Sivut

maanantai 16. joulukuuta 2013

Vuosi 2013 pakettiin!

Alkaa taas vuoden vaihtuminen olemaan lähellä ja näiltä osin myös koirien kanssa kokeissa käynnit ja näyttelyissä juoksut. Alla pieni kooste kiinnostuneille kuluneesta vuodesta ja suunnitelmat ensi vuodelle.


Pimu Palleroporonjäkälä Pimpero asuu tällä hetkellä veljeni luona Kiikala. Doris alkoi yrittää pomoksi oikein todenteolla ja välikohtaukset olivat milloin mistäkin syystä Doriksen aloittamia. Pimu oli loppujen lopuksi jo niin varuillaan ulkona ollessaan, että kysyin voisiko Pimu mennä vähäksi aikaa hermolomalle Kiikalaan, jossa koirakuumetta oli muutenkin ilmassa. Toistaiseksi se on osannut käyttäytyä nätisti eikä se oo vielä tullut paluupostissa takaisin. ;) Löysin myös sopivan lohi-perunapohjaisen kuivamuonan joka ei aiheuta allergisiareaktioita sille. Se viettää siis oikein kivoja eläkepäiviä yksin huomionsaajana, ilman kutinoita ja raapimisia. :) Takaisin Pöytyälle se on tervetullut aina, jos Kiikalassa tulee mitta täyteen sen hömpötyksiä. Siinä tapauksessa järkkäillään sopivat oltavat jotta molemmat nartut mahtuu kämppään. Helmikuussa se täyttää jo 9 vuotta, melko nopeesti se on kerännyt vuosia itelleen!


Doriksen kanssa kevät meni kokeiden osalta hiljaiselolla, osittain "syytän" huhtikuun alussa syntynyttä pikkuneitiämme. Keväällä käytiin näyttelyssä, jossa Doris oli PN2. Syksyllä oli tarkoitus startata useammassa kokeessa, mutta toisinpa kävikin. Syyskuun B-koe x2 meni pipariksi Doriksen juoksujen vuoksi ja 3. B-koe jäi väliin antidopingin vuoksi. Eli se niistä koko vuoden osalta!. Käytiin sitten niiden sijaan WT-kokeissa 2 kertaa, toiset Raaseporissa ja toiset Hauholla. Molemmista tulos 0, mutta itse opin monta asiaa; esimerkiksi lähetykset vasta tuomarin luvasta... Kettu että otti päähän oma kämmi. Loppukokeen jätinkin sitten kesken ja lähdin Nean imetyspuuhiin (ettei iske utaretulehdus vai miten se meni..!?). Hauholla sitten taas opin minkälaista treenikuviota täytyy treeneihin rakentaa avustajien kanssa. Siinä sivussa tuttuja ihmisiä ja paljon ulkoilmaa, ei turhasta maksettu siis. ;) Pieni tokokipinäkin iski loppuvuodesta, mutta sen onneksi sain sammumaan ja peruutin kokeeseen osallistumisen. Ehkä täytyy sitä vielä treenata kuitenkin enemmän...

Ensi vuonna eli 2014 olisi tarkoitus Doriksen kanssa jatkaa B-kokeissa AVO-luokan puolella. Sinne siis tähdätään ja niitä varten treenataan. Siinä sivussa voidaan käydä WT-kokeissa kisailmapiiriä tutkimassa. Eli nomepainotteista on Doriksen treenielämä nykyään. Näyttelyissä sitä tuskin käytän, koska eihän sillä varsinaisesti ole enää mitään saavutettavaa Suomesta. CACIB olisi tarvelistalla, mutta vähän kuin kuuta tavoittelisi. :P


Hurri-Hurrilainen kävi myös yhdessä näyttelyssä loppuvuodesta, saaden ERIn. Erinomainen tyttö siis. ;) Treenipuolella ollaan oltu melko aktiivisiakin jopa vuoden aikana ja se oppii kyllä nopeasti uudet asiat. Tänä vuonna saatiin taipparit suoritettu eli NOU1 tulos tuli varsin helpostikin loppujen lopuksi. Tällä kertaa laukaukset eivät paineistanut pikkukoiraa. Etenemisen vauhtia hidastaa kuitenkin sen riistankäsittelyn epävarmuus. Toisella kertaa kantaa varsin mainiosti ja toisella kertaa ei oo niin kovin kivaa tiputtelua ja haistelua. Ei mutusta tai pure, mutta tiputtaa ja nyppii. Kumpi sitten olis kivempi ongelma. Myös suhtautuminen laukauksiin on hieman vaihtelee aina juoksukierrosta riippuen. Kenties sterilointi auttais hormoniheittelyihin..!?

2014 olisi tavoitteena osallistua B-kokeiden ALO luokkaan ja kokeilla miten koetilanteessa laukaukset vaiktutavat koiraan. Tietysti treeneistä ensin pohjat ampumiseen. WT-kokeessakin olisi hauska käydä katsomassa miten Siiseli-Hurri selviytyy rastityyppisestä kokeesta. Näyttelyiden osalta keskitytään hyviin karvakausiin eli kerrankin koitan hieman laskeskella, että koska mahtaisi olla turkki kohdillaan. Nyt kun taipparit on poisalta suoritettu, niin voisihan tuota koittaa saada Maahismäen ensimmäiseksi muotovalioksi. Sertejä puuttuu enää 3 kpl. :P Hurrilla siis ALO-kokeita nomen saralla ja näyttelyissä käyttöluokkaa ensi vuonna edessä!


Vauhtiviikot edessä

Näyttelyistä ja messarista muuten kiertelystä selvittyä sunnuntai-illalla Pöytyällä flattien määrä tuplaantui. Omien koirien lisäksi hoitoon tulivat Kosti ja Olli. Kosti (M. Cry-Baby) on hoidossa tosiaan kunnes ajelen Nurmekseen katsomaan Fridan pentuja ja Olli viettää meillä päiviä uuteen vuoteen asti omistajiensa matkailun ajan.

Sunnuntai-iltana pojat vietti portin eri puolilla tutustuen toisiinsa ja kun kerran osasivat käyttäytyä niin mentiin neljän mustan voimin ulos tutustumaan. Loppuilta meni samoissa tiloissa, välillä jätkät miettii kumpi on kingi. Ne ovat iältään suhteellisen samassa vaiheessa, molemmat n. 1,5 vuotta. Hyvin ollaan selvitty ja uskon että loppuaikakin sujuu ilman ongelmia. Parisen viikkoa siis 4 koiran voimin mennään, jos ei tule Hurrille juoksua. Siinä tapauksessa täytyy alkaa sijoittelemaan koiria uuteen järjestykseen. ;)

Tulevien viikkojen aikana osuu kalenteriin myös joulu ja uusivuosi, joten ne otetaan vastaan vauhdin kanssa. Pääasiassa vietetään aikaa kotona, jotta vierailevat tähdet eivät joudu jatkuvasti uuteen paikkaan totuttelemaan.


Kosti näyttelyissä 14. ja 15.12. Helsingissä

Mitä mutkikkaampien kuvioiden matka alkoi perjantaista, jonka päämääränä oli Helsingin messukeskus lauantaina ja sunnuntaina. Jälkeenpäin ajatellen tyhmästä päästä kärsii ainakin kukkaro, mutta toisaalta oli erittäin hauska viikonloppu, vaikka ihan ei junnutitteleitä Kosti saanutkaan. ;)

Perjantaina Pöytyältä Kiikalan kautta Hyvinkäälle trimmaamaan Kosti (M. Cry-Baby), myös Nea oli mukana. Omia koiria ei ollut ilmoitettu ollenkaan, mutta Kosti on melkein kuin oma koira. :) Hyvinkäällä oltiin yötä ja sieltä aamulla matkaseuran kanssa näyttelyyn. Nea tutustui isoon maailmaan silmät ymmyrkäisenä ja oli kiltitsti koko reissun ajan, ottaen pienimuotosiet tirsat siinä sivussa. Kosti sai flattiurosten junnuluokassa EHn:

Pohjoismaiden voittaja 14.12.2013 Helsinki 
Tuomarina Jan Roger Sauge, Norja
Hane av mycket good typ, kraftig huvud, tillräckligt lång hals, kunde ha bättre vinklad front. Kraftig benstomme, något kort i kroppen, avfallande kors (?), soft bakställ. Rör sig ok. Ej i bästa päls.
Kosti  lauantaina kehässä.

Voittaja 15.12.2013 Helsinki
Tuomarina Rune Fagerström
16 kk, hyvä koko, hyvä sukupuolileima, hyvä pään voimakkuus ja pituus, saisi olla paremmin koverrettu silmien alta, hyvä kaula, riittävä ??, hyvä rinnansyvyys, hyvä raajakorkeus, sopiva luusto, lyhyt pysty lantio, turhan korkea häntä liikkeessä, hyvät käpälät, ei parhaassa karvassa tänään, miellyttävä luonne. 







maanantai 2. joulukuuta 2013

Vauhdikas vuosi!

Kulunutta kesää en viitsi enää takautuvasti käydä läpi, tekstistä tulisi ihan liian pitkä kerralla kirjoitettavaksi, saati sitten luettavaksi. Jos koirapuolen tulokset kiinnostaa, niin ne on koottu Maahismäen kotisivujen uutisiin. Sieltä löytyy niin Maahismäen koirien kuin myös Doriksen Flatkiss F-pentueen tuloksia. Koottuna voin sanoa, että hieno vuosi pentujen omistajilla, aktiivisia tulosten keräilijöitä ovat olleet 5 eri lajissa!

Tällä hetkellä kotona siis on Doris ja Hurri sekä tietty tällä hetkellä nelijalkavaihetta oleva Nea-vauva. Konttaamisen salat on nyt selvitetty ja vauhti sekä kahdelle jalalle nouseminen on jo kovin ketterää! Koirat ja Nea tulee hyvin juttuun keskenään, kummatkin ovat kiinnostuneita toisistaan, mutta läheisyydessä olot on molemmilla melko rauhallista. Hurrilla on alkuvaihe melko pikakiitoa vauvaa kohti, mutta sähäkkähän se on joka lajissa. ;) Doris ottaa rauhallisen rennosti ja "laiskan pulskeasti" vaihtaa paikkaa, jos Nea on liian lähellä.

Pimu on tosiaan Janin ja Charlotan luona Kiikalassa rytmittämässä päivää lenkeillä ja ruuankerjäämisellään. On kuulemma ottanut jo viettomuuden perikuva- roolin ja kerjää vuorotellen kupilla ruokaa kotonaolijalta. Ihan niin kieroa kun siltä voi odottaakin. :) Se on niin paljon vapautuneempi ja rennompi ilman Dorista samalla reviirillä, että olen kovin iloinen jotta saa olla siellä toistaiseksi.

Doriksen kanssa treeenataan talven ajan nomejuttuja ja aloitetaan heti vuoden 2014 keväällä jo koekausi. Siihen kuntoon on siis päästävä sekä B- että WT-kokeiden avoimeen luokkaan tähdäten. Talven aikana pitää vahvistaa häiriön eli TYÖNTEKIJÖIDEN seurassa toimimista. Toisista koirista ei niinkään väliä, mutta paikallaolevat ihmiset, ah niin ihania! ;) Eli isoja kimppatreenejä talvella ampujineen ja damien heittäjineen!

Hurrin kanssa sit taas maltti ja ohjaukset, siinä on työsarkaa alokasluokassa starttaamiseen. Sen kanssa on myös vähän hakusessa laukauksien sieto, en oikein osaa vielä sanoa varmaksi minkä takia joskus laukaukset ovat pelottavia ja toisinaan ei anna niiden häiritä. Eli ampumista treeneihin talvella usein. Sitkeä etsijä ja hyvä markkeeraaja, joten kun ampuminen ja ohjaukset saadaan kuosiin, niin innolla odotan suoritusta ekassa startissa.

Joulukuun alku on jo ohitettu ja nyt lasketaan päiviä kuusen sisääntuontiin SEKÄ hoitokoirien saapumiseen. Olli -flattikaveri tulee joulukuun pariksi viimeiseksi viikoksi hoitoon omistajien lomamatkan ajaksi ja Kosti (M. Cry-Baby) tulee samoihin aikoihin karkuun pentupuuhia (kennel Jänkäjänön!!!). Kosti muuttaa takaisin kotiinsa, kun labukan pennut on vanhempia ja Frida on päässyt hyvin alkuun pentujen hoidossa. Eli kaks jätkää tulee sulostuttamaan, tai sisustamaan, meidän arkea uudella tavalla!

Tähän päälle odotellaan vielä Hurrin ja Pepin juoksuja, jotka toisella oli kesäkuun alussa ja toisella lopussa viimeksi, joten eiköhän ne tähän saumaan myös pamahda päälle. Peppihän asuu Muurlassa sijoituksessa, mutta meillä on diili, että kotona olevien poikien vuoksi Peppi on juoksuajat meillä. Ihanaa saada se taas vähäksi aikaa pian lainaan!

Maahismäen Meri-pennut ja Flatkiss F-pennut ovat jo vanhoja tekijöitä ja alkavat pikku hiljaa olemaan aikuisen iässä, vuosia tulee ensi keväänä kasaan 3. Depp-pennut on kerännyt ikää kasaan 1,5 vuotta ja hitto miten hienoa porukkaa näistä nuorista on tullut! Vielä ovat nuoria kokeisiin, mutta silti on jo tuloksia saatu aikaiseksi ja luonteet on aivan ihanat! Omia on vähän noloa kyllä kehua. ;) Innolla odotan, mitä näistä kehittyy kun aikuistuvat vielä lisää! Vanhemmat pennut jatkavat varmasti samaa hienoa linjaa, kun kokeissa on nyt menty. :) :)

Pentutreffejä ja treenipäiviä on tarkoitus pitää myös ens vuoden puolella, porukkaa on ihanan innostunutta tulla treenaamaan ja vaihtamaan kuulumisia! :)


torstai 28. marraskuuta 2013

Valtavasti muutoksia sitten viime kerran!!

Maaliskuu ja gerbiilit... Hmmm, kohta on jo uudelleen maaliskuu ja gerbiilitkin on vielä hengissä. :D

Viime päivityksen jälkeen on tapahtunut huimasti kaikkea uutta ja ihmeellistä. Suurin mullistus on pienen pieni paketti huhtikuun 7.päivältä, jolloin syntyi karvaton kaksijalkainen, Nea-ihmislapsi. Alussa koirakaverit ajattelivat, että meille tulee uusi pentu kun puhuin uudesta tulokkaasta, mutta todistettavasti sieltä pyörähti ulos ihmislapsi. Nean kanssa on nyt siis menty eteenpäin viimeiset vajaa 8 kk ja alkaa neidillä olla jo vauhtia ja menoa melkoisesti! Hänestä lisää myöhemmin. Hassua sinäänsä, että tähän asti on kaikki ihmiset olleet 'se', mutta eiköhän ihmisistä kuulu puhua 'hän' muodossa. Ehkä opettelen pikku hiljaa tähän...

Pimu, Doris ja Hurri voivat kaikki omilla tahoillaan hyvin. Doris sitten taas ei mahtunut enää samoihin reviireihin Pimun kanssa laumanjohtajuus syistä, vaan koitti alistaa Pimua aina tietynlaisten tekijöiden siivittämänä. Ei mitään dramaattisen isoja juttuja, mutta Dorikselle ilmeisen provosoivia. Muutamien rei'ityskertojen jälkeen Pimu on "syyslomaillut" Kiikalassa veljeni ja hänen avokin luona onnellisena ja huomionkipeänä. Enää Pimun ei tarvitse pelätä, että milloin Doris alkaa taas rettelöidä jostain pikkujutusta. Hurri ja Doris on siis kahdestaan täällä Pöytyällä ja Pimua käydään lahjomassa ja tsekkaamassa Kiikalassa.

Lisää seuraavassa päivityksessä kunkin edesottamuksista tarkemmin.

Nea 2,5 kk

Doris ja Peppi-hoitokoira sekä Nea 7 kk

torstai 7. helmikuuta 2013

Doriksen bestikset ja karvajuttuja

Annin gerbiilien koti

Päästäkkee pois täältä!
Sega

Sega

 zenda

  zenda

Sega
 Doriksella on ehdottomat suosikkikaverit Kiikalaan mentäessä: Annin gerbiilit!! Se voisi istua vaikka ja kuinka kauan katselemassa miten pienet hännälliset liikkuvat vikkelään terraarion reunasta toiseen, välillä kaivelevat ja kuopivat pohja-aineita. Välillä se haistelee terrariopöydän hyllyssä olevia ruokia ja jatkaa taas tuijottelua. Ihan hölmö koira. Hurri katselee gerbiilejä syönti mielessään, mutta Doris vaan tuijottelee niitä.

zenda ja Sega on siis parasta perjantai-illan viihdettä, kera oikeiden tuoksujen ja aitojen äänten! Kieltämättä täytyy myöntää, että kyllä itseäkin vähän lapsettaa kun saa laittaa kavereiden asunnon uuteen järjestykseen ja näkee miten ne selkeästi tykkää kun on uusia paikkoja ja pahvinpaloja tutkailtavana ja nakerreltavana.

Tammikuun loppupuolella Dorikselta poistettiin silmäluomesta tukkeutunut talirauhanen, joka talia kerätessään kasvoi tasaista tahtia. Ainoa hoito oli leikata rauhanen pois, koska tukkeutuman vuoksi se kasvaisi kokoa jatkossakin. Eli siis kaveri lääkäriin, vaa'an kautta rauhoitukseen ja hoivaan jättäminen osaaviin käsiin.

Doriksen painohan oli joulukuun puolessa välissä aivan hirmuinen, täysin sokeana olin päästänyt sen varsin pulskaan kuntoon, pentuihin vedoten tietysti. "Ei se ruokinta niin tarkkaa ole, kun pennutkin kuihduttivat sitä..." Niinpä niin, ja painossahan se näkyi. Mittari näytti lukemaa 34,2 kg joulukuussa, hävetti... Tammikuun loppupuolella oli sitten leikkausaika, jolloin otettiin vaa'an kanssa revanssi. Nyt lukema oli "enää" 32,4 kg, jotain ollaan saatu pois kylkiluiden päältä. Vielä olisi 2 kg sen parhaaseen kuntoon, pakko onnistua. Liikuntaa lisää, niin läski muuttuu elimistössä lihakseksi. Sekä koiralla että ruokkijalla. ;)

Leikkaus meni hyvin ja haava ei ole tihkunut juurikaan. Antibioottikuuria ei tullut sen kummemmin kuin silmätippojen muodossa. Hyvä juttu, ettei koko koiraa tarvinnut lääkitä. Muutenkin haava on mun mielestä parantunut hyvin ja Doris ei ole ainakaan toistaiseksi yrittänyt raapia paikkaa. Pienimuotoisen ongelman ollaan kohdattu kaulurin kanssa, joka päällä ulkoiltiin ekan viikon ajan. Olen päästänyt Doriksen ulkoilemaan vapaana, riskin kera tietysti. Toistaiseksi homma on mennyt hyvin haavan osalta, ei niinkään kaulurin kannalta. Tällä hetkellä kauluri on teipattuna kasaan, mutta en enää ole pitänyt sitä päässä. Katsotaan kun rupi alkaa irtoamaan, että aiheuttaako kutinaa siinä vaiheessa. Alla kuvissa leikkauspäivän potilas. Doris oli niin väsynyt, että nukahti kumikana suuhun ja nukkui tyytyväisenä lääkepöhniä pois.



Ja kun pöhnät oli nukuttu pois, niin seuraavan päivän aikana ulkoilun jälkeen oli ovella vastassa tälläinen tapaus. Silmistä melkein näki selostuksen, että se vaan repesi pidikkeistään itsekseen, Doriksella ei ollut osuutta asiaan. ;) Tässä vaiheessa vielä ei oltu tarvittu teippiä, mutta parin päivän päästä kauluri oli kauniin retro-oranssi korjailujen jälkeen.


Lattiat pursui vielä pari viikkoa sitten karvoista, kun Hurri ja Pimu tiputtivat samaan aikaan turkkia. Doris sitä vastoin kasvattaa valtavan hienoa takkia itselleen, turkki on PAKSU!! Pituutta ei vielä ole ja tuskin tulee olemaankaan, mutta tuuhea ja paksu se on. Häntä on aivan klani, mutta sekin näyttää pituuskasvun merkkejä hyvällä vauhdilla. Eli kun 2 tiputtaa ja 1 kasvattaa, niin imurointi on taattua lähes päivittäistä duunia.

Rico ottaa rennosti hoitolaisaikansa täällä tyttöjen keskellä. Nesiillä on Kiikalassa juoksut ja Rico on sen aikaa Pöytyällä hoidossa ja evakossa. Melkosen rauhallinen ja rento tyyppi, ei juuri murehdi mistään. Hurri keksii konnuuksia tuon tuosta, mutta velimies Rico vaan istuu ja tsekkailee systerin puuhia. Toki löytyy Ricota vauhtiakin, mutta se on niin erilainen Hurriin verrattuna. Pieni enkeli suorastaan.


Pimu-rouva täytti eilen 6.2. 8 vuotta, monen monta vuotta sitten se oli vielä vastasyntynyt viaton pallero. Mutta eipä ole enää, nykyään se hoitaa hyvin kärttyisen mummon roolia. ;) No ei nyt ihan koko aikaa, siitä on tullut varsin leikkisä sekä Hurrin myötä että aikuisia uroksia kohtaan. Se käy ihan kierroksilla, kun urokset alkaa vikittelemään sitä. ;) Ennen sitä ei muut koirat ole kiinnostanut juurikaan lainkaan. Aikaisia aamuherätyksiä se ei siedä ja myöskin illan viimeisen pissaulkoilun voi ihan hyvin jättää väliin mustien rynnätessä ulos. Eli sisällä lämpimässä on paljon parempi olla.

Allergiat, lihakset ja psykologiset jutut on sen kanssa nyt taas otettu enemmän mietinnän alle, fyssari aika sille on varattuna huhtikuulle. "Yllättäen" fysioterapeuteille on nykyään hurjan pitkät jonot. Ruoka-aineista allergisoivia kalastellaan kokeilujen kanssa ja osa safkoista ollaan nyt taas saatu poimittua selkeät merkit osoittavien tai täysin oireettomien koreihin. Karvanlähtöaika ei juuri helpota tutkailua, koska turkki on sen vuoksi huonossa kunnossa.


maanantai 14. tammikuuta 2013

Kuvia lenkiltä ja sen jälkeen

Milo

Bertta, Doris & Milo

Doris & Milo

Doris & Bertta

Doris & Bertta

Doris & Bertta

Bertta

Doris & Bertta

Bertta

Milo

Hurri, Bertta & Milo

Bertta

Bertta

Doris

Milo

Doris takana, Bertta edessä
Doris bakom, Bertta fram

Bertta, Milo, Doris & Hurri

Milo, Bertta, Pimu & Hurri

Milo

Bertta ja Milo

Bertta

Bertta

Hurri varasti Bertan patjan
Hurri stålit Bertta's sänga

Milo, Pimu & Bertta (joka ei saa kotona tulla sohvalla)
Bertta få inte vara i soffan i hemma

Milo, Pimu, Bertta & Hurri

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Doriksen pentuja bongailtu

Viime viikkojen aikana on tullut oikein "urakalla" bongailtua Doriksen pentuja. Tietysti myös Divan palleroita kimppatreenien muodossa, mutta ne on vanhoja tuttuja jo ja niiden kujeet tiedetään. ;) Doriksen pennut asustaa pääsääntöisesti kauempana kuin Divan pennut, joten niitä tulee treffattua harvemmin.

Doriksen pennuista tällä hetkellä siis on hoidossa Milo ja Bertta, Lappeenrannasta ja Lahdesta asti. Molemmat on osoittautuneet oikein hauskoiksi tapauksiksi, Bertta on kopio Doriksesta ja Milossa on selkeästi enemmän Dieseliä eli isäänsä. Tosin ilme sisaruksilla on samanlainen, vaikka hieman erityyppisiä ovatkin! Mielenkiintoista päästä tutkimaan näitä lähempää parin viikon ajan.

Doriksen nuorempaa porukkaa on myös tullut nähtyä, viime viikolla jopa 3 eri kappaleen muodossa! Kovasti ne muistuttavat toisiaan, niissä on selkeästi ainakin tässä vaiheessa ulkonäön puolella enemmän Singeliä kuin Dorista. Käyttäytymisestä ja luonteesta ei pysty suuntaan tai toiseen vielä sanomaan, mutta alkuvauhtien jälkeen porukka rauhoittuu ilmeisen hyvin tarkkailemaan omistajiensa toimia ja omalle lempipaikoillaan makoiluun! Aivan mahtavaa. Keskittymiskyky ja duunailun halut on suuria, joten olen kovin tyytyväinen ainakin vielä tässä vaiheessa pentujen luonteisiin! Kaikilta pennuilta olen kuulumisia saanut ja loppujakin on tarkoitus treffailla kun sopivasti osutaan omistajien kanssa samoihin aikatauluihin.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Hurjasti koiria kotona!

Meillä on koiramäärä lisääntynyt vuoden alussa kahdella, tosin vain parin viikon ajaksi. Doriksen ekasta pentueesta on tullut hoitoon Milo (Flatkiss Faith No More) ja Bertta (Flatkiss Frozen Angel) siksi aikaa, kun omistajat lomailevat lämpimän auringon alla kaaaaaaukana täältä lumen ja loskan keskeltä.

Seuraavat pari viikkoa mennään siis 5 koiran laumalla, joka toivottavasti sujuu ilman sen suurempia kommervenkkeja. Milolle ja Bertalle on luvassa näyttely Turussa 19.pv, joten porukka pyritään pitämään samaan aikaan hyvässä lihaskunnossa ja liikkumisen ohessa antamaan riittävästi ruokaa. Eniten aikaa menee varmasti nuoren kolmikon eli Hurrin, Bertan ja Milon keskenäiseen painimiseen ja peräkkäin juoksuun. Kaikki kolme täyttää alkuvuodesta 2 vuotta, joten samalla aaltopituudella mennään ainakin fyysisesti.

Hieman lisähaastetta hoidokkien kanssa tuo se, että Bertalla on juuri alkanut juoksu ja Milo luonnollisesti uroksena on tämän huomannut. Kuten myös mun tytötkin. ;) Vielä kaikki sujuu ongelmitta ja yöt nukutaan rauhallisesti, joten odotellaan koska hajut käyvät vahvemmiksi. Näyttelyreissusta parin viikon päästä voi tulla mielenkiintoinen. ;)

Varmasti löytyy myyrä kun tarpeeksi syvälle menee!



Yhteiskuvan oton väliajan viihdettä, lumeen sukellus
Tarkkana posetusta
Hurri keksii taas tekemistä pönöttämisen lisäksi.
Koko kolmikko
Hurri 2 v, Doris 5,5 v, Pimu 8v




Metsurikoirat Hurri ja Doris








"Jos toi valkoinen, niin sitten minäkin."
Luminalle, yrittää näyttää kovin viattomalta...
Hurmalais-hyppyrotta, kuono aina lumessa!
Ulkoilun jälkeinen lepohetki
Aivan älyvapaata menoa!
Pallopää täysin unessa
Pimun lempipaikka, oma sohva koirahuoneessa
Tiukka ote luusta

Alkuvuodesta on suunnitelmissa muutamia erilaisia juttuja, joiden siivittämänä kevät etenee varmasti nopeasti. Tammikuusta puolet menee hoitokoirien kanssa ja arki sen vuoksi vauhdikkaampaa. Tammikuun loppupuolella on myös näyttely näiden kahden vierailevan sankarin kanssa ja Ruotsista asti saadaan seuraa sinne koko päiväksi, kun Milon ja Bertan isän omistaja Karin tulee näyttelyyn oman koiransa kanssa!

Helmikuun puolenvälin jälkeen pariksi viikoksi hoitoon tulee vanhempien Diva ja Rico, kun porukat lähtevät kaukaisille maille hekin. Eli ihmiset lähtee ulkomaille, me pysytään Suomessa koiravahteina! Vaikka mikäpä näitä mustia aina iloisia hännänheiluttajia on vahtiessa.

Maaliskuussa Doris ja sijoitusneiti Peppi on ilmoitettu Euran ryhmänäyttelyyn, muistaakseni näyttely oli 9.3. Tai ainakin lähellä niitä aikoja. Doris kasvattaa parhaillaan parasta karvaa joka sillä on koskaan ollut, joten odotellan mitä sillä on päällä 2 kuukauden kuluttua. Ja laihikseen/lihaskuntoonkin on aikaa panostaa sillä tuo samainen aika. ;) Seuraava tällä hetkellä tiedossa olevista päivämääristä on ehdottomasti se odotetuin, 22.3.!! Silloin suunnataan Helsinkiin Hartwall Areenalle katsomaan, kuuntelemaan ja tuntemaan miten hienosti Adam Lambert vetää livekeikkaa täällä Suomen kamaralla!!! Odotan niin kovin tätä häppeningiä!

Tosin seuraava kalenterissa oleva pvm voi muuttaa kaiken, myös Adamin odotetun keikan mun osalta. 30.3. on pvm, jolloin meille olisi tarkoitus tulla yksi tallaaja lisää, tällä kertaa kuitenkin 2 jalkainen ja hieman vähemmän karvainen (toivottavasti) kuin nuo nykyiset. Laskettuaika voi tunnetusti muuttua suuntaan tai toiseen melkoisestikin, joten jännityksellä odotan, pääsenkö Hartwall Areenalle vai en. Ja jottei kuullosta niin pahalta, niin kyllä keikka kuitenkin jää kakkoseksi, vaikka kovasti sitä odotankin. ;)