Terveisii Lahest!

Hurri 16 vk

Rico 16 vk

Diva ~4 v

Hurri-Hurmalainen

Vallattiin Annin, Nessin ja Hurrin kanssa Chrissen kämppä Lahdessa perjantai-illalla, kun Chrisse itse lähti Joensuuhun katsomaan Sissyn pentuja Minnan luo. Doris otti Nessin ja Hurrin hyvin vastaan, ilman mitään pörinöitä ja pentujen puolusteluja. Lienee sitten hyvä tai vähemmän äidillinen juttu. ;)

Pennut ovat vielä varsinaisia mini-mursuja, ikää niillä on nyt viikonloppuna 2,5 vk. Porukka on uskomatonta kyllä erin'köistä Divan katraasta, näillä tuntuu olevan hieman pyöreämmät kallot ainakin tässä vaiheessa sekä lyhyemmät ja paksummat hännät. Kokoeroa ei ole kovin paljoa, joukossa on muutama pienempi pentu, mutta muuten tasainen sakki. Pennut on eloisia ja vaativia, maitoa pitää saada nyt ja heti!! :) Doris sen sijaan on hieman boheemimpi äiti kuin Diva. Doriksen pääasiallinen huolenaihe on, että se itse ei kuole nälkään! Sehän olisi hirmu katastrofi, ehkä se ajattelee näin pentujen parasta... :P Uskomaton koira! Se kyllä muistaa myös imettää pentuja aina välillä, mutta yleensä sen saa saattaa pentujen luo, että miten olis jos nyt vähän taas ruokkisit kakaroita. Pitää pennut hyvin puhtaana ja toimii hellästi niiden kanssa, mutta se ei tunnu olevan läheskään yhtä äidillisen huolehtivainen kuin Diva oli. Mielenkiintoisia eroja täyssisaruksissa. Kuvia pennuista illemmalla!

Hurri-Hurmalainen kotiutui hyvin heti uuteen paikkaan. Uutena asiana se on oppinut portaissa kulkemisen sekä remmilenkkeilyn. Enpä tajunnut, ettei sen kanssa juuri ole remmissä lenkkeilty ennen Lahdessa lenkkeilyä. Kotona aina vapaana ilman remmiä, joten täysi katastrofi 3 koiran kanssa olisi voinut olla. Hyvin se kuitenkin kulkee muiden mukana ja ei ole rimpuilua puolelta toiselle. Liikennettä on enemmän kuin kotimaisemissa ja ohikulkevat ihmiset on aivan kamala kiinnostavia! Vau!

Torstaina olin vetämässä nometreenejä Paimiossa ja Hurrilainen pääsi mukaan treeneihin, tosin vaan harjoittelemaan vierellä kävelyä muiden koirien seassa ja odottelua puuhun kiinnitettynä treenin ajan. Ihanasti se tuli mun mukana ja jätti muut koirat omaan arvoonsa, tietysti pienen lahjonnan kanssa. Mutta paljon paremmin kun etukäteen ajattelin. Sillä aikaa kun vedin nometreenit, Hurri odotti puun juurella remmin kanssa. Oli pääasiassa erittäin nätisti sivussa katselemassa treenejä, ei pureskellut remmiä poikki eikä kuristautunut puiden ympärille. Välillä muutama piippaus, mutta sitten lopetti senkin lopputreenin ajaksi. Eli eka kerta meni ainakin ihan hyvin!