilen harjatessani koiraa. :/ Siinä ei ole lainkaan tuntoa, koska Nero ei edes huomannut, että jotain tapahtui harjaamisen sivussa. Harjan piikki osui ohimennen pattiin ja nahkahan siitä meni rikki. Kuului vain samanlainen poksahdus, kuin grillissä olevasta pinkeästä makkarasta kun se halkeaa. Myöskään verta siitä ei juoksemalla tullut, vain vähän nimeksi. Katsotaan mitä eläinlääkärissä sanovat siitä ja minkälainen hoito siinä nyt on edessä... En usko että tikkaaminen onnistuu, patti tuntuu olevan pelkkää rasvaa ja kasvainkudosta... Juuri pari päivää sitten ohimennen mainitsin Tanjalle, että patti saa olla rauhassa niin kauan kun ei häiritse koiraa... Että näin...!

Match show Somerolla 8.7.

2009-07-10T07:07:00.003+03:00

Keskellä viikkoa tein koirien kanssa pikaisen pyörähdyksen Kiikalassa ja kävin Annin kanssa match showssa Somerolla. Töistä pikapikaa Kiikalaan, puolisen tuntia paikoillaan ja taas liikenteeseen. Koiria oli paikan päällä taas hurjasti, kuten aiempinakin vuosina. Mukana omasta jengistä Pimu ja Doris, Anni sai vielä lainata Marikan Nuukaa harjoitteluun omien lisäksi. Ilma oli tosi sopiva, aiempina vuosina on ollut aivan läkähdyttävän kuuma, nyt sen sijaan oli hieman poutapilveä auringon edessä. Paikalla oli iso liuta tuttuja, "Kiikalan" edustus pärjäsi taas tänäkin vuonna hienosti, niinkuin tavaksi jo on tullut! ;) Onnea kaikille sijoittuneille ja karsinnasta eteenpäin päässeille, sekä kiitos mukavasta seurasta illan verran! :)

Tuomareina lapsi-koirakisassa oli Minna Filppu, isoilla koirilla Tarja Hovila ja pienillä koirilla Anneli Karttunen.

Anni ja Pimu oli lapsi-koirakisassa 4./ 17 osallistujan joukosta.
Anni ja Nuuka esiintyivät pienissä koirissa hienosti ja harjoittelivat itselleen sinisen nauhan ja tuomarin kehut nuoresta esittäjän iästä sekä matemaattisista taidoista. :) Pikkukoiria oli 47 kpl.
Itse olin Doriksen kanssa isoissa koirissa punaisten 2./ 47 osallistujasta.

Kuvia reissusta löytyy Marikan albumista, lisään tänne jokusen myöhemmin!

Anni ja Pimu lapsi-koirakisa

Mia ja Doris isojen koirien pun 2.

Anni ja Nuuka sin.

Mökkeilyä ja töiden tekoa

2009-06-29T18:30:00.004+03:00

Kesäkuu käy viimeisiään, ylihuomenna on jo heinäkuu, hui!
Koirien kanssa aika on kulunut osin mökkeillessä ja arkisin saavat viettää vapaata maalaiselämää Pöytyän maisemissa. Kesällä elelemme ja olemme suurimman osan ajasta siis Pöytyän seutumilla, välillä käydään Divaa ja muuta perhettä katsomassa Kiikalassa.

Juhannuksen tienoilla olimme mökillä ke-pe, ilmat olivat tosin melko viileät, joten paljoa ei koirat pulikoineet tuolloin ja kuvasaldokin jäi köyhäksi. Loppu Juhannus vietettiin mantereella ja pikku hiljaa keli parani koirille uinti-pakko-keleiksi kuumuuden vuoksi.
Viikkoa Juhakse jälkeen pe-su 26.-28.pv oltiin myös merellisissä maisemissa, seuraksemme lauantaina saapui Tanja ja Marika koirineen! Yhteensä meitä oli 4 ihmistä ja 8 koiraa, melkoinen lauma siis kallioisella saarella! Lenkkeiltiin naapurisaaressa sekä lauantaina että sunnuntaina, kuvia meiningeistä löytyy Tanjan galleriasta. Hienoja otoksia, omia en ole vielä saanut aikaiseksi ladattua nettiin....! Ehkäpä ne tulevat jossain vaiheessa. Yllä otos merijengistämme, kuvan otti Tanja. Myös muut kuvat ovat Tanjan.

Huomenna tiistaina 30.6. mustat neitoset Doris ja Diva täyttävät 2 vuotta, ei uskoisi miten aika on mennyt ja varsinkin vaikea on uskoa, että kumpikaan olisi vielä lähelläkään aikuistumista. ;)