Lauma on käynyt jo aika vähälukuiseksi sitten alkutilanteen. :)

Tämä nuori-herra vielä ilman harrastavaa kotia!

Pieni sorsa tutustuu maailman pennun opastuksella

Lumi on kivaa!!!

Kukkulan kingit!

Divan pennuista on vielä 1 uros ja ehkäpä 1 narttu vapaana. Narttu tekisin niiiin kovin mieli pitää itsellään, mutta en tiedä onko tällä hetkellä raksailua hyvää aikaa ottaa pentua. "Pienenä" rajoittavana tekijänä on tuo miehenpuolikas, joka ei ymmärrä miten söpöjä ja ihania pennut on! Tai ei ainakaan myönnä sitä... Noh, Hurri-neitosen kohtalon löydämme tuonnempaa, mutta pinkillä nauhalla varustettu uros on vielä vapaana ja vailla harrastavaa kotia!

Doriksen kanssa käytiin ultrassa tänään torstaina, vaikka aika oli varattuna toiselle lääkärille ensi maanantaiksi. Hermot ei kuitenkaan kestäneet epätietoisuutta niin kauaa, joten tehtiin torstain toivoa täynnä oleva ultra! Ja toivoahan kannatti, koska mahassa näkyi monta mustaa palloa, jonka sisällä asusteli maha-asukki!! Eli pentuja luvassa, huh mikä jännitys laukasi!

Nyt kun pentujen olemassa olo on varmistettu, uskalla varmuudella sanoa, että kyllä tuo hassu koira on muuttunutkin viimeisen 2 viikon aikana.

* Se ei ole ikinä, koskaan saanut ruokaa, ainakaan omasta mielestään! Miten voi ahneesta koirasta tulla vielä ahneempi!
* Se on myös super-huomionkipeä, ei tarvita kuin päin vilkaisu, josta se sekoaa jo täysin! "Se katsoi mua, aivan ihanaa...!"
* Sen aiemmin olemattomat nisät on erittäin napakat ja selkeät, maitoa ainakin siis on luvassa.
* "Turnipsi" oli myös normaalia suurempi ja jäänyt juoksuista hieman turvonneemmaksi.


Nyt Doris olisi loistavassa tokovireessä. Siltä löytyy nopeutta ja suurensuurta intoa tehdä asioita, jotain aivan ylitse pursuavaa! Tosiaalta sillä on niin kova himo ruokaan, etten tiedä malttaisiko keskittyä koko kokeen aikaa liikkeidentekoon kunnolla. Kokeilla olisi voinut, jos olisi osannut ennakoida ja aiemmassa vaiheessa kantoaikaa löytänyt kokeen, sääntöjen puitteissa tietenkin. Enää ei viitsi mennä pöpöjä hakemaan mistään, puolivälissähän koko kantoaika jo pian on! Hurman nopeasti aika mennä juoksee!

Pimu sai ihan ikiomaa kuivamuonaa Saksan maalta asti. Luulin että nettikauppa toimii Suomen kamaralla, koska tekstit, ohjeet ja kaikki oli suomeksi. Mitäs vielä, säkki laitettiin matkaan Saksasta ja perille tulo kesti viikon. Nyt Pimu on syönyt muutaman päivän ruokaa ja on vielä hengissä ilman kutinoita ja rapsutuksia!! Jes jes!! Raksan ja työjuttujen vuoksi koirat saa nyt kuivamuonaa ja raakaa lihaa, aika ei riitä enää kasvismössöjen rakenteluun.

Ensi maanantaina 28.pv kuvataan Pimun selkä uudestaan ja katsotaan mitä luutumalle on tapahtunut puolen vuoden aikana. Samalla tutkitaan näppylä Pimun silmän sisäluomesta, syylä niskassa sekä kiinteä kyhmy rintakehän keskellä... Mitä koira voi vielä itseensä keksiä? :)