Uusi tyyli ja Uudet mokat Paraisilla!

Kun Pöytyän treeneistä oltiin selvitty ja siellä esiin tulleet mokat sulateltu ja muutoksia mietitty, niin oli aika lähteä kokeilemaan niitä Paraisille! Sää oli aivan loistava, ihana, mahtava, tuuleton ja aurinkoinen. Pakkasta oli -1o astetta, mutta koska aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ei ollut lainkaan kylmä! Ja kaiken kruunasi ihanan ihana saaristomaisema ja meri, asiat jotka ovat aina ykkösiä elämässäni! Kaipuu liplattaville laineille, lämpimällä kalliolle, kävelylle hiekkarannalle tai laiturilla istuskelulle tulivat niin vahvasti mieleen kun Kirjalansalmen sillan ylitse ajelin ja näin laivaväylän sulana!!

Heidi oli suunnitellut treenikuvioiksi ns. ristikkokaavion, josta saa versioimalla paaaaljon erilaisia juttuja aikaiseksi. Totta kai kaavio on itsellekin tuttu, mutta sen käyttö on ollut kovin vähäistä... Päivän teeemana oli saada koira uskomaan, että ohjaaja on se jota kannattaa kuunnella. Muistin eiliset ohjeet Heidin silmin katsottua toimintaani ja tänään oli jo käytössä uusi lähetysasento linjalle. Pientä hiomista siinäkin on vielä painon jakautumisella kropassa ja automaattisesti se ei vielä tule, mutta vaikuttaa jo paljon paremmalta tavalta, kuin entinen. ;) Tässä tapauskessa siis vaihtamalla parani. Ennen ohjasin koiraa olemalla sen rinnalla, mutta nyt seison koiran takaviistossa. Ennen kallistuin koiraan päin ja estin sitä osittain näkemästä käyttämällä oikeaa kättä muka suunnan näyttäjänä. Nyt käytän vieläkin oikeaa kättä, mutta lisänä on oikea jalka ja käsi on kauempana koiran kuonosta, jolloin se oikeasti näkee jotain. Eli aiemmasta toiminnastani poiketen, nyt koiralla voi olla mahdollisuus jopa ymmärtää täysin sokkona mihin mennään!!

Doriksen osalta tuli esiin niitä juttuja joita ajattelin sen tekevänkin, mutta vain muutaman kerran. Eli se toimi erittäin hyvin päivän aikana! Se meni sivusuunnat ilman ongelmia, ainoa ongelma joka tuli esiin oli sivusuuntiin pyrkiminen suoralle linjalle lähetettäessä. Tässä luueln sen ajattelevan, että äskenkin mentiin tuonne, joten nytkin kurvaan sinne. Mutta homma korjattiin helposti ja taas saatiin omaan toimintaan parantamista. Ennen lähetystä viimeinen sana ei saa olla "ei" tai "jätä" väärään suuntaan katsomisesta, vaan täytyy vahvistaa oikeaa paikkaa kehumisella. Ihan perusjuttu, mutta ihan päin peetä olen tehnyt. Samoin sivusuuntien ohjaamiseen enemmän vielä selkeyttä ja kroppaa peliin, niin homma alkaa helpottumaan koiralle.

Sain myös "varastettua" Heidiltä aivan mahtavan treenikuvion, jota tulen varioimaan erilaisilla tavoilla, jotta saadaan varmuutta AVO suorituksiin ja koiralle vaatimustasoa nostettua. Päivän aikana tuli myös puheeksi matkat dameille ja niiden pituudet. Matkaa olen itse tajunnut kasvattaa viime vuodesta runsaasti, mutta toisaalta nyt tuli taas hyvä muistutus, että niiden lisääminen on tärkeää! Jos tehdään esim motivoitulinja, niin koira juoksee varmasti sen 100 m yhtä helposti kuin 30 metrinkin.

Myös treenien muunteleminen ja yllätyksellisyys olivat juttuja, jotka tulivat hyvänä muistutuksen esiin hernarin ja ruisleivän ohella keskustellessa. Kuinka turhauttavaa koiralle on hakea damia aina saman koivun juurelta ja aina saman matkan päästä? Saman muistipaikan hyödyntäminen monesta eri suunnasta, eri matkoilla, pysähdyksin ja ohjauksin tekee hommasta paljon mielenkiintoisempaa. Ja kun koira on lähdössä vasemmalle, se ohjataanki oikealla olevalle damille. Niin selviä, mutta helposti unohtuvia juttuja! Eli nyt treenaamaan vaihtelevasti, kun seuraavan kerran vermeet vedetään ylle!!

Alla kuvaa mukana olleesta porukasta. Kokoonpano oli lähes sama kuin lauantainakin, Jesper ja Roisto tollerit olivat vain vaihtunut Huruksi, keltaiseksi labukaksi. :) Kaikki kuvat on ottanut Mikko Ahti, jolta ystävällisesti varastin kuvat ilman lupaa. ;)

Treenijengi. Neepu, Huru, Diiva, Papu, Doris ja Hurri

Huru, Hurri ja Neepu

Neepu, Hurri ja Doris