
Doriksen ja Dieselin pennut ovat saavuttaneet nyt 1 vk iän eikä yhtään päivitystä niistä blogiin vielä!
Pennut syntyivät keskiviikkona 27.4. aamulla klo 6.20-11.48, jos oikein muista tarkat minuutit. ;) Saldona tuli 6 poikaa ja 6 tyttöä, melkoista vauhtia otukset siis tupsahtelivat ulos! Kaikki oli mennyt hyvin ja Doris hoitanut homman taitavasti. Hieman tietysti lopussa oli väsynyt, mutta homma hoitui silti loppuun asti kannustuksen kanssa. Chrisse toimi kätilönä Lahdessa ja väliaika tietoja lähetteli tänne "toiselle puolelle Suomea". 9. pennun synnyttyä lupasi tunkea seuraavat takaisin Dorikseen, enempää ei kuulemma enää tarvittaisi! :D Etukäteen pelottelin Chrisseä, että Doris näytti vielä mun luona ollessaan melko isolta, saati sitten kun maha vielä kasvaa parisen viikkoa. Kunnon saldo sieltä sitten tuli, sama määrä kuin Divalta.
Doriksen pentueesta tosin kuoli 1 uros pentu päivän ikäisenä. Se oli aloittanut oksentamisen, maito tai korvike ei pysynyt sisällä ja pikku hiljaa kuivehtui syöttöyrityksistä huolimatta. Doris ei olisi pienen antanut menehtyä, se yritti nuolemalla pitää sitä elossa, jossa se onnistuikin. Pentu varmasti näki jo kerran tunnelin päässä valon, mutta Doris nuolemalla sai sen takaisin rajan tälle puolen. Sitkeä sissi, vaikkei ponnistelut tuottaneet nyt tulosta. Ilmeisesti ongelmana oli jokin synnynnäinen sisäelimissä oleva vika, joka saattaa olla seurausta isosta pentueesta. Nyt siis elossa olevien otusten saldo on 5 urosta ja 6 narttua. Näistä vapaana on vielä 2 narttua harrastaviin koteihin!
Doris on hoitanut pentuja ilmeisesti erittäin hyvin. Ensimmäiset päivät kävi ÄKKIÄ ulkona tarpeillaan ja tämän jälkeen alkoi vetäminen takaisin sisälle. Nyt on vähitellen lenkit saaneet pidempää kannatusta ja nyt viettää jo aikaa yläkerrassa, luonnollisesti kerjäten ruokaa... Alakertaan palaa pentujen luo, kun kuulee vikinää tai kun arvon äiti saatetaan pentujen luo...! Chrisse on todennut, että Doris nauttii palvelusta, yhdessä vaiheessa vesikuppikin piti tarjoilla sen eteen pentulaatikkoon. Loppuu kyllä tuo vedetys kun palaa takaisin kotiin. :)Hurri-neiti-Hurmalainen on kotiutunut Pöytyääle oikein hienosti! Nyt on tuttua niin traktori, trukki, polkupyörä, peräkärryt, etukauha, peuranpipanat, västäräkin jahtaus ja mitä vielä...! Pienen pennun elämää, miettii seuratako Pimua vai valitako minut. Kovasti isompi koira kiinnostaa, olin jo unohtanut miten paljon pentu oppii matkimalla vanhempaa koiraa. Pimu ehkäpä Hurrin suurin idoli tällä hetkellä, se on aivan haltioissaan isosta vaaleasta karvakasasta. Pimun hermorakenne on nyt päästänyt pentusen astetta lähemmäs itseään, enää ei ole katastrofi kun pentu hyppää selkää vasten nojaamaan. Eli hyvä Pimu!
Ja vähän erikoisuuksia elämään, jottei arki menisi liian jouhevasti! Sunnuntaina olin Pimun ja Hurrin kanssa lenkillä kolmisteen. Turo tuli vastaan traktorilla ja reippaina ulkoilijoina hypättiin tietty traktorin kyytiin kesken matkan. ;) Siellä matkustettiin sitten pikkuruisessa hytissä 2 ihmistä ja 2 koiraa, maalaiselämää oikein viimeisen päälle! Kaikki meni hyvin, kunnes alettiin purkautumaan traktorista. Pimu ensimmäisenä hyppäsi alas, minä perässä. Juuri kun omat jalat osuivat maahan, kuulin Turon sanovan "nyt lähti kynsi!". Enpä aluksi tajunnut, mutta uudelleen toisto tehosi; "Pimulta lähti kynsi!"... Ettäpä näin taas tällä kertaan. Viimeksi, n. vuosi sitten, kynsi vääntyi kokonaan vinoon, jääden kuitenkin varpaaseen kiinni. Nyt lähti koko kuoriosa, vain lyhyt ytimen osa jäi paikoilleen. Pimu ei ääntä päästänyt, käveli normaalisti, vain verivana perässään. Kun tutkin jalkaa, oli se hiljaa ja totinen, mutta Viime vuoden kynsi episodista oli vielä vanhat tropit jäljellä, joten pakettia tekemään. Tällä hetkellä ollaan vältytty lääkärissä käynniltä, kynsi lähti niin siististi irti. Saas nähdä tulehtuuko koipi vai päästäänkö tällä kertaa ilman tohtoris-ihmisen apuja.


0 kommenttia:
Lähetä kommentti